Anttonen on sydämellä mukana kaikessa, mihin osallistuu. Arvostan suuresti.
Tässä on pähkinän kuoressa hyvin tiivistetty Power-to-X idea:
”Ainoa aidosti skaalautuva energiaratkaisu on power-to-x, jossa tehdään uusiutuvalla sähköllä vedestä vetyä ja kaapataan hiilidioksia joko suoraan päästölähteistä tai ilmakehästä. Yhdistetään vety ja hiilidioksidi, josta saadaan synteettistä maakaasua, josta puolestaan voidaan jalostaa synteettisiä polttoaineita”, hän sanoo.
St1-pomon mukaan kyse on systeemisestä ratkaisusta, jota kohden koko maailman energiateollisuus on menossa.
”Tämä on täysin skaalautuva ratkaisu. Tällä voidaan korvata kaikki fossiilinen”, Anttonen kertoo.
Kiitos Aston. Kyllä, tuo on juurikin sitä power-to-X:ää.Videon alkuosassa kerrottiin vedyn tuottamisesta tuulisähköllä (=power-to-hydrogen). Kohdassa 3:36 puhutaan uudesta tehtaasta, jossa vedystä ja hiilidioksidista tullaan valmistamaan synteettistä maakaasua (hydrogen-to-syngas). Lopputulos on siis power-to-syngas. Tätä samaa ST1 puuhaa.
Harmi ettei toimittajat tajua kysyä missä mennään lentoliikenteen synteettisten polttoaineiden osalta, se kiinnostaa suuresti. P2X synteettistä metaania josta voidaan tehdä synteettistä metanolia aika helposti mutta saadaanko siitä myös kerosiinin tapaista polttoainetta kuinka helposti?
Tänään on ilmestynyt kesäkuun lopun omistajalistaus.
Mitään kovin dramaattista muutosta tuossa 100-listassa ei ole. Mielenkiintoisin muutos löytyy sektorirapsasta. Rahoitus- ja vakuutusyhtiöt myyvät ulkkien kanssa ja tuulipuvut ja muut kotimaiset sijoittajat ostavat edelleen.
Itse tuulipukuna jatkan edelleen salkun hyvällä hajautuksella. 100 prossaa Forzaa
Ainakaan perinteisellä maalämmöllä ei tiiviisti rakennetuilla alueilla voi kaukolämpöä korvata kuin korkeintaan pieniltä osin. Nämä uudet syväreiät ja puolisyvät (eli yli 1 km syvyiset) ovat sitten asia erikseen. Niistä Otaniemen syväreikien syvyisistä tosin tuleekin sitten lämpöä niin paljon ja järjestelmät niin kalliita, ettei ne ole mitään yhden kiinsteistön järjestelmiä.
En tiedän Fortumin strategioista tarkemmin, mutta jos ajatuksena olisi luopua osasta kaukolämpökohteita niiden bisnesmahdollisuuksien hiipumisten takia niin juurikin nämä pienempien kaupunkien järjestelmät kannattaa laittaa ensimmäiseksi myyntiin.
Tiiviimmin asutuilla alueilla kaukolämmön energialähteenä ja toisaalta kilpailevina tekniikoina on yhä enemmän kaikenlaiset muut lämpöpumpputekniikat ja niiden avulla tehtävä hukkalämpöjen hyödyntäminen. Siinä voi kaukolämpöyhtiöillä olla ihan hyvää ja perusteltua bisnestä kun ottavat yhdenlaisilta asikkailta heidän hukkalämpöjä kaukolämpöverkkoon ja myyvät sen sitten lämpöä tarvitsevalle asiakkaalle. Eli nämä isojen kaupunkien kaukolämpöyhtiöt muuttuvat pikkuhiljaa lämpöenergiaa tuottavista yhtiöistä siirtoyhtiöiksi.
Emme usko kilpailuviranomaisten asettuvan esteeksi myynnille ja lähtökohtaisesti odotamme yhtiön myyvän myös Puolan ja Baltian kaukolämpöyksikkönsä lähitulevaisuudessa.
Selailin noita rönsyjä ja löysin seuraavia tytäryhtiöitä:
Ovatko nuo merkityt nyt niitä, jotka ajattelette olevan seuraavana vuorossa, @Petri_Gostowski? Vai löytyykö listoilta vielä muita? Eikö myös Venäjältä löytyisi kaukolämpölaitoksia myytäväksi?
Nämä esiin nostamasi näyttäisi olevan juurikin ne, joiden on kerrottu olevan strategisen tarkastelun alla.
Jätän mahdollisen spekuloinnin muiden kuin julkisesti strategisen tarkastelun alaiseksi kerrottujen omaisuuserien osalta meidän päävastuulliselle Fortum-analyytikolle eli Juhalle
Fortum rakensi kaksi uutta ja käytännössä identtistä biovoimalaitosta Järvenpäähän ja Latvian Jelgavaan vajaa 10 vuotta sitten.
Eiköhän Jelgavan laitoksen myynti ole seuraavana listalla, nyt kun Järvenpää myytiin.
Jelgavan laitoksen mahdolliseen myyntiin luultavasti identtisen Järvenpään kauppasumma on jonkunlainen lähtöpiste, josta hintaneuvottelu lähtee liikkeelle.
Puolan laitosten hintoja on vaikeampi arvioda.
Kyseessä on siis käyttökatteeltaan moninkertaiset toiminnot Järvenpäähän verrattuna. Jos näistä samanlaisia kertoimia maksettaisiin, niin kassaan tulisi Puolan ja Baltian myynneistä yli 3 miljardia. Itse en tällaisiin hintoihin usko. Puolan ja Baltian maihin liittyy esimerkiksi suurempia poliittisia riskejä kuin Suomessa, joten kertoimet tullevat olemaan selvästi pienempiä.
En tosin uskonut näistä Suomen toiminnoistakaan kenenkään olevan valmis tämmöisiä hintoja maksamaan. Ilmeisesti Suomen kaukolämpöliiketoiminnan ostoihin saa ilmaista lainaa ja paljon, muutenhan näissä hinnoissa ei olisi yhtään mitään järkeä ostajien kannalta. Kaukolämpöliiketoiminta vaatii jatkuvia investointeja, eli kassavirrat ovat selvästi pienempiä kuin käyttökate. Ostajan saamalla rahoituksella voikin olla hyvin merkittävä vaikutus Fortumin saamiin hintoihin, oma käsitykseni on ettei Itä-Euroopan maiden toimintojen ostamiseen saa läheskään yhtä halpaa lainaa kuin esim suomalaisen liiketoiminnan ostoon, joten ihan jo tämän takia uskon tosiaan kertoimien jäävän näissä liiketoiminnoista selvästi matalammiksi kuin mitä nyt Suomen myynneissä on nähty.
Todella mielenkiintoista nähdä mitä hintoja näistä saadaan. Jos käyttökatekerroin olisi 20 (vrt. Järvenpään kerroin 34), niin itse olisin enemmän kuin tyytyväinen, tälläkin kassaan tulisi reilu 2 miljardia. Inhorealistisesti ajateltuna hinta saattaa jäädä kuitenkin selvästi alemmaksikin.
Joku kyseli ylempänä että olisiko Venäjän kaukolämmöt myös myynnissä. Tässä on vielä kärjistetymmin se ongelma, että ei Venäjän liiketoiminnoista kukaan ikipäivänä maksaisi tämmöisiä kertoimia kuin mitä Suomen liiketoiminnoista on maksettu. Valuuttariski, poliittinen riski ja ihan jo eri kulttuurien toimintatapariski pitää huolen, ettei Venäjän liiketoiminnoista kukaan maksa sellaista hintaa, että Fortumin olisi taloudellisesti järkevää myydä. Jotain pieniä divestointeja sieltäkin voi tietysti tulla, jos/kun halutaan luopua ei-ydinliiketoiminnoista, näillä ei kuitenkaan taloudellista merkitystä tule olemaan.
Eivät esimerkiksi nuo (sähkö)energian hinnat ainakaan näyttäneet Latviassa tai Puolassa olevan juurikaan poikkeavia muuhun Eurooppaan verrattuna vuonna 2019:
Jos ajatellaan laitosten olevan suht samanlaisia, tekisin myös johtopäätökseen, että kauppasumma voisi olla lähellä tuota Järvenpään laitosta, mikäli halukas ja maksukykyinen ostaja vaan löytyy.
Hyvällä tuurilla tietysti tuo paikallinen energiapuuhake voisi olla hieman edullisempaa verrattuna vaikkapa suomalaiseen, joten jos halvemmalla polttoaineella saadaan tuotettua lähes samanhintaista energiaa, niin sehän on ollut hyvää bisnestä.
