Koomista tässä Saksan päätöksessä sulkea ydinvoimalat on se, että Japani, jossa Fukushiman ydinvoimala-onnettomuus tapahtui, jatkaa ydinvoiman käyttöä. Eli maa (Japani), joka koki ydinvoima-onnettomuuden ei ydinvoimasta luovu, mutta maa (Saksa), jossa ydinvoiman käyttö on varmaan vielä turvallisempaa kuin Japanissa, päättää luopua ydinvoimasta kokonaan. Japanissahan ensin sammutettiin kaikki ydinvoimalat varmuuden vuoksi onnettomuuden jälkeen pariksi vuodeksi ja sitten tehtiin niihin melkein kaikkiin tarvittavat turvallisuusparannukset ja sitten on käynnistelty niitä takaisin käyttöön. Kuulostaa melko järkevältä. Mutta mitä tehtiin Saksassa? Päätetään heti Fukushiman onnettomuuden jälkeen lopettaa ydinvoiman käyttö. Varmaan hyvä tehdä päätöksiä tunteella heti jonkun ison onnettomuuden jälkeen eikä edes palata vuosien päästä arvioimaan kriittisesti uudelleen pitäisikö päätöstä muuttaa.
Vaikka Fukushiman onnettomuus olikin ekologinen, taloudellinen ja humaaninen katastrofi, voisi sanoa, että se on osoittanut myös kuinka turvallista ydinvoima on. Fukushiman onnettomuudessahan ei suoraan kuollut yhtään ihmistä räjähdyksiin, säteilyyn jne. Myöskään ei ole todisteita, että säteily olisi aiheuttanut mitään merkittäviä terveydellisiä haittoja alueen ihmisille. Eniten kuolonuhrejahan tuli alueen evakuoinnissa, lukema taisi olla jotain luokkaa 2000 ihmistä, jotka menehtyivät evakuoinneissa (esim. vanhoja ja huonokuntoisia ihmisiä sairaaloista ja vanhainkodeista). Evakuointia on kritisoitu jälkeenpäin, että se tapahtui liian suurelta alueelta. Vieläkään ihmiset eivät saa palata alueille, joissa vuosittaiset sätelytasot ovat pienempiä kuin suomalaisen saama luonnon taustasäteily. Eli jos Fukushiman onnettomuus on suurimpia katastrofeja, mitä ydinvoimassa voi tulla, joku voisi sanoa, että loppujen lopuksi se jäi melko pieneksi katastrofiksi ja on osoitus siitä, että vaikka kaikki menisi persiilleen, nämä onnettomuudet ovat jollain lailla hallittavissa eikä esim. koko valtio saastu säteilyltä sadoiksi vuosiksi.
Wikipedian kautta löytyy ihan hyvää juttua Fukushiman onnettomuudesta ja sen vaikutuksista ja mitä olisi pitänyt tehdä toisin: Fukushima nuclear disaster - Wikipedia
Hei.onko teillä käsitystä missä mennään Fortumin omistamissa laitoksissa tällä hetkellä.onko jo myyty?on pikkuisen jäänyt uniperin varjoon se ongelma.?
Niin… kesäkuun loppuun mennessähän kaupat piti venäläisen talouslehti Kommersantin mukaan olla taputeltu. Vaikka Fortumin tiedottaminen on yhtä huonoa kuin heidän taloudenhoito, niin eiköhän ne edes voimaloiden myynnin olisi muistaneet kertoa, mikäli sellainen ihme olisi päässyt tapahtumaan.
Mun mielestä tiedottaminen ei ole huonoa vaan nyt vaan on niin ettei ole mitään uutta tiedotettavaa. Kertovat kyllä heti kun uutta faktaa on.
Venäjän laitosten osalta huhuttu aikatauluhan ei ollut että myyvät kesäkuun lopulla vaan että odottivat tarjouksia siinä juhannuksen tienoilla.
Se että kaupoista ei ole kerrottu voi johtua joko lisäselviyksistä / neuvotteluista ostajan ja myyjän välillä tai sitten siitä että tarjoukset oli niin umpisurkeita ettei Fortum ole niihin tarttunut.
Jos venäjällä vaihtuis hallinto ja sota saatais loppumaan ni vois olla jopa hyvä jos ei nyt hädissään myydä ihan mihin hintaan tahansa.
Haluaisin vaan kysyä että mikä teillä on näkemys saako Fortum myytyä ko.laitoksia venäjän maaperällä ja kuinka iso voitto/tappio siitä tulee Fortumille.?
Tässä on vähän jokaisen arvaus yhtä hyvä. Todellista tietoa on niin vähän ja sotaympäristö / globaalipolitiikka on niin arvaamattomassa tilassa ettei ole edes mitään ennakkotapauksia mihin voisi arvioita perustaa.
Itse luulen että saavat myytyä mutta suht heikolla hinnalla. Enemmän kuin nolla kuitenkin jota voisi sitten ehkä pitää torjuntavoittona.
Tässä ketjussa on viime aikoina neljä eri moderaattoria joutunut toimimaan sangen ahkerasti; liputuksia on tullut urakalla ja toiveita on tullut ketjun siistimisestä. Olemme ohjeistaneet käyttäjiä privana ja muutamat foorumilaiset sitten taas Liputus-ketjussa (kiitos @Mututuntuma ja @JNivala !).
Fortumin ketju on kovin suosittu ja se on myös ollut yleisesti ottaen laadukas ketju, joten jo pelkästään näistäkin (ja muistakin) syistä kannattaa panostaa viestiin, jotta se tuo sijoittajille lisäarvoa keskusteluun.
Jos uutinen on maksumuurin takana, niin siitä pitäisi erikseen tiedottaa, lisäksi referointia tulisi suosia huomattavasti enemmän linkkien yhteydessä. Kohtuullinen referointi riittää, kokonaisia uutisia ei tietenkään saa kopsata.
Referaatteja linkkien yhteyteen ja sitten ei niitä “onelinereita”. Kannattaa panostaa viestiin, sillä sen lukevat todennäköisesti tuhannet eri ihmiset ainakin tässä Fortumin ketjussa.
Mielestäni tässä tilanteessa voisi vaihtaa Fortumin koko hallituksen. Sama tehtiin aikoinaan Finnairille Heidi Hautalan aikana ja ei sitä pois potkittua porukka käsittääkseni pahemmin ikävöity
Tässä Uniperin casessa on puhuttu koko ajan, että sotatoimet ovat vaikuttaneet kaasuun saatavuuteen. Kahdeksan miljardin laina myönnettiin tammikuun alussa, jolloin sotaa ei ollut ja kaasun saatavuus Venäjältä oli normaali. Osaako kukaan avata tätä, että miksi tämä laina myönnettiin alkuvuodesta? Kaasun hinta toki nousi ja joutuiko Uniper jo tällöin paikkaamaan vajetta muualta Venäjän ulkopuolelta?
Uniper/Fortum-neuvottelupositio. Alex af Heurlinin juttu. Sisältää neuvotteluhavaintojani, tässä eka neljästä juttuun poimitusta:
Kenen puolella kello tikittää?
Löytyykö neuvottelijoilta piilotettuja kortteja?
Minkä tason ongelmaa ratkaistaan?
Mitä tehdä umpikujassa?
—-
1. Kenen puolella kello tikittää?
MIETTISEN mukaan yksi avainasioista tiukoissa neuvotteluissa on ymmärtää, kenellä on kovin paine saada asiaan nopea ratkaisu.
”Pitää ymmärtää, kenen puolella kello tikittää.”
Uniper kertoi pari viikkoa sitten tekevänsä tappioita 50 miljoonan euron päivävauhdilla.
“Saksan valtiolla oli aiemmin linjalla vain valtio-omisteisen KfW-pankin kautta tehty kahden miljardin euron laina, kun taas Fortumilla enemmistöomistus Uniperin osakkeista ja 8 miljardin velkasitoumukset. Siksi oli Saksan valtion etu pitkittää neuvotteluita, kun Uniper polttaa kassaansa.”
Uniper kertoi maanantaina [18.7.2022] nostaneensa KfW-pankilta saamansa kahden miljardin lainan. Miettisen mukaan on Fortumin etu, mitä enemmän Saksan valtio joutuu lisäämään velkasitoumuksiaan Uniperille ennen lopullisen sopimuksen syntymistä.
”On Fortumin etu, mitä enemmän Saksan valtio laittaa velkarahaa Uniperiin, koska se tarkoittaa, että Saksan valtiolla on entistä enemmän pelissä.”
Voiko tilanteen nähdä myös siten, että Saksan etu ei ole pitkittää neuvotteluita koska silloin Uniper ”kuolee käsiin”? Uniperin konkurssiin kaatuminen on käsittääkseni Saksalle enemmän epähyväksytympi vaihtoehto kuin Fortumille. Näin ollen kello tikittää enemmän Saksan pöydällä?
Tammikuussa myönnetty ja jo joulukuussa sovittu 8 miljardin euron potti on puoleksi lainaa ja puoleksi lainojen takauksia. Uniper tarvitsi rahaa maksaakseen energiajohdannaisten välittäjille takuusummien lisäyksiä (maintenance margin). Nämä johtuivat vuosien 2022 ja 2023 sähköfutuurien hintojen noususta. Uniper oli suojannut omat hintansa huomattavasti alemmalke tasolle. German Energy Giant Uniper Gets $11 Billion for Margin Calls - Bloomberg
Energian hinnan nousun vuonna 2021 katsottiin johtuvan talouden elpymisestä. Tuossa vaiheessa Uniper ja Fortum olettivat, että kaasua olisi saatavissa Venäjältä sovituilla hinnoilla, jolloin suojauksiin sitoutuneet takuusummat olisi saatu takaisin suljettaessa johdannaissopimukset.
En tunne noita Uniperin suojauksia tarkemmin. Ehkä joku muu osaa kertoa, mikä on niiden tulosvaikutus, jos Gazpeo ei lopulta toimita aovottuja määriä kaasua sovituilla honnoilla.
Alun perin 8 mrd oli kaavailtu jihdannaisten vakuuksiin sähkön ja kaasun hintojen noustessa. Ne piti saada takaisin ajan mittaan kun sähkön ja kaasuntoimitukset on tehty. Tilanne ennen sotaa odotettiin olevan väliaikainen eikä kaasuntoimituksissa Venäjältä ollut ongelmia. Käsitykseni mukaan ne eivät alunperin liittyneet mitenkään Venäjän kaasudiileihin.
Hieman epäselvää mielestäni on, että onko 8 mrd nyt jotenkin siirtynyt noihin Venäjän kustannyksien maksuihin eli onko niitä käytetty kalliimman kaasun ostamisessa, mikä ei niiden alkuperäinen tarkoitus ollut. Ilmeisesti on.
Uniperin pelastuspaketti on lähes valmis. Tämä lienee ollut todennäköisin ratkaisu. Pilkkominen olisi antanut Fortumille mahdollisuuden poimia parhaat osat itselleen ja tämä ei tietysti käynyt Saksalle. Tietämättä yksityiskohtia, tämä ei liene aivan huono Fortumillekaan. Kustannukset menevät ainakin pääosin Saksaan ja Fortum pitää tuottamatonta sijoitusta taseessaan ainakin toistaiseksi.
Saksalaislehden mukaan Saksan valtio on ottamassa Uniperista 25 prosentin omistusosuuden. Samalla Fortumin omistusosuus olisi laimenemassa nykyisestä 78 prosentista.
Lisäksi Uniperin pelastuspakettiin kuuluu miljardien eurojen lisärahoitus Saksan valtiolta sekä lupa, jolla Uniper saa alkaa periä korkeampaa hintaa myymästään kaasusta.
”Uniperin pelastuspaketilla voi olla vaikutuksia muun muassa Fortumin osingonmaksukyvylle. On myös mahdollista, että valtio joutuu sen seurauksena pumppaamaan Fortumiin miljardeja euroja.”
Tätä en ihan ymmärrä. Saksahan nyt tulleiden tietojen mukaan on se joka maksaa ja Fortumin omistusosuus Uniperista laskee, mutta Fortum ei ole maksajan roolissa.
" The federal government has almost finalized the cornerstones for the rescue of the gas supplier [Uniper . ]According to this, the federal government wants to take a 30 percent stake in [Uniper], and it also wants to make seven to eight billion euros available in equity-like funds. People familiar with the negotiations told the Handelsblatt.
…
The price at which the federal government will subscribe to the Uniper shares has not yet been finally determined - but a nominal value of EUR 1.70 per share is considered likely. The capital increase could bring in around 200 million. If all of the federal aid were to flow in the form of new shares, the stake held by the previous main shareholder [Fortum] would be severely diluted, and the Finnish group would only have a stake of a few percent.
Which instrument of equity-like funds, known as hybrid capital in technical jargon, will be used is only to be clarified in the next few weeks."
Mielenkiintoista nähdä, miten omistusrakenne menee, jos noin käy. Koska eikös nyt Fortum omista reilu 80 %? Jos jatkossa Saksa omistaa 30 % ja Fortum muutaman prosentin, niin kuka tai mikä omistaa sitten sen jäljelle jäävän 60+ %:ia? Noh, kohta tuo selvinnee. Mutta melko rajulta kuulostaa, mikäli omistus dilutoituu luokkaa 90 %. Toivottavasti saavat edes sitten aiemmin lainaamansa rahat takaisin ja parhaassa tapauksessa vesivoimalaitokset.
Jos toi Saksan valtion 8 mrd pistetään hybridilainan muodossa yritykseen ja konvertoidaan osakkeiksi, eipä siinä jää Fortumille juuri mitään. Uniper siirtyy käytännössä kokonaan saksalaisten omistukseen. Ei todennäköisin skenaario, mutta teoriassa näin.
