Perusteellinen selostus Uniperin tilanteesta ja yleisemminkin. Esim:
Jos nyt oikein näistä kahdesta alla mainituista eilen julkaistusta jutusta ymmärsin, niin tuota korvausmekanismia ei ole aktivoitu, koska siellä säädetään jotain “vielä parempaa himmeliä”. En kovin paljoa näistä ymmärrä, mutta itse ymmärsin, että jonkinlaista veroa / lisämaksua suunnitellaan. Ilmeisesti nousseiden hintojen vienti sellaisenaan suoraan asiakkaiden laskuihin koetaan ongelmalliseksi polittisesti ja ehkä ihan lakiteknisestikin ja on muotoiltu turhan tulkinnanvaraisesti alkuperäisessä muutoksessa. Toisessa artikkelissa mainitaan tämä jos siis tuo aikaisempi korvausmekanismi aktivoituisi:
“the energy supply companies along the supply chain have the right to raise their gas prices for their customers to a “reasonable level”. But the definition is unclear. In addition, the energy companies fear waves of lawsuits from customers and politicians fear dissatisfaction among customers because not everyone would be equally affected.”
Siksi siihen väliin tulisi joku Trading Hub Europe, jonka kautta nämä kustannukset jotenkin viedään hintoihin jonkun veron tai lisämaksun kautta:
“federal government is considering introducing additional network charges for private and industrial customers”
“Under a proposal backed by the industry, Germany’s market area manager, Trading Hub Europe, would take on surcharges traders have to pay and pass them along to consumers in their energy bills, as an extra levy for everyone.”
The solution is considered to be legally secure, transparent and politically easier to convey than the options under ENSIG.
Sekavaahan tuo on ja kuten mainitsin, mitään en noista sen enempää tiedä, mutta nuo artikkelit pistivät vain silmään pikaisella googletuksella. Ainakin itselleni jäi sellainen kuva, että kyllä Uniper saa nuo nousseet kustannukset vietyä hintoihin piakkoin, kysymys on vaan miten se tehdään niin, että se on lakiteknisesti ja poliittisesti paras ratkaisu. Toivottavasti tuota ei viilata kovin montaa päivää…
Saksan valtio osaomistajaksi kuulostaa hyvältä. Olisiko vaikka 78% sopiva osuus🤭
Väkisinkin noiden pakotteiden järkevyyttä joutuu tässä kohtaa miettimään. Gazprom tarjoaa kaasua NS2 kautta. Olisiko siihen syytä tarttua? Jos talouspakote iskee pakotteen asettajaan kovemmin kuin pakotteen kohteeseen, niin ei kuulosta järkevältä. Saisi lisäaikaa laittaa energiakuviot uusiksi.
Ei länsi ole asettanut pakotteita kaasun tuonnille. Kyse Putinin porukoiden pelistä, jossa he pysäyttäneet vientiä. Miten tilanne parantuisi, jos kaasukuljetus - se mitä jäljellä - vaihdettaisiin putkesta X putkeen Y.
Ja mitä tulee pakotteisiin, niin jos joku, niin passiivisuus, vastatoimien puute ja heikkouksien osoittaminen kannustavat Putin & co agressioiden jatkoon. Vaikea ymmärtää, miten olisi taloudenkaan kannalta parempi antaa Venäjän panssareiden vyöryä aina uusille alueille ja maihin.
Miksi nimenomaan energia pitää jättää pakotteiden ulkopuolelle? Venäjälle energian ja kaasun rooli on hyvin keskeinen, tätä on tiivistetty oheisessa viestiketjussa:
Ukrainan sota on ketjussa tiivistetty kaasun hinnasta saatavien tulojen ympärille ja monet viimeaikaiset liikkeet, Syyrian sotaan osallistuminenkin, on linkattu Venäjän energiapolitiikkaan.
Muokkaus: Mielestäni Fortumin kytkös Venäjään kaasun kautta on varsin suuri edelleen.
Varmasti venäjän kaasu ja energia tulee tulevaisuudessakin virtaamaan entiseen malliin, aina on ottajia globaaleilla markkinoilla jos edullisesti saa. Pidemmän päälle ei kaasulla ja öljyllä ole väärää väriä kun ne logistiikassa ja raaka-ainepörsseissä maailmalla taas normaalisti kulkee. Minkään sodan aikaiset rajoitukset ei ole jääneet voimaan sellaisenaan rauhan teon jälkeen ja harva sota jossa ei rauhaa ole koskaan tehty.
Mutta suurin muutos on se että Eurooppa ei tule olemaan riippuvainen Venäjän energiasta, ja että Venäjä ei voi enää käyttää sitä yhtenä sodan työvälineenä. Eli toimitaan niin että jos/kun Venäjältä taas ostetaan, siitä ei olla millään tavalla riippuvaisia. Voi olla jopa lopputuloksen kannalta paras jos sitä Venäjältä vielä ostetaan, joka näyttäis olevan Saksan taktiikka, ja sitten hankkiudutaan ajan kanssa eroon mahdollisimman vähin vaurioin, eli minimoiden Putinin suunnittelemassa olevat vauriot Euroopalle. Toistaiseksi näyttää että menty pitkälti Putinin sotapeleissään ennen sotaa arvioituja reittejä.
Euroopan apu Ukrainalle on jäänyt vähäiseksi, USA ainut merkittävä toimittaja. Tuosta on pakko Euroopan riuhtaista itsensä irti ja antaa massiivista apua jos Putin aiotaan pysäyttää. Ihmetelen passiivisuutta kun Putin on kuitenkin kertonut palauttavansa Neuvostoliiton rajat, eli tasan tarkkaan tiedetään mitkä useat Euroopan maat se aikoo valloittaa tulevaisuudessa ellei todella määrätietoisesti estetä koko Euroopan toimesta. Alkaa EU:n oma armeija näyttämään pakolliselta jos Putin aiotaan torjua nykytilanne(pois lukien USA, eli pelkät Euroopan toimet Ukrainassa) sen osoittaa. Puhutaan että Italia Espanja yms. talous testaa Euroopan yhtenäisyyden, mutta se taitaakin olla Putin joka testaa EU:n olemassaolon oikeutuksen.
(Sotapeli on systeemi jossa paperilla arvioidaan erilaisten omien sotatoimenpiteiden ja vihollisen toimien vaikutus etenemisessä sodassa, useita vaihtoehtoisia etenemis-skenaarioita. Karjalan kannaksella tehtiin keväällä 1944 Suomalaisten toimesta suuri sotapeli jossa tultiin siihen tulokseen että suurhyökkäys tulee, ja hyökkäyksen painopisteetkin pääteltiin oikein. Venäjän suurhyökkäys eteni lopulta miltei täysin sotapelissä arvioiduin tavoin, ongelma vaan että kevään sotapelin oppeja(Vastatoimia) ei Suomi ehtinyt toteuttaa ennen jo kesäkuun alussa alkanutta suurhyökkäystä)
Minulla oli se ajatus, että NS2:sta tulisi se 100%, jos NS1 työntää 40% huoltotöiden takia. Toki syy voi olla ja luultavasti onkin kiusanteko, siinä tapauksessa on se ja sama mistä rööristä sitä kaasua tulee.
NS2 ei ole läpäissyt paikallisen regulaattorin hyväksyntää, joten se on 0% ja pysyy sellaisena ellei tehdä poliittista päätöstä ottaa se käyttöön. Tämä veivaus voi tietenkin olla Venäjän yritys “pakottaa” siihen.
NS2 käyttöönotto olisi sellainen rähmällään olo, mihin ei edes Saksa pysty.
Kaasua pystyisi siirtämään Venäjältä myös muita voimassa olevia reittejä, jos Venäjällä olisi haluja. Ei kai kukaan oikeasti usko, että NS1 ongelmien oikea syy on huoltotyöt, jotka yhtäkkiä markkinoiden tietämättä ilmaantuivat.
Hienosti muotoiltu kuvakaappauksesi otsikossa: "Both lines will be stopped… "
Hienosti käy ilmi mitä asiaa uutisella haluavat korostaa. Synkkä asia pisti allekirjoittanutta hymyilyttämään 
Fortumin itäpisnekset ovat päätymässä Suomen yrityshistorian megamunausten sarjaan. Vaikka on tietysti muistettava, että ne ovat vain osa yhtiön toiminnasta ja ne muut osat ovat näinä aikoina kultaakin kalliimpia.
Lainausta:
”Fortum joutunee myymään Venäjän-omistuksensa reippaaseen alihintaan, sillä poliittisessa paineessa yhtiöllä ei ole muuta mahdollisuutta kuin poistua nopeasti Venäjältä. Myös ostajat tietävät myyjän pakkoraon.
Toisaalta Fortumin kannalta on tietysti hyvä, jos se ylipäätään saa rahaa omistuksistaan. Kevään mittaan on spekuloitu jopa sillä mahdollisuudella, että Venäjä kansallistaisi – siis ryöväisi – Fortumin voimalaitokset.
Fortumin Venäjän-reissu päättyi huonosti. Se on jo selvä. Mutta miten huonosti, se on vielä auki.
Kun Putin palasi presidentiksi 2012, sen jälkeen oli merkit siitä, että demokratian tie aika lailla umpeutuu.
Venäjän kasvava militarismi, etupiiripolitiikka, syvä korruptio ja yhteen henkilöön puristuva autoritarismi on kuitattu korkeintaan yritystoiminnan haasteellisena olosuhteena, johon Fortumin on täytynyt sopeutua.
Tynkkysen mielestä Fortumin kaverit ovat olleet tärkeitä lobbareita luomassa narratiivia Venäjän keskinäisriippuvuudesta – vaikka viimeistään hyökkäämällä Ukrainaan keväällä 2014 Venäjä osoitti omalta osaltaan luopuneensa siitä.
Onko Fortumin johdon ja Suomen valtio-omistajan toiminta sitten ollut tietoista harhauttamista vai silkkaa sokeutta?
Tynkkynen vastaa näin:
Tietysti se on myös ollut ihan selvästi ahneutta ja typeryyttä tilanteessa, jossa nähdään, että Venäjä on väkivallan tiellä.”
Uutista voimaloiden myynnistä olen odottanut kuin lehmä kesää. Kommersantin juttu taisi olla sitten mielikuvituksen tuotetta.
NS1 menee suunnitellusti huoltoon 11-21.7. Palautuuko virta sen jälkeen normaaliksi vai jääkö pysyvästi nollaan jää nähtäväksi.
Jälkikäteen tällaista voi tietysti sanoa ja olla ihan oikeassa. Ehkä tuo on kuitenkin vähän epäreilu väite kun ajattelee, miten erilaiselta näyttävän Venäjän kanssa näitä bisneksiä on pari vuosikymmentä sitten aloitettu. Ei mielestäni ole munaus lähteä rakentamaan yhteistyötä sellaisenkaan naapurin kanssa, jonka talouden ja yhteiskunnan suunta on ollut vasta hahmottumassa.
Nyt onkin mielenkiintoista nähdä, miten Fortumin kurssille käy kun myyntihinta selviää. Naapurissa ostaja ei anna hyvänkaverin lisää. Sanoisin, että jos saa 1 000 000 euroa niiden 5 miljardin sijoituksista, voi olla tyytyväinen. Fortumin kurssi on laskenut nyt n. 40% vuoden alusta ja mahdollista, että kauppojen toteuduttua hinta voi olla siellä 10 euron hujakoilla tai jopa alle.
Saksa osti aikanaan ilmaa Saksasta 4 miljardilla eurolla. Fortum maksoi Uniperista yli 6 miljardia - jonka fossiiliset voimalaitokset ovat suurimmaksi osaksi Venäjän kaasun ja hiilen varassa - ja nyt omat 5 miljardin alaskirjaukset Venäjän seikkailusta, tämä jää kyllä Suomalaiseen finanssihistoriaan ihan omassa kategoriassa. Täytyy sanoa, että tuo Uniper lisäsi Venäjä riskiä yhtiössä kyllä ihan liikaa jo olemassa oleviin.
Tämä olikin hyvä nosto. Fortum, joka on valtio-omisteinen yhtiö ja jolla on Suomessa ihan merkittävä rooli huoltovarmuudessa, on riskeistä välittämättä sitonut (pahimmillaan) tulevaisuutensa Venäjään. Välillä mietin, että ohitetaanko riskit tietoisesti johtoryhmässä, vai miten ne pääsevät paisumaan näin suureksi? Itse organisaatiotason riskienhallintaa tehneenä uskallan väittää, että ko. riskit on varmasti tuotu esiin. Viimeistään Uniper oston yhteydessä olisi pitänyt hälytyskellojen soida siitä, että Venäjän osuus liikevaihdosta/liiketoimista voi nousta liian suureksi.
Verrokkina voisi käyttää vaikkapa Nordeaa, joka on tietoisesti vähentänyt riskipitoista liiketoimintaansa ja on sen ansiosta näinkin tuulisena aikana hyvin suojattu.
Fortumin Venäjän voimalaitoksista on kotiutettu voittoja kymmenen vuoden aikana varovasti arvioiden noin 1,5 miljardia e.
