Niin, tästähän oli tuolla TA keskustelussa ammattilaisen näkemys pari päivää sitten.
Palasin tänään Fortumim omistajaksi kevyellä avauspositiolla. Edelliset myin ennen sotaa 25€ paikkeilla.
Kuten sanoin, ostopäätös oli yhtäkkinen perustuen lähinnä viimeaikaiseen laskuun ja hyvään tulevaan osinkoon. Yhtä asiaa en kuitenkaan ihan ymmärrä. Yhtiöstä lähtenyt uniper-siivu ja venäjän toiminnot. Hinta kuitenkin ollut yli 15€ viimeisen vuoden sisällä, samoissa tasoissa kun korona-aikana. Mistä syystä uniper sekoilu & venäjän toimintojen menetys ei ole juurikaan vaikuttanut yhtiön arvostukseen?
12 tykkäystä
Oma näkemykseni on, että on vaikuttanut useiden miljardien menetykset. Ja ne näkyvät myös kurssin hinnassa. Itsehän tuossa kuvailit pudotusta yli 25€ tänne 11€ paikkeille muutamassa vuodessa.
13 tykkäystä
Onhan vaikuttanut? Ei tuo koronapohjan hinnoittelu ole mitenkään neutraali. Pudonnut juuri noista syistä näihin tasoille sieltä 25 euron maastosta. Nyt yhtiö yksinkertainen ja sen hinnoitteluun vaikuttaa lähinnä sähkön hinta ja sen tulevaisuuden odotukset.
9 tykkäystä
Fortum osti noin puolet Uniperista alkuvuodesta 2018 ja lisäsi omistuksen noin 80 % vuoden 2019 aikana. Noista ajoista kurssi on laskenut noin 40-50 %, joten en oikein allekirjoita sitä, että Uniperin + Venäjän toimintojen menetys ei olisi juurikaan vaikuttanut arvostukseen. Vuonna 2019 Fortumin oma pääoma per osake oli luokkaa 14,60 € ja täten P/B 1,3 - 1,6 haarukassa. Nyt P/B näyttäisi liikkuvan 1,1 - 1,5 haarukassa, eli onhan se selvästi korjannut alaspäin.
Fortumissa arvostusta painaa alas tällä hetkellä mainehaitta Uniper sekoiluista ja pelko pysyvästi matalaksi jäävistä sähkön hinnoista, joka laskisi tulosta merkittävästi tulevaisuudessa. Yksinkertaisella laskulla arvioiden, että mikäli matalat sähkönhinnat kestäisivät pitkään ja pääoman tuotto laskisi 11 % tasolle nykyisestä, niin tekisi Fortum noin 1,00 - 1,05 € EPS:n. Käyväksi arvoksi tällä karhuisemmalla tuloskunnolla, 4 % kasvuodotuksella ja 9 % tuottovaatimuksella saa noin 13 €, eli osake on mielestäni aliarvostettu tällä hetkellä.
76 tykkäystä
Itse näen historiallisessa P/B:ssä pari haastetta. Toisessa vaakakupissa painaa se, että Venäjän liiketoiminnoille ei kamalasti ole arvoa annettu, jonka vuoksi P/B taisi pyöriä välillä alle ykkösessä. Toisaalta Uniperin suhteen ainakin jossain vaiheessa vallitsi melkoinen hurmos, vaikka samaan aikaan taistelut yhtiön hallinnasta tietenkin lisäsivät epävarmuutta. Aika laaja näkemys tuntui olevan, että nyt firma osti timantteja perunan kilohinnalla.
Uniperiin kaikki toki kytkeytyy, mutta kaikki nämä osakkeiden lahjoittamiset Solidiumille yms. herättää ihan perustellusti kysymyksiä osakkeenomistajien keskinäisestä asemasta. Firman johto ei kyllä näin pienomistajalle herätä ihan varauksetonta luottamusta, mutta onhan näitä vastaavia pörssiyhtiöitä toki muitakin.
Fortum on vähän tuollainen sähköfirmojen Telia, jonka toimialaluokitukseen voisi lisätä “omistaja-arvon tuhoaminen”. Mutta kun se näkyy kurssissa, niin voihan sitä tällaisten lappujenkin kanssa iskeä päätään seinään. Kuten itsekin nyt vaihteeksi teen. Eihän tämä kalliilta lapulta vaikuta. Ja josko niistä seikkailuista olisi jotain opittu. Jos ja jos…
35 tykkäystä
HS-haastattelu | Fortum menetti Venäjä-katastrofissa miljardeja, mutta maksaa nyt jättiosingot – miten se on mahdollista?: https://www.hs.fi/talous/art-2000010216544.html
Rauramon haastattelu. Oli näemmä hetken ilman maksumuuria, nyt on maksumuurin takana. Pahoitteluni.
3 tykkäystä
Surullisen nolo tuo toimittajan ihmetys ja kauhistelu korkeista osingosta, vaikka tappioita on tullut:
Silti jäljelle jää ihmetys: kai miljardimenetykset jossakin tuntuvat?
Fortumin kurssi oli vuoden 2021 joulukuussa 27 euroa, nyt se on 11,2 euroa. On käsittämätöntä, että taloustoimittaja ei havaitse 60% markkina-arvon haihtumista ilmaan, vaan kauhistelee kuinka “osinkot suuret”. Tappioiden vaikutus kurssiin on ollut 16 euroa (- pari euroia osinkoja välissä). Osinko 1,15e. Kyllä ne menetykset “jossain tuntuivat”.
54 tykkäystä
Ja Fortumim kurssi 2020 marraskuussa 16 euroa. Ja tämän jälkeen on lähtenyt uniper ja venäjä. 2021 joulukuussa lähes kaikkien osakkeiden hinnat olivat huipuissaan.
3 tykkäystä
Yhtiön velkaantuminen on tässä matkan varrella elänyt hyvin radikaalisti, kannattaa siis katsoa yritysarvoa jos haluaa verrata miten yrityksen arvostus on muuttunut.
2020 lopussa Fortumilla oli rahoitusnettovelkaa rapiat 7mrd€ ja oikaistua nettovelkaa 9,8mrd€, nyt ollaan lähes nettovelattomia. Yritysarvo onkin laskenut paljon enemmän kuin osakekurssi. Linkin takaa kuvaaja, en takaa sen täyttä oikeellisuutta huomioiden Uniperin konsolidoinnit ja dekonsolidoinnit, mutta suunta on kuitenkin oikea.
Lyhyesti sanottuna Fortum arvostetaan markkinoilla Uniperin ja Venäjän jälkeen yli 50% alhaisempana, kuten ihan loogista on.
27 tykkäystä
Nimenomaan on maksumuuri. Näitä artikkeleita linkittäessä oliis mukava kuulla lyhyt referaatti sisällöstä.
8 tykkäystä
Noh, tämä onkin ihan HS toimittajien peruskauraa. Tehdään nopeita klikkijuttuja ”mutkat suoriksi” mentaliteetilla. Vain vanhemmat kokeneet taloustoimittajat (Raeste et co.) pitävät jotain rajaa ja tasoa yllä. HS Visio jne on monella tapaa pilanneet koko HS taloustoimituksen maineen. Valitettavasti läheltä asiaa nähneenä taloustoimittajia ei kiinnosta oikea laatu vaan se ”mikä tässä jutussa nyt on se lööppi jonka kautta saadaan klikkauksia.”
Mainittakoon tähän ketjuun vielä, että kiitos edellisille keskustelijoille tuulivoimaan liittyvien urbaanien legendojen oikaisemisesta (mm. pakkasella ei muka tuule jne.) sekä Uniper ja Venäjä operaatioiden arvovaikutusten avaamisesta. Sekä Uniper että Venäjä operaatiot olivat investointiaikaan erinomaisia sijoituksia (Uniper vesi- ja ydinvoima optio & Venäjä EBIT keskimäärin satoja miljoonia vuodessa & massiivinen tuulivoimahankeportfolio idässä ennen kuin Venäjä palasi Venäjäksi). Edelleen FORTUM on pitkässä salkussa ja ostolistalla näillä tasoilla. Omistajana alkujaan jo vuodesta 2007 ja on tästä loistavaa osinkotuottoa / välillä luovutusvoittojakin saatu siitä lähtien, vaikka ei kaikki ole mennytkään kuin Strömsössä.
27 tykkäystä
Verratkaapa vielä HS Fortum artikkelin painettua otsikkoa Venäjäkatasrofista oli myös hyötyä Fortumille tuohon verkkoversion klikkiotsikkoon. Toisekseen en ymmärrä tuota tyhjänpäiväistä vänkäystä Luonnonsuojelujärjestöjen vaatimuksista Fortumille, kuuluuko nämä todella Talous osioon.
7 tykkäystä
Aika erikoisia ostolaitoja fortumilla tänään esim. 134000 lappua ja 11,10e. Saa nähdä alkaako tässä isompaa ostoa tulemaan.
7 tykkäystä
27 tykkäystä
Fortum ja TVO Nuclear Services ovat allekirjoittaneet kaksivuotisen puitesopimuksen puolalaisen Polskie Elektrownie Jądrowen (PEJ) kanssa. PEJ vastaa Puolan ensimmäisen ydinvoimalaitoksen rakennushankkeesta.
Puitesopimus koskee ydinvoimalaitoksen käyttö- ja kunnossapitosuunnitteluun liittyvää teknistä tukea PEJ:lle. Fortum Nuclear Services ja TVO Nuclear Services tarjoavat teknistä tukea mm. voimalaitoksen luvitus- ja suunnitteluvaiheessa sekä auttavat PEJ:tä kehittämään valmiuksiaan toimia ydinvoimalaitoksen operaattorina.
36 tykkäystä
Fortumin vuosikertomus eri osineen on julkaistu. Vilkaisin iltaherkkuna toimarin katsauksen, missä on hyvää peruspurtavaa Pohjoismaiden ja Euroopan energiamarkkinasta, Fortumin kehityksestä ja näkymistä.
https://www.fortum.fi/files/fortum-toimitusjohtajan-liiketoimintakatsaus-2023/download
Teollisten investointien houkuttelu halpaa ja puhdasta energiaa kuhisevaan pohjoiseen onkin tärkeää, koska ilman niitä tuulivoima tuottaa enemmän sähköä mitä nykytarve on ja tällöin sähkö on suuren osan aikaa (kun tuulee) halpaa kuin saippua. 
Kiva sähkönkuluttajille, huonompi Fortumin osakkeenomistajille…
“Pohjoismaiden valtava uusiutuvan energian potentiaali perustuu etenkin tuulivoimaan. Se ylittää selvästi tulevaisuuden odotettavissa olevan kotimaisen sähkönkysynnän. Näin Pohjoismaat pystyvät tarjoamaan kilpailukykyisimmät sähkönhinnat Euroopassa ja houkuttelemaan teollisuuden toimijoita, jotka tarvitsevat hiilestä irtautumiseen puhdasta, kohtuuhintaista ja ennustettavaa energiaa.”
Sinänsä olen hieman miettinyt kun X:ssä huudellaan koko ajan Saksan “deindustrialisaatiosta” ja toisaalta kehutaan tätä pohjolan vakautta, niin missä ne investoinnit sitten luuraavat. Tämä lienee avain myös Fortumin osakkeen myönteiseen kehitykseen.
86 tykkäystä
Mutta mitä, paljon sähköä kuluttavaa teollisuutta tänne saataisiin? Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana Suomi on myös kokenut deindustrialisaation, kun paperin kysyntä on globaalisti laskenut vuosi vuodelta. Isoja investointeja tänne on tehnyt lähinnä Metsä Group, mutta nuo heidän uuden sukupolven laitokset ovat sähkönkulutuksen osalta maltillisia, jopa sähkön nettotuottajia. Sellutehtaita tänne ei puun saannin puolesta myöskään enää mahdu, kuin korkeintaan yksi pieni Lappiin (eikä sekään olisi kilpailukykyinen). Norja näyttää minusta voittavalta kortilta vetyinvestointien suhteen, kiitos välivaihetta helpottavan maakaasun, ja jo olemassaolevan osaamisen puolesta ja Ruotsi on omien malmivarantojensa, ja valtio-omisteisen kaivosyhtiönsä (LKAB) ansiosta fossiilivapaan teräksen tuotantoon sopivampi. Kiskot Kiirunavaarasta ja Jällivaarasta vievät Luleån. Suomesta kaavailtiin takavuosina datakeskuksien luvattua maata, mutta nuokaan pirut eivät juuri työpaikkoja, saatika verotuloja tuo. Liikenteen sähköistyminen tietysti tulee lisäämään sähkön kulutusta, mutta omien, tupakka-askin kanteen tehtyjen laskelmien perusteella puhutaan muutamasta terawatista vuosikymmenen loppuun mennessä. Tämä on muutama prosentti koko sähköntuotannosta. Näitä pohdiskellessa tuli väkisinkin mieleen, että miten tuo Venäläisten avustuksella rakennettavaksi tarkoitettu Hanhikiven ydinvoimala koskaan saatiin edes excelissä kannattavaksi investoinniksi? Vastaus: ei mitenkään. Eikä sillä mitään liiketaloudellisia perusteita ollutkaan, ainoastaan poliittisia. Toinen asia, joka tästä pohdiskelusta johtui mieleen, ei varsinaisesti kuulu tähän ketjuun, mutta LKABn nimihän tulee alkuperäisten yhtiön kaivosten paikannimistä, jotka olivat Luossavaara ja Kiirunavaara. Kuten nimistä voi päätellä, molemmat sijaitsivat alunperin Ruotsinvallan aikana ns. Suomessa, Kalix-joen (Kainuujoki suomeksi) itäpuolella. Venäläiset etenivät Kalix-joelle asti Suomea valloittaessaan, mutta ruotsalaiset saivar Haminan rauhassa tahtonsa läpi rajaviivan vetämisestä Tornio-jokeen. Aina voi jälkikäteen leikitellä erilaisilla skenaarioilla, mutta Suomen historia näyttäisi varsin erilaiselta, jos Norrbottenin malmivarat olisivatkin jääneet Suomen suuriruhtinakunnan alueelle.
21 tykkäystä
Näkeekös mistään paljonko Fortum on tuottanut tiettynä ajanajaksona (esim. 10v aikana) per annum kokonaistuottoina (ml. osingot)?
3 tykkäystä