Ketju nyt ei varmastikaan mene pelkästään kalaportaista keskusteluksi. Mutta tämä on yksi asia, joka osaltaan vaikuttaa Fortumin tulevaisuuteen eikä sitä siksikään kannata kokonaan sivuuttaa. Asia on monitahoinen ja keskustelu, kuten muutkin ympäristövastuisiin liittyvät aiheet kärjistyy usein helposti: hippien kitinää - kaikki padot purettava heti - poteroista huuteluihin.
Vesivoima on kuitenkin pohjoismaissa Fortumin kruununjalokivi, vaikka tuotantoa ei voidakaan kasvattaa pieniä tehon nostoja lukuunottamatta: uusille voimaloille ei varmasti saada enää lupia pohjoismaissa, tuotantoa voidaan kasvattaa lähinnä uusimalla myllyjä tehokkaammiksi, mahdollisilla uusilla patoaltailla(näihinkään tuskin lupia saadaan) sekä parantamalla voimaloiden yhteiskäyttöä, siten ettei vettä jouduta ohijuoksuttamaan yhdenkään vesistössä olevan padon ohitse. Näistä rajoitteista huolimatta on kuitenkin niin, että vesivoiman arvo määrittää osaltaan Fortumin osakkeen arvoa. Minä ainakin näen pienosakkeenomistajana, että Fortumin olisi järkevää lähteä kalateitä edistämään yhteistyössä ympäristöväen ja valtiovallan kanssa – siksi että se olisi oikein, mutta myös koska se pitkällä tähtäimellä maksimoi omistaja-arvoa.
Ensinnäkin. Olen käsityksessä (käsittääkseni tämä on myös asiantuntijoiden mielipide) että osaan vaelluskalavesistöistä Fortumin/PVO:n/yms. on kalatiet joka tapauksessa tehtävä ennemmin tai myöhemmin. Kansalaismielipide on tätä kohden kääntynyt/kääntymässä koko ajan selvemmin ja sitä myöden myös valtiovallan kanta muuttuu. Olisi parempi useastakin syystä toimia etupellossa ennen pakkoa, jolloin voi määrittää tehtäviä toimia yhteistyössä valvovan viranomaisen kanssa ja ehkä myös saada valtion maksamaan osan investoinneista tai ohijuoksutusvedestä. Tällä hetkellä Fortumia/vesivoimayhtiöitä on suojellut lähinnä se, että voimaloiden ympäristöluvat ovat ikuisia ja voimaloiden ympäristöhaitoittoja aikanaan kompensoimaan määritetyt kalatalousvelvoitteet ovat nykytiedon valossa alimitoitettuja.
Tässä yhteydessä on muuten mainittava, että pian ollaan tilanteessa jossa ympäristöväen lisäksi myös valvovat viranomaiset ovat hakemassa näiden päivittämisiä. Fortum voi toki vallan hyvin olla tekemättä mitään, mutta siinä on se riski että tulevaisuudessa velvoitteet ovat suuremmat kuin jos toimiin ryhdytään ajoissa yhdessä viranomaisten kanssa.
Kalatiestä kustannus Fortumille muodostuu tietenkin ensi sijaisesti rakentamisesta, mutta myös siitä että jatkossa kalatiehen on ohjattava vettä jotta kalat sinne osaavat uida ja tämä vesi on pois sähköntuotannosta. Mitä tulee kalateiden hintoihin, niin niitä on vaikea arvioida: riippuvat hyvin paljon voimalasta, ympäröivästä maastosta sekä toteutustavasta. Jotain suuruusluokkaa voisi ottaa esimerkiksi Kyminjoen Korkeakosken kalatiestä n.1,5 miljoonaa €. Käsittääkseni Fortumin pohjoisen suurissa joissa olevissa voimaloissa 2 miljoonaa €/kalatie voisi olla realistinen työluku. Tämän lisäksi jatkuvaa kustannusta tulee vedestä joka kalatiehen joudutaan juoksuttamaan jatkuvasti.
Jos ajatellaan, että kalatiet joudutaan kuitenkin tekemään ennemmin tai myöhemmin, kannattaisi siinäkin mielessä olla liikkeellä ajoissa, että vielä tässä vaiheessa valtio osallistuu näihin rakennuskustannuksiin merkittävällä panoksella. Sekä nykyisen, että myös edellisen hallituksen ohjelmassa on varattu tähän varoja ja pidän varsin todennäköisenä että näin on myös seuraavassa: vihreiden lisäksi asia on mieluista ainakin vasemmistolle, kokoomukselle sekä keskustalle. Lisäksi, koska voimalaitoksilla joka tapauksessa on velvollisuus kompensoida aiheuttamiaan haittoja ja nyt tätä tehdään esimerkiksi istuttamalla kaloja tai siirtämällä niitä tankkiautoilla patojen ohitse yläjuoksulle, voidaan kalatien kustannuksilla osaltaan jyvittää myös näihin ja samoin on käsittääkseni on myös kalateihin ohi voimalaitoksen juoksutettavan vedenlaita. Veden “arvo” voitaisiin ottaa huomioon kompensoinnissa ja samoin kalatien rakentamisen hinta voitaisiin ottaa huomioon ja siten säästää näissä muissa kompensointikustannuksissa.
Summa summarum. Täälläkin on pyörinyt listoja Fortumin kolmestakymmenestä voimalasta Suomessa. Kaikkiin näihin kalateitä ei varmastikaan tarvitse tehdä. Esim. Suomen ehkä johtava asiantuntija Luonnonvarakeskuksen Panu Orell on jo vuosia sitten esittänyt ajatuksia, että valittaisiin ne vesistöt ja ne voimalat joihin kalatiet rakentamalla voidaan saada aikaan elinvoimaiset kannat kyseisiin jokiin. Olen käsityksessä että tällaisia vesistöjä voisivat olla Iijoki(PVO) sekä Keminjoki(osin Fortum)- Ounasjoki haaraan asti. Asia on merkittävä, mutta tuskin kuitenkaan Fortumin kokoluokassa mitenkään määräävä. Lisäksi tosiaan, kalatierakentamisella voidaan saada taatusti aikaan merkittäviä mainehyötyjä. Täälläkin me olemme spekuloineet Fortumin pääsemisellä ESG rankingin kautta vastuullisiin rahastoihin, yms. en ole varma kuinka ESG-rankkaukset menevät, mutta kuvittelisin että niihinkin näistä hyötyjä olisi.
Omana mutunani. Rauramo on useasti puhunut siitä, että ympäristöasiat on otettava huomioon ja toimittava kestävästi, koska näiden asioiden entistä parempi huomioon ottaminen on nykyaikana sekä välttämätöntä että kannattavaa. En olisi yllättynyt jos tässä asiassa päästäisiin eteen päin, sanotaanko seuraavan parin vuoden aikana. Selvät insentiivit ovat yhtiön ulkopuolelta olemassa.
Taustana: Ehkä paistaa lävitse, olen innokas lohen kalastaja, mutta myös Fortumin osuus omasta vaatimattomasta osakesalkustani on n.20%. Fortum muuten oli aikanaan, sijoituspäätöstä tehdessä ainoa yhtiö, jota mietin kannalta - haluanko omistaa tätä eettisistä syistä.