” Tiistaina Merkel tosin sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan, etteivät Venäjää vastaan mahdollisesti kohdennetut pakotteet pysäytä putkihanketta.”
” Fortum myös muistuttaa, että maakaasulla on tärkeä merkitys Euroopassa, kun huomattavasti enemmän hiilidioksidipäästöjä tuottavasta kivihiilestä pyritään eroon.”
Kuten aikaisemmin kirjoitin, tämä ei yllättänyt. Saksalaiset eivät halua ampua itseään jalkaan. Järjen käyttö on jossain määrin edelleen voimissaan. Homma jatkuu.
Puten pysäyttämisessä ei kannata valittaa kustannuksista. Poliittinen riski voi joskus realisoitua.
Näitä datacenter keskusteluja käydään kulissien takana jatkuvasti, kilpailu on kovaa sijoituspaikoista jne. Isoin kustannushan alkuinvestoinnin jälkeen on sähkö. Vuonna 2018 maailman datakeskusten sähköntarve oli 198 TWh, eli n. 1% koko maailman sähköenergian tarpeesta. Suuri osa energiasta muuttuu lämmöksi.
Hamina on siitä huono paikka, että asukasluku (ja täten kaukolämmön tarve) on pieni. Siksi lämpö hukkaan eikä investoitu kaukolämpöhankkeeseen. Haminan keskus on kooltaan n 80MW. Tähän vertailuksi myös mainittu Yandex Mäntsälässä, sen teholuokka on “vain” 40MW.
Helsingissä on monta pienempää keskusta ja muutama isompi (esim 24MW Telia).
Espoossa esim. Equinix, joka on investoimassa kohta n. 70MVA liintyntätehoon. Lisäksi sitten nämä suunnitteilla olevat Hepokorven salit. … mutta toteutuuko tuo 100MW tai yli? Alkuunhan nuo yleensä käynnistyvät paljon pienemmällä teholla kuin suunnitelmissa, mutta paisuvat siitä maksimiin ja sitten laajennetaan. Jotain noista tehoista kertoo se, että koko Espoon tehonkulutus talvella pakkasilla on luokkaa 400-450MW (vertaa Hki n. 800-1000MW). Tarkoittaa, että datacenter tarvitsisi 1/4 koko Espoon kaupungin tämän hetkisestä sähkötehon tarpeesta. Siihen sitten vielä lämpöpumput, jotta lämpö saadaan jalostettua kaukolämmöksi. Lämpötehoa toki piisaa, kun lonkalta voi heittää, että lämpöä tulee 1,2-1,4x sähköteho. Ei ihme että aiheuttaa hieman päänvaivaa alueen energiapiireissä, kun samalla painostetaan sulkemaan Suomenojan yksiköitä hiilineutraaliuden vuoksi. Ja joku täällä palstallakin pelkäsi sähkön tarpeen pienenemisestä… näkis vaan.
100 MW suuruisen datakeskuksen toteuttamisessa on kyllä monta haastetta edessä, kuten kerroit.
Yksi ongelma on, että 100 MW suuruisen datakeskuksen tarvitsevia toimijoita on vähän.
Vaatimukset näissä hyperskaalan datakeskuksissa on myös kovia ja moni suunnitelma voi jäädä toteuttamatta
- tontin on oltava korkeajännitteisen sähköverkon lähellä tai mahdollisuus rakentaa verkkoa
- datakeskuksen liittymä rakennetaan varmennetuksi rengasyhteydeksi
- vuorokausivaihtelu vähäistä, koneet pyörii 24/7 ja huipunkäyttöaika on maksimi
- tontin pitää olla iso, kun datakeskukset usein yksikerroksia ja toimintaa voidaan joskus laajentaa
- jos hukkalämpöä hyödynnetään, pitää olla kaukolämpöverkko lähellä
Fortum on kehittämässä tuollaista Spring-virtuaaliakkukonseptia, jossa kapasiteettia säädetään joustavasti kantaverkon tasapainon ylläpitämiseksi datakeskusten avulla, jossa on Eatonin UPS-sähkövarmennusjärjestelmä. (näin esim. Ericsson Kirkkonummen datakeskuksessa) Ericssonin datakeskus kysyntäjoustoyhteistyöhön Fortumin kanssa | fortum.fi
Tuo Equinix (Nasdaq: EQIX) on todella investoinnut Suomeen voimakkaasti ja keskusten tehontarve kasvaa. Nyt valmistui uusi HE7-datakeskus Espooseen, joka tarjoaa pilvipalvelut (Azure, GCP, AWS, Oracle Cloud) ja yritysten välille suoria keskinäisiä yhteyksiä (interconnection).
Equinix aiemmin arvioi GXI-tutkimuksessa interconnection datan määrän saavuttavan Euroopassa vuonna 2021 yhteensä 1900 Tbps -volyymin.
Fortumissa jonkinlaista tukitasoa tuossa 16,7€ tuntumassa… mielestäni. Mutta olen vain arvonmäärityksen huru, en guru
Tampereen yliopiston Jean Monnet professori Pami Aalto arvioi, että putki saadaan valmiiksi.
– Sitä on kovin vaikea pysäyttää, kun putki on luvitettu saksalaisten ja muiden tahojen puolesta. Ilmeisesti putken rakentaja Gazprom pystyy saattamaan työn loppuun hidastetussa aikataulussa.
Juridisia työkaluja sen estämiseksi ei juuri ole.
Kim Talus on tehnyt lainopillisia selvityksiä Nord Stream 2 -projektille. Tästä syystä hän myös tuntee ne oikeuden kiemurat, jotka hänen mukaansa estävät hankkeen pysäyttämisen.
– Nord Stream 2 on, venäläisestä omistuksestaan huolimatta, sveitsiläinen yritys. Tätä investointia suojaa Euroopan energiaperuskirja, hän sanoo.
Tuo energiaperuskirja kieltää Taluksen mukaan epäreilun kohtelun. Valtion toiminnan pitää olla ennakoitavaa, läpinäkyvää ja sen pitää perustua oikeuteen ja sääntöihin.
– Se, että tämä projekti yhtäkkiä hyllytettäisiin siksi, että Venäjän kansalainen on myrkytetty Venäjällä… Eihän niillä asioilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.
Kim Taluksen mukaan puheet riskitason noususta ovat kuitenkin liioittelua.
– Verrattuna siihen, että mitään ei olisi tapahtunut? Tai verrattuna Nord Stream ykköseen? Totta kai. Mutta siitä, että uhkakuvat materilisoituisivat, ollaan todella kaukana, hän sanoo.
– Jos katsoo asiaa objektiivisesti. Tämän tyyppisissä projekteissa on aina jotain, mutta silti ne puskevat eteenpäin.
Prof. Livingstone on näiden kanssa samaa mieltä, kuten jo yllä ilmaisin aikaisemmin.
Kyllähän se vähän niin on, että mikäli Saksa tai joku muu kieltää aiemmin hyväksytyn investoinnin käyttämisen, niin uponnut raha ei jää investoinnin tehneen yrityksen vahingoksi. Oikeusvaltiossa pitää olla oikeus luottaa viranomaisten päätöksiin, joiden perusteella tehdään investointeja (“investointisuoja”). Saksa ei kuitenkaan ole mikään Venäjä, jossa valtio tekee ihan mitä haluaa.
Aamun Kauppalehdessä on laaja mutta melko mitäänsanomaton juttu (maksumuuri) Fortumin Venäjä-riskeistä. Jutun myötä kuitenkin korostuu venäläisen kaasun tärkeys Fortumille. Strategiatyö on kesken, mutta on selvää, että Fortum kaventaa fokustaan: joistakin liiketoiminta-alueista luovutaan, jotta toisiin voidaan satsata entistä enemmän. Tuulivoima vaikuttaisi olevan jatkossa tärkeä investointien kohde. Ydin-, aurinko- tai vetyenergiasta jutussa ei ole sanaakaan.
Saa nähdä, kuinka konkreettisen strategian kanssa Fortum tulee ulos loppuvuoden aikana; veikkaan, että sijoittajat kaipaavat muutakin kuin epämääräisiä suuntaviivoja. Tärkeää olisi myös ilmentää yhtenäisyyttä Fortumin ja Uniperin kesken; ei voi olla niin, että Uniper kulkee eri suuntaan kuin muu osa Fortumia.
Kuvakaappauksia Talouselämä 31/2020. Juttu maksumuurin takana näköislehdessä.
Edit: Juttu on itessään 13 sivua pitkä. Kaappaukset ovat erittäin pieniä pätkiä jutusta(Fortumiin liittyen) ja viimeinen kuvakaappaus on jutun kuvan kuvateksti. Onko nämä nyt liian isoja lainauksia jutuista ?
TuplaE: @Miguel3 kovasta projektien kokoluokan kasvusta huolimatta nämä vetyprojektit ovat kärpäsen paskan kokoisia oikeasti isojen energiayhtiön sisällä. Heillä nämä voivat olla isoja muuhun toimintaan nähden vasta vuosien päästä.
Muuten samaa mieltä Uniperin kaasuputkiston mahdollisuuksista ja tuskin Fortum on tämän sivuuttanut ostoa puntaroidessa.
Edit: Otetaan poiminta Ranskasta.
“If we want clean hydrogen, green hydrogen, we’ll need lots of electricity — and where will we produce it? In North Africa, the Middle East, then repatriate that hydrogen back to France? The carbon footprint won’t be very good,” he told BFMTV soon after the German announcement. “Or should we instead fight to make our own green hydrogen in France, using our nuclear plants? I think that’s a better option.”
Tämä saattaisi olla mahdollisuus myös yhden kotimaan energiajätinkin kanssa 
tiesmonesko E: IRENA:n 2019 syyskuun rapsasta pisti tämä silmään.
" A 40 MW wind park coupled with electrolysers is planned near a chemical
industry in Germany by VNG, Uniper, Terrawatt and DBI, including 50 billion cubic metres of storage and a
dedicated hydrogen pipeline, with potential expansion to 200 MW by 2030."
Kuten monet aiemmin tällä palstalla myös sinä otit esille erittäin tärkeän tekijän (vety) ajatellen tulevaisuuden energiajärjestelmiä. Uniper, jos kuka on tosiaan keskeinen peluri, kun sitten tulevaisuudessa myyntiä, varastointia ja jakelua vedyn osalta toteutetaan.
Euroopassa fossiilisesta tuotannosta luovutaan ja suunta on kohti hiilineutraaliutta. Uusiutuvan energian merkitys lisääntyy entisestään ja siinä vety on tärkeässä asemassa. Rauramon kesällä mainitsemia sanoja lainaten “Tarvitaan joustavuutta, energian varastointia ja kysynnän sekä tarjonnan tasapainottamista. Nämä kaikki yhdistyvät vedyssä”.
Rauramo totesikin vedyn olevan yksi merkittävä tekijä Fortumin tulevassa strategiassa, joka vuoden loppuun mennessä julkistetaan.
Smart Energy Finland -ohjelman johtaja toi kesällä esille asian kuinka Saksa nojautuu pitkälti vetyyn uudessa ilmastoneutraalissa politiikassaan. mm. tätä taustaa ajatellen, keskustelu Venäjältä tulevasta kaasuputkesta todettakoon toteutuvan. Ainakin minä oletan näin käyvän.
Summa summarum, Fortum-uniper kulkee kohti uutta strategiaa ja uusia aikoja. Kuten Inderes, minäkin katson asiaa pidemmällä tähtäimellä. 12 kk:n riskikorjattu tuotto-odotus on mielestäni Kinnusen tekemän analyysin pohjalta todella realistinen.
Itse oon seurannut kun porukat kovasti ostaa näitä Plugia ja muita “vetyhype” yrityksiä, itse ostin Fortumia just sen takia koska ajattelin että tulevaisuudessa nämä isot tekijät markkinoilla määrää tahdin.
Esim. Fortum kun osti Uniperin niin lähestulkoon markkinat lyttäsi senkin maanrakoon, itse taas ajattelin että Fortum+Uniper+tuleva kaasuputki= käsittämättömän upea jakelukanava juuri tätä varten.Olenko ainoa kuka ajattelee asian näin? Tämähän on juuri se loistava tilaisuus kohti vähäpäästöisempää maailmaa.
Ainakin Fortumin pörssikurssia katsellessa kaikki sijoittajat ovat erimieltä kanssani 
, mutta ei haittaa vaikka painuis pari euroa alemmas, sitten ostan ihan kunnolla lisää.
“Esim. Fortum kun osti Uniperin niin lähestulkoon markkinat lyttäsi senkin maanrakoon, itse taas ajattelin että Fortum+Uniper+tuleva kaasuputki= käsittämättömän upea jakelukanava juuri tätä varten.Olenko ainoa kuka ajattelee asian näin? Tämähän on juuri se loistava tilaisuus kohti vähäpäästöisempää maailmaa”.
Kyllä tähän ajatukseen useampi yhtynee. Minä ainakin uskon tulevan kaasuputken valmistuvan ja siinähän Fortum-Uniper ovat täysillä mukana.
Uusiutuvan energian merkitys kasvaa kovaa vauhtia ja vedyn merkitys siinä mukana. Kuten aiemmin todettua, Uniper on tässä hyvässä asemassa. Kanavat ovat hyvin jo nyt yhtiön hyppysissä ajatellen maakaasun osuutta Euroopassa. Tästä siirtyminen vedyn varastointiin, myyntiin ja jakeluun lienee Fortum-Uniperin strategiassa korkealla. Tämä siis tulevaisuudessa.
Tässä vielä ihan Fortumin kotisivuilta hyvä aloituspläjäys vedystä.
Itse olen ymmärtänyt, että vety tullaan pääasiassa generoimaan suoraan vetyasemalla eli sitä ei yleensä tulla sinne jakelemaan mistään, muuta kuin poikkeustilanteessa?
Ei tuo yleisesti ihan poissuljettu idea tietääkseni ole. Esimerkiksi Shellillä ja Gasuniella on ollut selkeät suunnitelmat, että Gasunien putkia tultaisiin hyödyntämään vedyn saralla 
“The hydrogen would then be carried by Gasunie’s existing pipelines to industrial customers in the Netherlands and northwest Europe.”
Äh. ei mitään väärä hälytys.