Onko tuo kaukolämpö hiilikäyttöistä muuallakin? Onko sitä helppo ja kannattavaa modata esim kaasukäyttöiseksi?
Nord Stream 2 tukisi tätä hyvin…
Onko tuo kaukolämpö hiilikäyttöistä muuallakin? Onko sitä helppo ja kannattavaa modata esim kaasukäyttöiseksi?
Nord Stream 2 tukisi tätä hyvin…
Oletan, että Fortum luopui tässä kaupassa Järvenpään biolaitoksesta (CHP), jossa ei mitään hiiltä poltettu, vaan metsähaketta, metsäteollisuuden puutähteitä, hevosen kuivikelantaa, turvetta jne muuta biopaskaa. Laitos tuli 2013. Sen pihalla on yksi Fortumin 1MWh akkuvarastoista edelleen, mutta ei varmaan kauppaan kuulunut…
Tuo Jäken laitos on aika pienikin, luokkaa 45 MW lämpöteho ja koristeeksi vähemmän sähköä
Ainakin Naantalin uusi (2017 rakennettu) monipolttoainekattila polttaa Nesteen Naantalin jalostamon jalostamokaasuja. Siellä palaa myös Porvoon jalostamon Asfalteeni, metsäteollisuuden sivutuotteita (hake, sahanpuru), turvetta ja kivihiiltä. 2021 syksystä pitäisi aueta kierrätyspolttoaineen vastaanotto (teollisuuden pakkaus- ja purkujäte), jonka jälkeen ei pitäisi normaalitilanteessa polttaa lainkaan kivihiiltä.
1.7. muuten sammuivat Naantalin 1 & 2 kivihiilikattilat, joten Fortumista tuli juuri hieman vihreämpi
Fortum omistaa 49,5% Turun Seudun Energiantuotannosta, joka omistaa Naantalin voimalan
Power to X
Anttonen on sydämellä mukana kaikessa, mihin osallistuu. Arvostan suuresti.
Tässä on pähkinän kuoressa hyvin tiivistetty Power-to-X idea:
”Ainoa aidosti skaalautuva energiaratkaisu on power-to-x, jossa tehdään uusiutuvalla sähköllä vedestä vetyä ja kaapataan hiilidioksia joko suoraan päästölähteistä tai ilmakehästä. Yhdistetään vety ja hiilidioksidi, josta saadaan synteettistä maakaasua, josta puolestaan voidaan jalostaa synteettisiä polttoaineita”, hän sanoo.
St1-pomon mukaan kyse on systeemisestä ratkaisusta, jota kohden koko maailman energiateollisuus on menossa.
”Tämä on täysin skaalautuva ratkaisu. Tällä voidaan korvata kaikki fossiilinen”, Anttonen kertoo.
Power-to-X on myös Nesteen innovaatiolistalla: Energia-alan teknologinen kehitys ja sijoitusmahdollisuudet - #636 käyttäjältä MoneyWalker
Miten Fortum on mukana tässä? Mietin vaan onko Fortumin paletissa oikeasti kasvuvaraa pitkällä tähtäimellä vai onko enemmän ”siltafirma”…
Fortumin oma informaatio:
Tulkitsen tuon siten, että Fortum on ymmärtänyt, ettei saa jäädä tuleen makaamaan.
Jotenkin vaikuttaa, että Neste olisi tässä jo pidemmällä Neste sijoittaa korkean lämpötilan elektrolyysin ja Power-to-X-ratkaisujen johtavaan teknologiakehittäjään, Sunfire-yritykseen | Neste
Oma käsitykseni on, että energiayhtiöillä ei ole varaa jättäytyä pois power-to-x -junasta. Pakkorako. Kaikki haluavat olla mukana.
Tässä tietoa hankkeesta, jossa ST1 on mukana.
Uniperillahan on noita vetykontteja kentällä jo, oli tässä ketjussa ylempänä oikein videoesittely linkattu
Auttaisitko pikkaisen. En löydä tuota linkattua videoesittelyä tästä ketjusta.
Kiitos Aston. Kyllä, tuo on juurikin sitä power-to-X:ää.Videon alkuosassa kerrottiin vedyn tuottamisesta tuulisähköllä (=power-to-hydrogen). Kohdassa 3:36 puhutaan uudesta tehtaasta, jossa vedystä ja hiilidioksidista tullaan valmistamaan synteettistä maakaasua (hydrogen-to-syngas). Lopputulos on siis power-to-syngas. Tätä samaa ST1 puuhaa.
Harmi ettei toimittajat tajua kysyä missä mennään lentoliikenteen synteettisten polttoaineiden osalta, se kiinnostaa suuresti. P2X synteettistä metaania josta voidaan tehdä synteettistä metanolia aika helposti mutta saadaanko siitä myös kerosiinin tapaista polttoainetta kuinka helposti?
Fortumin ja Nesteen lisäksi P2X-hankkeita on käynnissä mm. SSAB:lla, Stora Ensolla, UPM:llä, Valmetilla ja Wärtsilällä.
Tänään on ilmestynyt kesäkuun lopun omistajalistaus.
Mitään kovin dramaattista muutosta tuossa 100-listassa ei ole. Mielenkiintoisin muutos löytyy sektorirapsasta. Rahoitus- ja vakuutusyhtiöt myyvät ulkkien kanssa ja tuulipuvut ja muut kotimaiset sijoittajat ostavat edelleen.
Itse tuulipukuna jatkan edelleen salkun hyvällä hajautuksella. 100 prossaa Forzaa
Ainakaan perinteisellä maalämmöllä ei tiiviisti rakennetuilla alueilla voi kaukolämpöä korvata kuin korkeintaan pieniltä osin. Nämä uudet syväreiät ja puolisyvät (eli yli 1 km syvyiset) ovat sitten asia erikseen. Niistä Otaniemen syväreikien syvyisistä tosin tuleekin sitten lämpöä niin paljon ja järjestelmät niin kalliita, ettei ne ole mitään yhden kiinsteistön järjestelmiä.
En tiedän Fortumin strategioista tarkemmin, mutta jos ajatuksena olisi luopua osasta kaukolämpökohteita niiden bisnesmahdollisuuksien hiipumisten takia niin juurikin nämä pienempien kaupunkien järjestelmät kannattaa laittaa ensimmäiseksi myyntiin.
Tiiviimmin asutuilla alueilla kaukolämmön energialähteenä ja toisaalta kilpailevina tekniikoina on yhä enemmän kaikenlaiset muut lämpöpumpputekniikat ja niiden avulla tehtävä hukkalämpöjen hyödyntäminen. Siinä voi kaukolämpöyhtiöillä olla ihan hyvää ja perusteltua bisnestä kun ottavat yhdenlaisilta asikkailta heidän hukkalämpöjä kaukolämpöverkkoon ja myyvät sen sitten lämpöä tarvitsevalle asiakkaalle. Eli nämä isojen kaupunkien kaukolämpöyhtiöt muuttuvat pikkuhiljaa lämpöenergiaa tuottavista yhtiöistä siirtoyhtiöiksi.
Petriltä pikakommentti:
Emme usko kilpailuviranomaisten asettuvan esteeksi myynnille ja lähtökohtaisesti odotamme yhtiön myyvän myös Puolan ja Baltian kaukolämpöyksikkönsä lähitulevaisuudessa.
Selailin noita rönsyjä ja löysin seuraavia tytäryhtiöitä:
Nämä esiin nostamasi näyttäisi olevan juurikin ne, joiden on kerrottu olevan strategisen tarkastelun alla.
Jätän mahdollisen spekuloinnin muiden kuin julkisesti strategisen tarkastelun alaiseksi kerrottujen omaisuuserien osalta meidän päävastuulliselle Fortum-analyytikolle eli Juhalle
Fortum rakensi kaksi uutta ja käytännössä identtistä biovoimalaitosta Järvenpäähän ja Latvian Jelgavaan vajaa 10 vuotta sitten.
Eiköhän Jelgavan laitoksen myynti ole seuraavana listalla, nyt kun Järvenpää myytiin.