Fortum - Puhtaan energiasiirtymän vauhdittaja

En näe Fortumissa mitään riskiä näillä arvostustasoilla. Fortum oli Hexin aino firma, jonka liikevoitto ensimmäisellä puolivuosiskolla ylitti miljardin rajan 1,13 mrd). Ainoa, joka pääsi edes lähelle oli Nordea 905 miljoonan liikevoitolla. Tästä huolimatta markkina-arvolla mitattuna Fortum on Hexin suurista vasta kuudennella sijalla.

10 tykkäystä

”Saatamme uudelleenharkita”…
Aika kaukana vielä, jos ei olla edes siirrytty harkitsemaan… harkitaanpa siis nyt ensiksi, halutaanko siirtyä varsinaiseen harkintaan.

Sanoisin, että retoriikkaa tämä on.

3 tykkäystä

Aamun talousuutisia luettaessa tuli tämmöinen mielenkiintoinen artikkeli tekniikan & talouden lehdestä. Ensin Saksa ilmoitti satsaavansa 7 miljardia vetykehitykseen ja nyt Ranska on myös innolla mukana. Mikä olikaan Fortumin osuus tästä vetyenergiasta ja siihen satsaamisesta? Jotain muistan, mutta viimeaikaisen vetyhypen ansiosta pikainen foorumin selailu ei tuottanut toivottua hakutulosta. :wink:

8 tykkäystä

Vaikea sanoa, mutta oletettavasti ainakin maakaasusta voidaan tehdä vetyä ja lisätä siihen ccs, en tiedä onko uniperilla mitään vihreän vedyn hankkeita käynnissä, mutta aurinko tai tuuli hankkeissa olisi mahdollista yhdistää vety siihen.

Kilpailijat taitavat kyllä tehdä jo vihreän vedyn hommia.

2 tykkäystä

Uniperilta löytyy ainakin vetystrategia

kts.

Edit. Nyt myös Espania mukana

3 tykkäystä

https://www.aa.com.tr/en/americas/germany-too-weak-to-cancel-russian-nord-stream-2-trump/1966001#

Trumppikin uskoo että Saksalla ei ole varaa olla tekemättä putkea loppuun.

3 tykkäystä

Ketjussa on aiemmin puhuttu, että Fortum hyödyntää nykyään useiden datakeskusten hukkalämpöä ja uusia hankkeita on suunnitellussa. Ajattelin lisätä ketjuun juttua tästä aiheesta ja Fortumin suunnitelmista. 5G:n yleistyessä on kehittymässä datakeskusbuumia.

1) Tavoite

  • Fortum on nostanut yhdeksi tavoiteeksi olla datakeskusten kumppani ja puhtaan energian arkkitehti. Fortum näkee datakeskuksissa valtavan potentiaalin strategiansa mukaiseen puhtaan energian toimittamiseen ja sen kierrättämiseen sähköstä lämmöksi silloin kun se on mahdollista.
  • Fortum hyödyntää jo nyt useiden datakeskusten hukkalämpöä esim. Telian Pitäjänmäellä sijaitsevan datakeskuksen. Tukholmassa Fortumin 50-prosenttisesti omistama Stockholm Exergi hyödyntää menestyksekkäästi datakeskusten hukkalämpöä kaukolämmityksessä.
  • Tavoite on, että osuus kasvaa entisestään tulevaisuudessa. Fortumin sivuilla tästä lisää: (Haluamme olla puhtaan energian arkkitehti datakeskuksille | fortum.fi)

Vanha Fortumin mainosjuttu:

2) Uudet suunnitelmat
Fortumilla on käynnissä kaksi datakeskushanketta:

  • suunnittelee datakeskusta yhdessä Espoon kaupungin kanssa Espoon Hepokorpeen
  • Kirkkonummen kunnan ja EKE-rakennus Oy:n kanssa suunnitellaan datakeskusta Kolabackeniin.

3) Esimerkki datakeskusten hukkalämmön talteenotosta
Esim. venäläinen hakukoneyhtiö Yandex rakensi Mäntsälään v. 2015 datakeskuksen. Yandex Oy:n datakeskus myy hukkalämmön raakalämpönä Mäntsälän kunnan omistamalle energiayhtiö Nivos Oy:lle. Calefa Oy on rakentanut datakeskuksen yhteyteen lämpöpumppulaitoksen, jossa veden lämpö nostetaan 85°C:een ja syötetään kaukolämpöverkkoon.

4) Uusia datakeskushankkeita
Lehtijuttujen perusteella datakeskusten rakentaminen ja hukkalämmön hyödyntäminen on kiihtymässä.
Muutamia parin viikon sisällä lehdissä olleita juttuja datakeskushankkeista ja hukkalämmöstä. Esim.

  • Kauppalehti 31.8. (maksumuuri): Hukkalämmön käyttö on kilpailuvaltti – verohelpotuksia myönnetään jo Tanskassa
  • YLE 28.8.: Seinäjoelle tulossa ainutlaatuinen datakeskus – rakennustyöt määrä aloittaa vuoden sisään. Tarkoituksena on myös kerätä datakeskuksen hukkalämpö talteen.
  • Talouselämä 3.9. (maksumuuri): Ruotsi nappasi Oraclen datakeskuksen, mutta asiantuntijoiden mukaan Suomi kilpailee edelleen uusista datakeskuksista.
  • Kauppalehti 7.9.: Datakeskusyritys Ficolo rakentaa Vantaalle yli 50 miljoonan investointia ja pilvipalvelukeskuksen ensimmäinen uudisrakennus on juuri avattu tuotantokäyttöön. Se on Ficolon mukaan Suomen ensimmäinen hiilineutraali datakeskus

5) Fortumin hankkeiden tilanne
Hesarissa oli eilen juttua Fortumin datakeskushankkeen tilanteesta Espoossa.

Espoon hanke tiivistetysti:

  • Fortumin ja Espoon kaupungin yhteinen projekti, tarkoitus rakentaa yli 100 megawatin datakeskus (vastaa kokoluokaltaan suurin piirtein Googlen datakeskusta Haminassa)
  • tarkoitus on ohjata datakeskuksen hukkalämpö Espoon kaukolämpöverkkoon => arvio: hukkalämmöllä voitaisiin tuottaa lämpöä jopa 80 000 käyttäjän tarpeisiin.
  • Datakeskuksen hukkalämpö korvaisi ison osan nyt käytössä olevasta kivihiilikapasiteetistä. Tarkoitus on, että datakeskuksen käyttämä sähkö tuotetaan myös hiilineutraalisti.
  • tarkoitus vähentää Espoon päästöjä. Espoo ja Fortum ovat sitoutuneet tuottamaan kaukolämpöä hiilineutraalisti viimeistään vuonna 2030.
  • Fortum ei aio itse rakentaa datakeskusta => tavoite saada joku datakeskustoimija kiinnostumaan hankkeesta ja rakentamaan datakeskus

Näissä hankkeissa kaikki riippuu datakeskustoimijasta. Kiinnostuuko joku datakeskustoimija Fortumin hankkeesta ja hukkalämmön talteenotosta. Datan määrä kasvaa, joten myös datakeskusten määrä kasvaa.

6) Datakeskusten sähkövero muuttuu?
Ruotsissa sähköveron osuus on jopa 14 kertaa Suomea alhaisempi isoille, yli 5 megawatin, datakeskuksille ja sähkövero on jopa 42 kertaa alhaisempi pienille datakeskuksille.
Hallitus on toteuttamassa lupaamansa sähköverouudistuksen ensi vuoden alusta.

  • Pienet, alle viiden megawatin, konesalit verotetaan jatkossa alemman (sähköveroluokka II) teollisuussähköveroluokan mukaan. Tällä hetkellä sen piirissä ovat olleet vain isot konesalit, mutta jatkossa keinotekoinen kokorajoitus poistuu.
  • Päästäkseen alemman veron piiriin pienten konesalien on kuitenkin osoitettava, että konesaleissa syntyvä lämpö käytetään hyödyksi. => hukkalämmön talteenotto
17 tykkäystä

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/le-monde-tvo-ja-areva-neuvottelevat-uusista-olkiluoto-3-korvauksista/15ed6263-4cb7-4d2d-a5ec-8d64d31ea1f6

" Nyt Le Monden mukaan vuonna 2018 tehty sopimus korvauksista on käytännössä mitätöitynyt uusimman myöhästymisen takia. Silloin sovitut 400 miljoonan euron korvaukset uusista myöhästymisistä eivät riitä TVO:lle. Lehti perustaa tietonsa useisiin lähteisiin. "

12 tykkäystä
3 tykkäystä

” Tiistaina Merkel tosin sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan, etteivät Venäjää vastaan mahdollisesti kohdennetut pakotteet pysäytä putkihanketta.”

” Fortum myös muistuttaa, että maakaasulla on tärkeä merkitys Euroopassa, kun huomattavasti enemmän hiilidioksidipäästöjä tuottavasta kivihiilestä pyritään eroon.”

Kuten aikaisemmin kirjoitin, tämä ei yllättänyt. Saksalaiset eivät halua ampua itseään jalkaan. Järjen käyttö on jossain määrin edelleen voimissaan. Homma jatkuu.

22 tykkäystä

Puten pysäyttämisessä ei kannata valittaa kustannuksista. Poliittinen riski voi joskus realisoitua.

1 tykkäys

Näitä datacenter keskusteluja käydään kulissien takana jatkuvasti, kilpailu on kovaa sijoituspaikoista jne. Isoin kustannushan alkuinvestoinnin jälkeen on sähkö. Vuonna 2018 maailman datakeskusten sähköntarve oli 198 TWh, eli n. 1% koko maailman sähköenergian tarpeesta. Suuri osa energiasta muuttuu lämmöksi.

Hamina on siitä huono paikka, että asukasluku (ja täten kaukolämmön tarve) on pieni. Siksi lämpö hukkaan eikä investoitu kaukolämpöhankkeeseen. Haminan keskus on kooltaan n 80MW. Tähän vertailuksi myös mainittu Yandex Mäntsälässä, sen teholuokka on “vain” 40MW.

Helsingissä on monta pienempää keskusta ja muutama isompi (esim 24MW Telia).
Espoossa esim. Equinix, joka on investoimassa kohta n. 70MVA liintyntätehoon. Lisäksi sitten nämä suunnitteilla olevat Hepokorven salit. … mutta toteutuuko tuo 100MW tai yli? Alkuunhan nuo yleensä käynnistyvät paljon pienemmällä teholla kuin suunnitelmissa, mutta paisuvat siitä maksimiin ja sitten laajennetaan. Jotain noista tehoista kertoo se, että koko Espoon tehonkulutus talvella pakkasilla on luokkaa 400-450MW (vertaa Hki n. 800-1000MW). Tarkoittaa, että datacenter tarvitsisi 1/4 koko Espoon kaupungin tämän hetkisestä sähkötehon tarpeesta. Siihen sitten vielä lämpöpumput, jotta lämpö saadaan jalostettua kaukolämmöksi. Lämpötehoa toki piisaa, kun lonkalta voi heittää, että lämpöä tulee 1,2-1,4x sähköteho. Ei ihme että aiheuttaa hieman päänvaivaa alueen energiapiireissä, kun samalla painostetaan sulkemaan Suomenojan yksiköitä hiilineutraaliuden vuoksi. Ja joku täällä palstallakin pelkäsi sähkön tarpeen pienenemisestä… näkis vaan.

9 tykkäystä

100 MW suuruisen datakeskuksen toteuttamisessa on kyllä monta haastetta edessä, kuten kerroit.
Yksi ongelma on, että 100 MW suuruisen datakeskuksen tarvitsevia toimijoita on vähän.

Vaatimukset näissä hyperskaalan datakeskuksissa on myös kovia ja moni suunnitelma voi jäädä toteuttamatta

  • tontin on oltava korkeajännitteisen sähköverkon lähellä tai mahdollisuus rakentaa verkkoa
  • datakeskuksen liittymä rakennetaan varmennetuksi rengasyhteydeksi
  • vuorokausivaihtelu vähäistä, koneet pyörii 24/7 ja huipunkäyttöaika on maksimi
  • tontin pitää olla iso, kun datakeskukset usein yksikerroksia ja toimintaa voidaan joskus laajentaa
  • jos hukkalämpöä hyödynnetään, pitää olla kaukolämpöverkko lähellä

Fortum on kehittämässä tuollaista Spring-virtuaaliakkukonseptia, jossa kapasiteettia säädetään joustavasti kantaverkon tasapainon ylläpitämiseksi datakeskusten avulla, jossa on Eatonin UPS-sähkövarmennusjärjestelmä. (näin esim. Ericsson Kirkkonummen datakeskuksessa) Ericssonin datakeskus kysyntäjoustoyhteistyöhön Fortumin kanssa | fortum.fi

Tuo Equinix (Nasdaq: EQIX) on todella investoinnut Suomeen voimakkaasti ja keskusten tehontarve kasvaa. Nyt valmistui uusi HE7-datakeskus Espooseen, joka tarjoaa pilvipalvelut (Azure, GCP, AWS, Oracle Cloud) ja yritysten välille suoria keskinäisiä yhteyksiä (interconnection).
Equinix aiemmin arvioi GXI-tutkimuksessa interconnection datan määrän saavuttavan Euroopassa vuonna 2021 yhteensä 1900 Tbps -volyymin.

3 tykkäystä

Fortumissa jonkinlaista tukitasoa tuossa 16,7€ tuntumassa… mielestäni. Mutta olen vain arvonmäärityksen huru, en guru

12 tykkäystä
2 tykkäystä

Jos tuo tuki ei pidä riskinä että laskeva kanava jatkuu.

4 tykkäystä

Tampereen yliopiston Jean Monnet professori Pami Aalto arvioi, että putki saadaan valmiiksi.

– Sitä on kovin vaikea pysäyttää, kun putki on luvitettu saksalaisten ja muiden tahojen puolesta. Ilmeisesti putken rakentaja Gazprom pystyy saattamaan työn loppuun hidastetussa aikataulussa.

Juridisia työkaluja sen estämiseksi ei juuri ole.

Kim Talus on tehnyt lainopillisia selvityksiä Nord Stream 2 -projektille. Tästä syystä hän myös tuntee ne oikeuden kiemurat, jotka hänen mukaansa estävät hankkeen pysäyttämisen.

– Nord Stream 2 on, venäläisestä omistuksestaan huolimatta, sveitsiläinen yritys. Tätä investointia suojaa Euroopan energiaperuskirja, hän sanoo.

Tuo energiaperuskirja kieltää Taluksen mukaan epäreilun kohtelun. Valtion toiminnan pitää olla ennakoitavaa, läpinäkyvää ja sen pitää perustua oikeuteen ja sääntöihin.

– Se, että tämä projekti yhtäkkiä hyllytettäisiin siksi, että Venäjän kansalainen on myrkytetty Venäjällä… Eihän niillä asioilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.

Kim Taluksen mukaan puheet riskitason noususta ovat kuitenkin liioittelua.

– Verrattuna siihen, että mitään ei olisi tapahtunut? Tai verrattuna Nord Stream ykköseen? Totta kai. Mutta siitä, että uhkakuvat materilisoituisivat, ollaan todella kaukana, hän sanoo.

– Jos katsoo asiaa objektiivisesti. Tämän tyyppisissä projekteissa on aina jotain, mutta silti ne puskevat eteenpäin.

Prof. Livingstone on näiden kanssa samaa mieltä, kuten jo yllä ilmaisin aikaisemmin.

18 tykkäystä

Kyllähän se vähän niin on, että mikäli Saksa tai joku muu kieltää aiemmin hyväksytyn investoinnin käyttämisen, niin uponnut raha ei jää investoinnin tehneen yrityksen vahingoksi. Oikeusvaltiossa pitää olla oikeus luottaa viranomaisten päätöksiin, joiden perusteella tehdään investointeja (“investointisuoja”). Saksa ei kuitenkaan ole mikään Venäjä, jossa valtio tekee ihan mitä haluaa.

13 tykkäystä

Aamun Kauppalehdessä on laaja mutta melko mitäänsanomaton juttu (maksumuuri) Fortumin Venäjä-riskeistä. Jutun myötä kuitenkin korostuu venäläisen kaasun tärkeys Fortumille. Strategiatyö on kesken, mutta on selvää, että Fortum kaventaa fokustaan: joistakin liiketoiminta-alueista luovutaan, jotta toisiin voidaan satsata entistä enemmän. Tuulivoima vaikuttaisi olevan jatkossa tärkeä investointien kohde. Ydin-, aurinko- tai vetyenergiasta jutussa ei ole sanaakaan.

Saa nähdä, kuinka konkreettisen strategian kanssa Fortum tulee ulos loppuvuoden aikana; veikkaan, että sijoittajat kaipaavat muutakin kuin epämääräisiä suuntaviivoja. Tärkeää olisi myös ilmentää yhtenäisyyttä Fortumin ja Uniperin kesken; ei voi olla niin, että Uniper kulkee eri suuntaan kuin muu osa Fortumia.

5 tykkäystä

Sisäpiiriostos. Signaali ettei olemassa oleva poliittinen riski jännitä?

8 tykkäystä