Eli rahasta ja johdon näkemyksestä että osakkeenomistajien etua palvelee se ettei sitä tähän käytetä… Ei tämä sen kummempaa ole. Jos on painetta joko regulaation tai Yleisen Mielipiteen taholta niin paljon että katsotaan osakkeenomistajien edun mukaiseksi alkaa sitä rahaa aiheeseen käyttämään niin sitten jotain tapahtuu.
Osakkeenomistajat voivat lähinnä pistää noottia yhtiökokoukseen, pommittaa yhtiön palautekanavia tai yrittää saada asiaa yleisön tietoon, mutta siihen taitaa vaihtoehdot jäädä.
Alkuperäinen kommenttini kalateihin liittyi siihen että en näe Fortumin johdon näkevän niiden puuttumisen olevan liiketoiminnallinen riski. Jos joku löytää asiasta päinvastaisen tutkimuksen, se olisi hyvä saattaa myös Fortumin johdon ja pääomistajan tietoon.
Vesilain 2.luvun 13§ mahdollistaa kyllä maa-alueen haltuunoton yleishyödyllisessä vesihankkeessa jos valtio niin tahtoo…
Ketju nyt ei varmastikaan mene pelkästään kalaportaista keskusteluksi. Mutta tämä on yksi asia, joka osaltaan vaikuttaa Fortumin tulevaisuuteen eikä sitä siksikään kannata kokonaan sivuuttaa. Asia on monitahoinen ja keskustelu, kuten muutkin ympäristövastuisiin liittyvät aiheet kärjistyy usein helposti: hippien kitinää - kaikki padot purettava heti - poteroista huuteluihin.
Vesivoima on kuitenkin pohjoismaissa Fortumin kruununjalokivi, vaikka tuotantoa ei voidakaan kasvattaa pieniä tehon nostoja lukuunottamatta: uusille voimaloille ei varmasti saada enää lupia pohjoismaissa, tuotantoa voidaan kasvattaa lähinnä uusimalla myllyjä tehokkaammiksi, mahdollisilla uusilla patoaltailla(näihinkään tuskin lupia saadaan) sekä parantamalla voimaloiden yhteiskäyttöä, siten ettei vettä jouduta ohijuoksuttamaan yhdenkään vesistössä olevan padon ohitse. Näistä rajoitteista huolimatta on kuitenkin niin, että vesivoiman arvo määrittää osaltaan Fortumin osakkeen arvoa. Minä ainakin näen pienosakkeenomistajana, että Fortumin olisi järkevää lähteä kalateitä edistämään yhteistyössä ympäristöväen ja valtiovallan kanssa – siksi että se olisi oikein, mutta myös koska se pitkällä tähtäimellä maksimoi omistaja-arvoa.
Ensinnäkin. Olen käsityksessä (käsittääkseni tämä on myös asiantuntijoiden mielipide) että osaan vaelluskalavesistöistä Fortumin/PVO:n/yms. on kalatiet joka tapauksessa tehtävä ennemmin tai myöhemmin. Kansalaismielipide on tätä kohden kääntynyt/kääntymässä koko ajan selvemmin ja sitä myöden myös valtiovallan kanta muuttuu. Olisi parempi useastakin syystä toimia etupellossa ennen pakkoa, jolloin voi määrittää tehtäviä toimia yhteistyössä valvovan viranomaisen kanssa ja ehkä myös saada valtion maksamaan osan investoinneista tai ohijuoksutusvedestä. Tällä hetkellä Fortumia/vesivoimayhtiöitä on suojellut lähinnä se, että voimaloiden ympäristöluvat ovat ikuisia ja voimaloiden ympäristöhaitoittoja aikanaan kompensoimaan määritetyt kalatalousvelvoitteet ovat nykytiedon valossa alimitoitettuja.
Tässä yhteydessä on muuten mainittava, että pian ollaan tilanteessa jossa ympäristöväen lisäksi myös valvovat viranomaiset ovat hakemassa näiden päivittämisiä. Fortum voi toki vallan hyvin olla tekemättä mitään, mutta siinä on se riski että tulevaisuudessa velvoitteet ovat suuremmat kuin jos toimiin ryhdytään ajoissa yhdessä viranomaisten kanssa.
Kalatiestä kustannus Fortumille muodostuu tietenkin ensi sijaisesti rakentamisesta, mutta myös siitä että jatkossa kalatiehen on ohjattava vettä jotta kalat sinne osaavat uida ja tämä vesi on pois sähköntuotannosta. Mitä tulee kalateiden hintoihin, niin niitä on vaikea arvioida: riippuvat hyvin paljon voimalasta, ympäröivästä maastosta sekä toteutustavasta. Jotain suuruusluokkaa voisi ottaa esimerkiksi Kyminjoen Korkeakosken kalatiestä n.1,5 miljoonaa €. Käsittääkseni Fortumin pohjoisen suurissa joissa olevissa voimaloissa 2 miljoonaa €/kalatie voisi olla realistinen työluku. Tämän lisäksi jatkuvaa kustannusta tulee vedestä joka kalatiehen joudutaan juoksuttamaan jatkuvasti.
Jos ajatellaan, että kalatiet joudutaan kuitenkin tekemään ennemmin tai myöhemmin, kannattaisi siinäkin mielessä olla liikkeellä ajoissa, että vielä tässä vaiheessa valtio osallistuu näihin rakennuskustannuksiin merkittävällä panoksella. Sekä nykyisen, että myös edellisen hallituksen ohjelmassa on varattu tähän varoja ja pidän varsin todennäköisenä että näin on myös seuraavassa: vihreiden lisäksi asia on mieluista ainakin vasemmistolle, kokoomukselle sekä keskustalle. Lisäksi, koska voimalaitoksilla joka tapauksessa on velvollisuus kompensoida aiheuttamiaan haittoja ja nyt tätä tehdään esimerkiksi istuttamalla kaloja tai siirtämällä niitä tankkiautoilla patojen ohitse yläjuoksulle, voidaan kalatien kustannuksilla osaltaan jyvittää myös näihin ja samoin on käsittääkseni on myös kalateihin ohi voimalaitoksen juoksutettavan vedenlaita. Veden “arvo” voitaisiin ottaa huomioon kompensoinnissa ja samoin kalatien rakentamisen hinta voitaisiin ottaa huomioon ja siten säästää näissä muissa kompensointikustannuksissa.
Summa summarum. Täälläkin on pyörinyt listoja Fortumin kolmestakymmenestä voimalasta Suomessa. Kaikkiin näihin kalateitä ei varmastikaan tarvitse tehdä. Esim. Suomen ehkä johtava asiantuntija Luonnonvarakeskuksen Panu Orell on jo vuosia sitten esittänyt ajatuksia, että valittaisiin ne vesistöt ja ne voimalat joihin kalatiet rakentamalla voidaan saada aikaan elinvoimaiset kannat kyseisiin jokiin. Olen käsityksessä että tällaisia vesistöjä voisivat olla Iijoki(PVO) sekä Keminjoki(osin Fortum)- Ounasjoki haaraan asti. Asia on merkittävä, mutta tuskin kuitenkaan Fortumin kokoluokassa mitenkään määräävä. Lisäksi tosiaan, kalatierakentamisella voidaan saada taatusti aikaan merkittäviä mainehyötyjä. Täälläkin me olemme spekuloineet Fortumin pääsemisellä ESG rankingin kautta vastuullisiin rahastoihin, yms. en ole varma kuinka ESG-rankkaukset menevät, mutta kuvittelisin että niihinkin näistä hyötyjä olisi.
Omana mutunani. Rauramo on useasti puhunut siitä, että ympäristöasiat on otettava huomioon ja toimittava kestävästi, koska näiden asioiden entistä parempi huomioon ottaminen on nykyaikana sekä välttämätöntä että kannattavaa. En olisi yllättynyt jos tässä asiassa päästäisiin eteen päin, sanotaanko seuraavan parin vuoden aikana. Selvät insentiivit ovat yhtiön ulkopuolelta olemassa.
Taustana: Ehkä paistaa lävitse, olen innokas lohen kalastaja, mutta myös Fortumin osuus omasta vaatimattomasta osakesalkustani on n.20%. Fortum muuten oli aikanaan, sijoituspäätöstä tehdessä ainoa yhtiö, jota mietin kannalta - haluanko omistaa tätä eettisistä syistä.
Täälläkin pyörivä lista on Pappa-Tunturin tekemä, toki Fortumin sivuilta kerätyllä datalla.
Muualle, esim. tuo Twitter-julkaisu, on suora kopsu ilman mainintaa lähteestä.
En valitettavasti laskenut kalaportteja vaan MW ja MWh. Mielestäni joku voisi laittaa ketjun kalaporteista ja siirtyä sinne vänkämään miksi ei ostanut Fortumia puolitoista vuotta sitten 12 eeroa kibales 
EDIT: Olen innokas lapiomies. Jos Forzan vesivoimalan viereen pääsee lapiolla kaivamaan kalateitä, niin lähden vaikka samantien talkoohommeleihin 
Luin juuri jostakin Ruotsin vesivoimalasta, jossa ajelevat porttien avulla fisut suoraan rekan tankkiin ja kuskaavat autokyydillä ohi patojen. Voisin myös lähteä kökkähommiin ajamaan kuorma-autoa, jos kurssi sillä raketoi
Tervetullutta keskustella Fortum-Uniperiin olennaisesti liittyvistä kysymyksistä, kuten vastuullisuus.
Valitettavasti ainakin itseni on vaikea ”vängätä” , ettei tullut ostettua Fortumia 1 1/2 vuotta sitten. Pääostokseni kun tein välillä 16-26.3.2020 noin 12 ja rapiat € hintaan eli aivan pohjakosketuksessa. Aiemmat tankkaukset samoilla hintatasoilla muutama vuosi sitten😊
Toki on tullut tehtyä huonompiakin yhtiövalintoja, mutta se onkin toinen tarina…
Vinkeä kalatie- keskustelu vaikutti sen verran mielenkiintoiselta, että piti ihan sivuilta katsoa mikä on meininki. Onko näistä mihinkään?
Kymijoella tätä on kokeiltu, mutta en muista kenen toimesta. Tulokset ok, mutta onko tämä nyt järkevää pitkässä juoksussa?
Käsittääkseni kalojen kannalta ainoa kunnolla toimiva ratkaisu olisi padon kiertävä kalatie jossa ylläpidettäisi tasaista kohtuullista virtausta. Samalla tulisi estää kalojen pääsy turbiinien silputtavaksi.
Fortumin kannalta kalatien rakentaminen ei mahdoton kulu olisi ja ylläpitokulut varmaan osin kuittaantuisi istutus velvoitteiden pienentymisillä.
Imago vaikutus positiivinen.
Kun polttomoottorit ja pumppuasemat katoaa katukuvasta viimeistään 2035 alkaen, niin kuka muu on voittaja Carunan lisäksi?
Jollain tavalla se liikenteen energia pitää edelleen tuottaa.
Meinasin vaan saada lisää tukea, et miksi tämä olis hyvä valinta ”hyvästä” hinnastaan huolimatta sinne jälkikasvun OST:lle.
Joku asiantuntija osais varmaan sanoa, että pystytäänkö täällä edes tuottamaan sitä kaikkea energia noiden fossiilisten tilalle, vai pitääkö se vaan tuoda jostain edelleen?
Tuollainen juttu osus silmiin ja siellähän se 2035 kummittelee horisontissa…
Ei sillä, että olisi mitään kalateitä vastaan, mutta tuo kalatiettömien voimaloiden lukumäärän rummuttaminen on omasta mielestä vähän keinotekoista jos ei oteta voimaloiden sijaintia huomioon. Jos siinä samassa joessa on mereltäpäin katsottuna 3 toisen firman voimalaitosta edessä ilman kalateitä, niin ei sieltä mereltä kovin moni lohi tule sisämaahan kutureissulle neljännen voimalaitoksen portteja kolkuttelemaan. Siitä en osaa sanoa, minkälainen merkitys niillä kalateillä on muiden kuin lohen kantoihin, mutta tuskimpa ne samalla tavalla vaeltavat.
Muutakin väliin kuin kalateitä. Fortum Oyj : and Uniper start cooperation in nuclear decommissioning and dismantling services | MarketScreener
Eipä ole kaloilta kyselty mielipiteitä mutta putki alkaa valmistumaan käsiin.
Pariisin ilmastosopimuksen hengessähän tässä mennään. Vuoteen 2030 Kiinalla aikaa tuprutella vuosi vuodelta enemmän, siihen mennessä sitten luvanneet, että päästöt piikkaavat. Vielä reilun kahdeksan vuotta voivat siis rakentaa hiilivoimaa.
Jännä juttu miten tyytyväisiä tähän sopimukseen ollaan eikä kritiikkiä juuri kuule, mutta kait pääasia oli hyvä yhteishenki ja iloisen positiivinen ryhmäfoto Pariisissa.
Tietenkään nopeasti kaikea fossiilista energiaa ei pystytä korvaan mutta jos katsotaan vuoteen 2035 niin mielestäni se on täysin mahdollista. Toisaalta jos ei pystyttäisikään (vaikka niin olisi päätetty) sehän olisi vain positiivinen skenaario Fortumille koska sähkön hinta silloin nousisi.
En ole ollenkaan varma että hyötyjiä olisi minun niin inhoamani sähkönsiirto yhtiöt sillä varmasti 2030 luvulla on myytävänä autoja joiden akku riittää 1000 km ajoon. Silloin auton akku on niin suuri ettei minulla tarvitse olla esim. mökillä sähköliittymää vaan saan autosta kaiken siellä tarvitsemani sähkön.
Melkoista myllerrystä markkinoilla
Uniperin hedget Q2 aikana taisi olla ihan hyvä liike:
Lähtökohtaisesti olisi tietysti hyvä olla mahdollisimman vähän hedgattu jos sähkön hinta nousee taivaisiin. Uniperilla taitaa olla päinvastoin.
Suurin osa Q2 maksetuista hedgeistä koski CO2-päästöoikeuksia.
Ok, luulin et viittasit sähköhedgaukseen. Uniperilla vuosista 22 ja 23 suurin osa sähkönmyynnistä hedgattu. Se delta jää saamatta kun futuurit nyt huomattavasti korkeammalla. Jos oletetaan, että hinnat pysyvät koholla.
Mutta eikös nuo ole sähkön ostajia, täysin eri asia?
Hyvin merkittävä osa Uniperin sähköntuotannosta ja sen katteesta on riippuvaista myös muusta kun pelkästä sähkönhinnasta. Hiili- ja kaasuvoimaloiden tuotetun sähkön kate riippuu yksinkertaistetusti tuotantokustannusten ja sähkönhinnan välisestä spreadista, joka on hyvin stabiili verrattuna sähkönhinnan heiluntaan. Toisin sanoen sähkönhinta itseasiassa heiluu nimenomaan noiden hiili- ja kaasusähkön tuotantokustannusten perässä.
Pohjoismainen tuotanto on toki Uniperillakin pääosin vesi- ja ydinvoimaa ja siellä nousseet sähkönhinnat tulisivat luonnollisesti suoraan läpi katteeseen.
Alla kuvakaappaus Uniperin Q2-presentaatiosta, jossa näkyy kaasusähkön (CSS Base ja CSS Peak) sekä hiilisähkön (CDS Base) kate suhteessa Saksan sähkön markkinahintaan (ymmärtääkseni nimenomaan seuraavan vuoden markkinahintaan). Tästä näkyy hyvin miten pienet liikkeet tämän osalta ovat olleet, kate on pysytellyt muutaman euron haarukassa vaikka sähkön hinta on noussut samassa ajassa kymmeniä euroja per MWh. Kuvaajan mukaan esimerkiksi kaasusähkötuotannon kate suhteessa keskimääräiseen sähkön markkinahintaan (CSS Base) on viimeisen puolen vuoden aikana itseasiassa romahtanut lähelle nollaa. Ainakin tältä osin voidaan olla siis tyytyväisiä että Saksan suojaustasot ovat korkealla.
No mutta joo, pointti oli se ettei noita Uniperin suojaustasoja voi samalla lailla mieltää kuin Fortumin tapauksessa, tuotantorakenne ja sen katteen muodostuminen ovat niin erilaisia.
