Tässä muuten mainio ja kiihkottomasti kirjoitettu analyysi Fortumin tilanteesta Uniperin suhteen tällä hetkellä, lukusuositus, ei ole edes maksumuurin takana: https://www.hs.fi/talous/art-2000008974687.html
16 tykkäystä
Fortumin kannattaisi nyt vaan miettiä että mikä on todennäköisin tapa saada edes osa Uniperiin alkuvuonna tuupatusta 8 miljardista takaisin. Kannattaako 4 miljardin lunastusoikeutta käyttää vai ei. Jos ei käytetä, niin paraneeko noiden 8 miljardin saanti oikeasti vai ei. Jos käytetään, niin mitä käytännössä tuolla 4 miljardilla saadaan, enemmistö omistus uppoavasta laivasta?! Onko paras ratkaisu lopulta vetää letkut irti ja lähteä keskittymään siihen mitä on osattu. Pohjoimainen vesi- ja ydinvoima.
2 tykkäystä
Tähän laskelmaan vaikuttaa oleellisesti, millä aikajänteellä rahat halutaan takaisin Uniperista. Saksan hallituksen mukanaolo takaa sen, että firma ei kaadu. Samalla se takaa myös sen, että Saksa saa Uniperiin investoimansa ja sen tukeen käyttämänsä varat ensin pois, ennen kuin Fortum saa tuloutettua senttiäkään. Tähän voi mennä hyvinkin 5-10 vuotta, vaikka Uniper ei tekisi yhtään tappiota Syyskuun jälkeen. Sitten ~10 vuoden odotuksen jälkeen, voi Fortum alkaa tulouttamaan voittoja yrityksestä joitakin satoja miljoonia euroja /vuosi. Sanotaan vaikka, että tuloutettavaa olisi 500 miljoonaa /vuosi, kun kaasun myynnistä ei saa ihan samanlaista katetta kuin aiemmin. Uniperiin investoitu pääoma (~15 miljardia euroa) on tällä kaavalla kuoletettu siis n. 30 vuotta osingon maksamisen alun jälkeen, eli tästä hetkestä 40 vuoden kuluttua.
Tuo on nyt hatusta repäisty ajatushimmeli ja todellisuus on varmasti jotakin hyvin muuta, mutta uskon, että puhumme joka tapauksessa vuosikymmenistä tämän kuprun oikomishoitoon. Mikäli siis halutaan pitää pääomaa sitoutuneena Uniperiin niin kauan. Vaihtoehtona on sitten myydä firma jollekin ja tehdä miljardien alaskirjaukset ja investoida saatu raha johonkin tuottavampaan. Vaikka Kiinalaisiin hiilitehtaisiin.
5 tykkäystä
Kieltämättä Fortumilta tulee viemään todella kauan, että Uniper kuprut saadaan oikenemaan.
Tuosta kiina-ajatuksesta sanoisin, että omistaja-arvon turvaamiseksi Fortumin johdolta (hallitus + toimiva johto) pitäisi jatkossa kieltää uudet investoinnit pohjoismaiden ulkopuolelle. Track record ei herätä luottamusta.
Tullaanko näin tekemään? Valtiovallan ollessa pääomistajana luottamukseni on heikko linjanvedon toteutumiseen.
3 tykkäystä
Kannattaisikohan Fortumin vaan suosiolla luopua enemmistöomistuksestaan Uniperissa? Konsolidointi tässä tilanteessa vain rumentaa Fortumin tilinpäätösluvut, ja sitä kautta Fortumin pörssikurssi voi ottaa ylimääräistä hittiä.
Todellista kassavirtaa Fortumille on Uniperin osinko, jota sitäkään ei liene odotettavissa pitkään aikaan. Uniperin tukitoimista voi tulla myös rahoituskustannuksia, ellei Uniper tulouta pääomasijoituksille kunnollista korkoa.
Fortumin omaan liiketoimintaan perustuvat luvut voisi olla sijoittajalle hyödyllisempää informaatiota kuin konsernilaskelma kaikkine IFRS-spekulaatioineen. Tokihan Uniperin tulevaisuuden rahoitusriskejäkään ei pidä unohtaa.
Vastaan @Pohjolan_Eka viestiin täällä, ettei kahvihuoneesta tule Fortum-ketjua. 
DDM:ää on aika vaikea lyödä kehiin, jos ei DFC:täkään ole analyysissä. Itse ajattelen, että DDM on “kiteytetty DFC”: Ensiksi täytyy tietää kassavirrat yleisesti, jotta voit täsmentää osinkoina maksettavat osuudet eri vuosille.
Itse hahmottaisin, että DDM olisi jopa epäloogisempi, kun emme tiedä Fortumin Uniperille lainaamien 8 miljardin kohtaloa (saadaanko takaisin osittain/kokonaan, alle 5vuoden vai yli 15+ vuoden päästä). Tämä vaikuttaa kuitenki reilusti sekä osingonmäärään että osinkojen ajoitukseen eri vuosille DDM-laskelmassa.
1 tykkäys
Tuollainen aikajänne on voimalabisneksessä oikeastaan aika normaali - jopa lyhyt - ja siitähän Fortumilla on kokemusta. Useimmat isot voimalaitokset (esim. vesi- ja ydinvoimalatat) suunnitellaan todella pitkille käyttöajoille. Esim. Imatran vesivoimalaiton on otettu käyttöön 1952 ja Loviisa 1 1977. Varsinkin Imatra on jo siis saavuttanut 70 vuotta tuotantokäyttöä eikä ole näköpiirissä, että sitä lopetettaisiin aivan heti.
Uniper on toki yhtiö eikä vain yksi voimalaitos mutta tietyllä tapaa sitä voi ajatella myös voimalaitosten kollektiivina. Takaisinmaksuaika ei välttämättä tällä alalla olisi ongelmallisen pitkä. Kyse onkin lähinnä suunnasta mihin Uniperia saa taipumaan tulevina vuosina.
2 tykkäystä
Mikäli ymmärsin oikein neuvotteluissa Saksan kanssa Fortumille tarjottiin vaihtoehtoa jossa Saksan valtio olisi ottanut kaasun omalle kontolleen ja Fortum olisi saanut vesi/ydinvoiman ja siten irtautunut Uniperista, hintalappu olisi ollut 5 miljardia euroa.
Itse olisin tuon kaupan tehnyt, sijoittessa on itselle tullut välillä takkiin ja olen ajatellut että otetaan tappiot ja jatketaan matkaa…
4 tykkäystä
Vapaasti luettavissa tämäkin pitkä kirjoitus
4 tykkäystä
Tämä ei tainnut vielä olla täällä. Vähän taustaa NS1:stä.
Puttosen kommentteja Fortumista
3 tykkäystä
Uniperin valtava lähemmäs parin sadan miljardin tase voi olla yksi motiivi enemmistöomistusten kahmintaan. Siitä käyttöomaisuuden osuus, voimalaitokset ym. on noin 10 miljardia euroa. Loput taseesta koostuu erilaisista finanssi-instrumenteista, joista johdannaisten osuus on noin sata miljardia.
Uniperin hankintaa perusteltiin mm. lukuisilla ydin- ja vesivoimaloilla, joiden hallintaan enemmistöomistuksen piti avata Fortumille tien. Nyt näyttää, että näiden tuotantoresurssien arvo alkaa olla kohta puolet yhtiön veloista, kunhan vuosi etenee pidemmälle.
Taseesta saa käsityksen yhtiön varallisuudesta, mutta erityisesti aineettomien sitoumusten osalta joutuu ihmettelemään niiden realisoitumista, elikkä ovatko ne sittenkin enemmän uhka kuin mahdollisuus. Joskus velat voi peräti muuttua saataviksi, mutta onko vaarana että voi käydä myös päinvastoin?
Kyproksen edustalta löytynyt suuri luonnonkaasuesiintymä. Pistetään nyt tännekin, sikäli mikäli tällä on vaikutusta Uniperiin:
2,5 biljoonaa kuutiojalkaa eli vajaa 1 triljoona kuutiometriä n. 70 miljardia kuutiometriä:
6 tykkäystä
Tähän asiaan liittyen kyselin Uniperin IR:ltä tarkennuksia (ping @Juha_Kinnunen saattaa sinuakin kiinnostaa).
Kyseinen proxy hedge liittyy Ringhals 1 ja 2 voimalaitosten sulkemiseen liittyviin “korvauksiin” jotka tulevat Vattenfallilta. Kun Vattenfall päätti ennenaikaisesti sulkea kyseiset voimalat, oli se mitä ilmeisimmin velvollinen toimittamaan Uniperille sen omistusosuuden verran sähköä toimii voimalat tai ei. Tämän seurauksena Vattenfall siis “toimittaa” Uniperille sähköä SE3 hinta-alueelle jonkinlaisen sopimuksen mukaisesti, minkä tarkkoja yksityiskohtia IR ei toki kertonut.
Aivan käytännössä tämä tarkoittaa ymmärtääkseni sitä, että Uniper on ikäänkuin ostanut Vattenfallilta kiinteään hintaan (hinta määräytyy oletettavasti Ringhals 1 ja 2 omakustannehinnan perusteella) sähköä SE3 hinta-alueelle. Nyt siis vaikka tuo “suojauksena” toiminut proxy hedge tuottaa esim tämän hetken markkinahinnoilla vuoden 2023 aikana luokkaa 300 €/MWh negatiivista kassavirtaa, niin samanaikaisesti Vattenfallilta sopimuksen mukaisesti saatava sähkö saadaan myytyä markkina-hintaan ulos, ja tämä tuottaa oletettavasti vuonna 2023 karkeasti luokkaa >150 €/MWh positiivista kassavirtaa tämän hetken markkinahinnoilla.
Paperilla kupru on siis edelleen iso, mutta ei lähellekään puolen miljardin suuruusluokassa vaikka äkkiseltään näin voisi ihan ymmärrettävästi olettaa. Toteuma sitten lopulta näyttää kuinka position kanssa ensi vuonna käy, kyseisellä spreadilla on ollut joskus aikaisemminkin tapana käyttäytyä varsin epäloogisesti suhteessa siihen miten hinnat aivan oikeasti lopulta toteutuvat, kysykää vaikka Einar Aasilta
Tämän asian suhteen on myös ehkäpä olleellista muistaa, että Vattenfall sulki Ringhalsin voimalat nimenomaan niiden kannattamattomuuden vuoksi, eli siinä hetkessä kun tämä Uniperille sähköä tuova sopimus on astunut voimaan ei sitä mitä ilmeisimmin ole ollut mahdollista suojata “perinteisin” keinoin kannattavasti. Vaikka tämä proxy hedge voi siis nykyhetkessä näyttää järjettömältä riskipositiolta, niin sen tarkoitus on alunperin aivan aidosti ollut suojata positiota, jota ei todennäköisesti tavanomaisin keinoin ole pystynyt kannattavasti suojaamaan tai se olisi ollut vähintäänkin hyvin hankalaa. Tällä ei toki tässä hetkessä ole mitään väliä, mutta jotain väliä tällä voi olla siihen kuinka asia vaikuttaa suhtautumiseen Uniperin treidausosaamiseen (eli siihen onko syitä olettaa/odottaa muita uusia mörköjä ilmestyväksi).
Niin ja nämä proxy hedgen tulokset näkyvät Global Commodities- segmentin Power- yksikön lukemissa, näin sanotaan osareissa ja tämän myös IR erikseen minulle mailissaan sanoi. Kyseinen yksikkö on tehnyt alkuvuoden aikana positivista tulosta, huolimatta näistä proxy hedgeistä. Näillä proxy hedgeillä ei siis ole vaikutusta European Generation yksikön tulokseen, eikä Uniperin osareissa raportoimiin Outright position saavuttamiin/suojaamiin keskihintoihin. Nämä ei siis voi ymmärtääkseni olla syynä esim Saksassa saavutettujen hintojen voimakkaaseen laskuun, kuten Juha viimeisimmässä raportissa arvioi.
Kyselin itseasiassa Uniperin IR:ltä myös tästä asiasta, eli että mikä on sen taustalla että Outright position Saksassa saavuttama keskihinta on laskenut alkuvuoden aikana, mutta tähän ei ole vielä tullut vastausta. Tämä muutos tuntuu nimittäin täysin epäloogiselta, webcastissa ja myös osarin presentaatiossa nimenomaisesti kehuttiin Saksan vesivoimaloiden suoritusta ja parantunutta tulosta eikä koko Hydro- yksikön tuloskehitys vaikuta lainkaan loogiselta jos nuo osarissa raportoidut lukemat pitävät paikkansa. Numerot täsmäisivät varsin nätisti, jos kuvakaappauksessa ympyröidyistä lukemista puuttuisi ykkönen edestä, kertoilen toki tänne jos ja toivottavasti kun saan tähänkin asiaan vastauksia.
21 tykkäystä
Amerikan trillion on Suomen biljoona ja yhteen kuutiometriin menee 35,3 kuutiojalkaa joten tuo tekee n. 70 miljardia kuutiometriä.
6 tykkäystä
“Aivan käytännössä tämä tarkoittaa ymmärtääkseni sitä, että Uniper on ikäänkuin ostanut Vattenfallilta kiinteään hintaan (hinta määräytyy oletettavasti Ringhals 1 ja 2 omakustannehinnan perusteella) sähköä SE3 hinta-alueelle. Nyt siis vaikka tuo “suojauksena” toiminut proxy hedge tuottaa esim tämän hetken markkinahinnoilla vuoden 2023 aikana luokkaa 300 €/MWh negatiivista kassavirtaa, niin samanaikaisesti Vattenfallilta sopimuksen mukaisesti saatava sähkö saadaan myytyä markkina-hintaan ulos, ja tämä tuottaa oletettavasti vuonna 2023 karkeasti luokkaa >150 €/MWh positiivista kassavirtaa tämän hetken markkinahinnoilla.”
Esityksessä sanotaan(dia 16), että Uniper vaihtoi Nordpoolin long position Saksa- Nordpool Spread positioksi(long Nordic, short Germany). Tämä Spread on tällä hetkellä luokkaa 450 €/MWh vuodelle 2023. Miten se lopulta tulee menemään jää nähtäväksi. Ei pidä silti unohtaa, että short Germany on tällä hetkellä -600 €/MWh, jos long Nordic on +150 €/MWh. Kokonaisvaikutus on tuo spread.
Ja kyllä se mielestäni kertoo nimenomaan vahvasta riskin ottamisesta ja epäonnistuneesta treidauksesta. Tuo mainitsemasi long positio, kun ei voi tippua alle nollan, kun tuotannon hinta(Spot) ei sen alle tipu. Maksimi tappio arviolta luokkaa 10-15 €/MWh ollut tuossa casessa ennen järjestelyä. Tämä vaihdettu isompi riskiseen Spreadiin, jonka arvo on nyt 450 €/MWh. Short positiossa kun taivas on kattona sähkön osalta. Hyvin huono treidaus siis nykyisillä hinnoilla tarkasteltuna. 20 miljoonan alkuperäinen riski on nyt vaihtunut 900 miljoonan tappioksi.
Esityksessä(dia 16) vain pohjoismaiden osalta viitataan, että hinta ei sisällä tuota positiota. Itseä hieman ihmetytti, miksei Saksan osalta tähän siinä viitata, vaan pelkästää Nordicin osalta.
3 tykkäystä
No tänään on näköjään Saksan hinnat olleet pienessä yli 100-150 €/MWh nousussa, eli olet oikeassa. Katselin tuossa itse vielä perjantain päätöshintoja, näinä aikoina ei päätöskursseja kannata näköjään lainkaan katsella 
Kyllähän tuo positio tämänkaltaisilla muutoksilla menee paperilla nopeasti sinne puolen miljardin huonommalle puolelle, todellisuus nähdään sitten ensi vuonna.
Joo tarkoitus ei ollut sanoa etteikö tämä huono liike olisi ollut, sitä ei ole mahdollista mitenkään puolustella. Historialliset korrelaatiot ovat varmasti olleet vahvat, mutta epäsymmetrinen riski on silti epäsymmetrinen riski ja niitä olisi parempi rakentaa aina niin että epäsymmetria olisi voittojen puolella, tässä niin ei ole ollut. Lähinnä ajatukseni oli siinä, että tämä on Uniperinkin näkökulmasta hyvin poikkeuksellinen kokonaisuus mitä tässä on yritetty suojata, mikä antaa jonkinlaista henkistä selitystä sille miksi on toimittu niin kuin toimittu. Mutta virhe mikä virhe ei siinä ole epäselvyyttä, ja tässä asiassa voidaan Fortumiakin syyttää. Tämä positio olisi keretty sulkemaan Fortumin pääomistajuusaikana moneen kertaan jos käsky olisi käynyt.
Tuo proxy hedgattu positio on nimenomaan Nordic positio SE3 hinta-alueella kuten edellisessä viestissäni kuvasin. Sillä ei ole mitään tekemistä Saksan outright position kanssa, siksi minusta on loogista että maininta on vain Nordicin kohdalla.
1 tykkäys
Myin omat n. vuosikymmenen omistetut Fortumini pois salkusta joku aikaa sitten oliko n. 14-15 euron kappalehintaan ja kurssin yhä laskettua olen miettinyt pitäisikö ostaa halvemmalla takaisin, niin yhä enemmän olen sitä mieltä, että en taida energiayhtiöihin enää koskea. Monella energiayhtiöllä business ei olekaan niin yksinkertaista kuin voisi tavallinen tallaaja kuvitella. Tyhmempihän voisi kuvitella, että business on melko simppeliä: rakennat ja ylläpidät voimalaitoksia kustannustehokkaasti ja myyt sitten niissä tuotetun sähkön markkinahintaan ja siitä se tulos tulee, simple as that. Mutta ei, on kaikenlaisia suojauksia, hedgejä, futuureja yms. instrumentteja joiden kanssa pelataan, joista on vaikea ottaa selvää. Korkea energian hinta ei välttämättä sitten tuokaan hyvää tulosta, jos suojakset ja muut instrumentti-kikkailut on menneet persiilleen. Ei ainakaan itselläni enää oikein osu sijoitustrategian tärkeimpiin pointteihin: “sijoita siihen minkä ymmärrät”.
Mihin energiayhtiö edes loppupeleissä tarvitsee suojaksia, jos businesta tehdään energia-alalla muutenkin useiden vuosien tai vuosikymmenten horisontilla? Ei voimalaitoksia rakenneta parin kvartaalin tai edes parin vuoden tulosta silmällä pitäen. Kyllä ne tulot luulisi tasaantuvan pitkällä aikavälillä ilman suojauksiakin. Ymmärtääkö joku, kuka on edes näiden suojausten takana? Mikä taho tekee voitot, jos sähkön hinta nousee, mutta Fortum on suojannut sähkön hinnan niin, että se saakin vain 50% nykyisestä markkinahinnasta? Tai toisinpäin, kuka tekee tappiot, jos sähkön hinta laskee, mutta Fortum on suojannut hinnan niin, että saakin tuplat sähkön markkinahinnasta?
Sen ymmärrän hyvin, että monet teollisuusyritykset suojaavat sähkön ostohintansa, koska liian suuret hinnanvaihtelut olisi turha liiketoimintariski, mutta eikö energiayhtiöille suojaus ole loppupeleissä pitkällä aikavälillä ihan turhaa nollasummapeliä? Joskus suojauksista saa parempaa hintaa, joskus huonompaa, miten kannattavaa mahtaa olla pitkällä aikavälillä.
Jos Fortum sanoo, että sähkön myynnistä he ovat suojanneet 80% hintaan 35 euroa/MWh niin kuka on vastapuoli? Onko sähköä myyty siis kiinteillä sopimuksilla esim. teollisuusyrityksille 35 euroa/MWh hintaan vai onko tässä kyseessä joku muu tapa millä suojaukset on tehty?
15 tykkäystä
Fortumin ilmoittamat suojaustasot on tuotannon suojauksia.Tuotannon suojaukset on myyntejä eli taataan tietty myyntihinta tuotannolle.
Vastapuoli on johdannaisen ostaja eli vaikka joku sähkönmyyntiyhtiö. Esim. tuolla ostamallaan 35 €/MWh sähkönmyyntiyhtiö voi sitten suojata selustansa esimerkiksi määräaikaisissa sähkönmyynti sopimuksissa. Myydä hintaan 45 €/MWh kuluttajille määräaikaisen sopimuksen ja ottaa siivun välistä. Jos tuota ei olisi, niin myyntiyhtiö ei olisi lukinnut hankintahintaansa ja altistuisi Spot hankinnan riskeille. Esimerkiksi nyt hintojen noustessa myyntiyhtiöt olisi pulassa jos niillä ei olisi suojauksien avulla selusta turvattu.
Molemmat osapuolet siis suojautuvat Spot markkinahinnan vaihtelulta, mutta eri suuntaan. Myyntiyhtiö suojautuu hinnannousulta ja tuotanto hinnanlaskulta.
7 tykkäystä
Tässä on alla uusi Fortumin yhtiörapsa.
“Fortum julkistaa Q2-raporttinsa torstaina noin kello 9.00. Tulos tulee olemaan järkyttävä tytäryhtiö Uniperin Q2:lla raportoiman yli 9 miljardin euron tappion takia, mutta Fortumin pohjoismaisella ydinliiketoiminnalla on lähivuosina edessä ennätyksellisiä tuloksia, jos sähkön hinta pysyy poikkeuksellisen korkealla. Uniperin valtavien tappioiden taseeseen avaamaa aukkoa paikkaa toteutuessaan Saksan vakauspaketti. Olemme tarkastelleet ennusteitamme ja tehneet positiivisia muutoksia, mutta ennen vakauspaketin toteutumista mallintaminen on äärimmäisen vaikeaa ja ennusteet tulevat elämään myös lähikuukausina.”
3 tykkäystä