Tulipas nyt kuunneltua Uniperin perjantaisen tiedotustilaisuuden tallenne. Maubach sanoi tilaisuudessa muun muassa suoraan, että tämän vuoden myyntisopimuksia Uniper on neuvotellut vuosina 2020 ja 2021 ja tällä hetkellä neuvotellaan sopimuksia vuosille 2023 ja 2024. Tässä yhteydessä hän viittasi siihen, miten valtava hinnankorotusaalto iskee kuluttajiin vasta ensi vuonna.
Toisin sanoen vaikuttaa siltä, että kiinteähintaisia ja siksi tällä hetkellä tappiollisia myyntisopimuksia on voimassa kuluvan vuoden lisäksi vielä jonkin verran myös ensi vuodelle, mutta ei sitä pidemmälle (ainakaan merkittävässä määrin). Tämä vahvistaa sitä käsitystä, että yhtiön ongelmat ovat ohimeneviä, jolloin Saksan valtiolla on intressiä pelastuspakettia rakentaa (eihän tässä olisi järkeä jos tappiollisia sitoumuksia olisi vaikkapa 10 vuodeksi eteenpäin).
Maubach kertoi myös noin kaksi viikkoa sitten tehdystä laskelmasta, jolloin ymmärtääkseni silloisilla markkinahinnoilla ja nykyisenkaltaisella Gazpromin toimitusten vajavaisuuksilla nousseiden kaasun hankintakustannusten vaikutus KAIKELLE Saksassa loppuvuonna kulutettavalle kaasulle tasaisesti jyvitettynä olisi noin 25 €/MWh. Jos kustannus jyvitettäisiin vain Uniperin asiakkaille (kuten energiaturvallisuuslain ensimmäisessä versiossa olisi ilmeisesti tapahtunut), olisi vaikutus luonnollisesti moninkertainen ja asettaisi kaikki Uniperin kaasuasiakkaat (paikalliset energiayhtiöt ja suuret teollisuuslaitokset) erittäin hankalaan tilanteeseen, samalla kun muualta kaasunsa ostavat tahot/kilpailijat eivät kärsisi vielä lainkaan. Tämän hetken markkinahinnoilla vaikutus olisi vielä tuotakin laskelmaa suurempi, hinnat kun ovat nousseet kovasti edelleen.
Tältä pohjalta on helppo ymmärtää, miksi Saksa ei ensimmäistä versiota energiaturvallisuuslaistaan halunnut aktivoida. Tämä olisi asettanut nimenomaan Uniperin (ja varmaan jonkun muunkin pienen toimijan) asiakkaat erittäin epätasa-arvoiseen asemaan, joten siksi kustannukset tulee jakaa kaikkien kaasunkuluttajien kesken. Lisäkustannuksena 25 €/MWh on tietysti valtava, mutta silti pieni verrattuna siihen mitä kaasu tulee ensi vuonna joka tapauksessa markkinahintojen pohjalta maksamaan, ja todennäköisesti pieni verrattuna myös siihen sotkuun mikä syntyisi jos Uniper tästä kellahtaisi nurin.
Tiedotustilaisuudesta kävi kyllä hyvin ilmi se, miten isoissa ongelmissa nyt tosissaan ollaan. Joka päivä kassasta virtaa ulos “mid-double-digit-millions”, eikä tätä yhtiö kestä kovin kauaa. Yhtiö on myös nimenomaan itse ehdottanut Saksan valtiolle omistusosuuden ottamista yhtiöstä, mikä mitä ilmeisimmin olisi erittäin tärkeää luottoluokituksen säilymisen kannalta, mikä on taas ymmärtääkseni todella tärkeää jotta vakuusvaateet eivät räjähdä aivan totaalisesti silmille (mitä huonompi luottoluokitus sitä suurempia vakuuksia tyypillisesti vastapuolet vaativat). Toisaalta luottamus oli kova, että poliitikoilla on aito tahtotila tilanne selvittää.
Niin onko järkee vai ei? Näinhän Sleepy Sleeperskin taisi jossain laulussa tokaista.
Juu, ei niitä 8 mrd ole vielä juridisesti menetetty. Osakkeen arvostuksessa tulevaisuuden näkymät ovat se mikä merkkaa, vaikka menetyksestä ei vielä olisi syntynyt kirjauskelpoista juridista päätöstä. Esillä ollut U:n tappiotahti on sellainen, että ilman ulkopuolista apua (Saksa) F:n saamiset U:lta ovat kyllä epävarmat. Tuskin Saksa on halukas tekemään diiliä, jossa F:n saamiset U:lta turvattaisiin edes osittain, jos Saksa joutuu käyttämään miljardeja veronmaksajien rahoja U:n pelastamiseen.
Jos Saksan valtio merkitsee U:n osakkeita hintaan 1,7€/kpl, niin tämä on kyllä ihan relevantti tieto arvioitaessa U:n arvoa. Saksan valtiolla lienee markkinoita parempi tieto, siitä missä liemessä U on. Lisäksi tietenkin tämän hintaiset uudet osakkeet automaattisesti laskevat vanhojen osakkeiden arvoa.
Tässä kun ei taida oikein olla sellaista vaihtoehtoa, että saksalaiset veronmaksajat eivät joutuisi noita miljardeja joka tapauksessa tavalla toi toisella maksamaan. On kyse vain siitä, että käytetäänkö ne hallitusti ja vaarantamatta koko Saksan energiamarkkinoiden vakaus, vai annetaanko Uniperin kaatua ja laitetaan sormet ristiin.
Sitä Uniperin jo eteenpäin myymää kaasua, jota Gazprom ei Uniperille toimita, kun ei tosiaan ole mistään muualta vanhoilla hinnoilla saksalaisille tulossa, on Uniper sitten pystyssä tai ei. Ei Saksa näiltä kustannuksilta siis pysty välttymään. Uniper ei tule +10 miljardin euron tappioita kestämään, vaan se kaatuu kauan sitä ennen, ja tuollainen yhden yhtiön taseessa oleva +100 miljardin euron arvoinen johdannaispositio saa kaatuessaan kummallisia ja pitkäsyisiä asioita aikaiseksi. Suomeksi sanottuna jos Uniperin kokoinen yhtiö kaatuu, voi seurauksena olla varsin merkittävä konkurssiaalto Saksan kaasuriippuvaisessa taloudessa.
Tässä on mielestäni aivan aidosti kyseessä Fortumin ja Saksan valtion yhteinen ongelma. Kumpikaan osapuoli ei uskoakseni voi sanella toiselle miten toimitaan, kummallakin on liikaa hävittävää eikä kummallakaan ole tietä ulos ilman isoja iskuja.
Sanottakoon vielä loppuun se, että tilannehan voi ratketa nopeasti siihen, että Nord Stream 1 alkaakin huoltokatkon jälkeen toimittamaan täydellä teholla eikä toimituskatkoja enää nähdä. Tähän ei kuitenkaan Uniper eikä Saksan valtio kertakaikkiaan voi luottaa, vaikka toimitukset palautuisivatkin katkon jälkeen normaaleiksi.
Aki Pyysing kirjoitti blogissaan Fortumista ja vähän muustakin.
“En lähde arvailemaan millä todennäköisyydellä käy niin, että Saksan valtio ottaa Uniperin haltuunsa halvalla, antaa sen jälkeen kaasun hinnan nousta ja sitten myy Uniperin eteenpäin kalliilla. Mutta nolla se ei ole.”
“Osarianalyysien tekeminen ei ole mitenkään liian helppoa. Mutta talouden kriisitilanteiden aikana se palkitsee parhaiten. Ainakin jos tulkitsee niitä paremmin kuin mie Fortumin kanssa tänä vuonna.”
-Saksallahan on ainoastaan voitettavaa. Kaasun hinta tulee x kertaistumaan ja Saksan talouden kuuluu hinnan nousu 100%:sti maksaa kun ovat 100%:sti sen käyttäjiäkin. Jos Saksa saa Fortumilta jo saamansa 8miljardin lisäsi euronkin lisää rahaa tai osuuksia Uniperista on se ylivoimainen voittaja, Fortum ja suomalaiset häviäjiä.
Jaan kyllä Pyysingin huolen siitä, että Saksa ostaa Uniperin halvalla ja sen jälkeen kaasun hinnan nosto ei ole enää ongelma.
Puolen vuoden kuluttua kaasu on kallista kaikille joka tapauksessa jos lähdetään siitä ajatuksesta, että Venäjällä turbiini on ja pysyy rikki. Saksa julistakoot hätätilan ja maksut jakoon. Itse kukin voi laskunsa suuruuteen vaikuttaa kulutusta vähentämällä. Tuntuu hurjalta, jos Fortum menettää osaakaan puolen vuoden takia. Tai 10 päivän, mikäli turbiini sattuisikin olemaan ehjä.
Onneksi Tuppurainen on sitä mieltä, että lisää rahaa Uniperille ei anneta. Jommassa kummassa iltapäivälehdessä haastateltiin OP:n Henri Parkkista, en löydä juttua enää. Hänen mukaansa Fortumin tuki voisi olla jotain maksujärjestelyiden myöntämistä sille jo törsätylle 8 mrd:lle.
Hätätila Saksaan nyt aluksi 10 päiväksi ja sitten katotaan miten homma etenee.
Mielestämme Fortumin osakekurssi hinnoittelee tällä hetkellä skenaariota, jossa Uniperia pääomitetaan ja Fortumin omistus dilutoituu voimakkaasti, mutta yhtiön saatavat Uniperilta ovat turvassa. Tällä hetkellä tämä on myös meidän mielestämme todennäköisi skenaario, mutta lopullinen ratkaisu vaatisi hintamekanismin käyttöönottoa tappioiden pysäyttämiseksi. Epäselvässä tilanteessa kehotamme sijoittajia edelleen äärimmäiseen varovaisuuteen.
Taisi osa sijoittajista ostella Fortumia, kun Inderesin aikaisemman analyysin perusteella sai kait sen käsityksen, että Saksassa voimaan tullut energiaturvallisuuslaki turvaisi hintamekanismin toiminnan häiriötilanteessa. No näinhän ei ollut, ja taisi eräs Sijoitustiedon blokkaaja antaa analyytikoille arvonimen culus.
Mielestäni on typerää syyttää vain analyytikkoja, jos on käynyt ostamassa pelkästään heidän arvionsa perusteella. Pitää kyllä itsekkin hieman miettiä mahdollisia skenaarioita, eikä vain ostaa toisen sanomisten perusteella.
Sijoitustiedon blokkaajakin voisi siis peiliänsä katsella. Tavallisia kuolevia analyytikotkin on.
Analyytikoista ainakin Juha Kinnunen on varsin avoimesta puhunut kaasukaupan mukana tuomista haasteista riskien arvioinnissa.
Itse olen omat Fortumini myynyt 2018. Vaikka osakesäästötilille on ollut Fortumkin mietinnässä ajoittain, olen seurannut tätä suosiolla viime vuodet sivusta.
Iso määrä bisnestä Venäjällä plus kaasukaupan kiemurat ovat ainakin itselle olleet liian hankalia hahmottaa riski/tuotto-mielessä.
Mikäli Fortumista kuoriutuu vesi-ydinvoimaan painottuva pohjoismainen yhtiö, saatan hypätä joskus taas kelkkaan.
Turha analyytikoita syytellä. Jokaisella pitää olla maalaisjärkeä matkassa, kun osakehankintoja pohtii. Omat Fortumit lähti myyntiin parissa erässä tämän vuoden alussa, jälkimmäinen heti 24.2 tapahtumien jälkeen. Voitolla pääsin niistä vielä eroon. Siitä oppineena vältän poliittista riskiä sijoituksissa parhaan kykyni mukaan, mutta ahneus on osa tätä peliä ja kyllä tässä vielä Fortumia tulee hankittua takaisin, kun Uniper -ratkaisu löytyy ja sen pohjalta pystyy paremmin arvioimaan yhtiön näkymiä ja kassavirtaa. Nyt Fortum on itselleni täysin no go -paperi.
Oma näkemykseni on lisäksi se, että Fortum todennäköisesti joutuu olemaan Uniper-talkoissa isolla roolilla mukana. Olkoon, että tilanteeseen on jouduttu pitkälti poliittisten ja sotilaallisten syiden takia, omistajat kantavat omista yhtiöistään vastuuta. Ei Saksa ilman pääomistajaa lähde Uniper -pakettiin mukaan. Mielenkiinnolla seuraan tilannetta ja hyvää oppia tästä saa.
Pitkäaikaisen sijoittajan näkökulmasta Inderes on hoitanut erittäin hyvin tehtävänsä pitää meitä tilanteen tasalla 21.6. Inderes antoi lisää-suosituksen (aik. vähennä), mutta jo 9 päivää myöhemmin @Juha_Kinnunen kehotti äärimmäiseen varovaisuuteen:
Epäselvässä tilanteessa kehotamme sijoittajia äärimmäiseen varovaisuuteen, mutta näkemystämme päivitämme vasta tilanteen selkeytyessä.
Heitin tammikuussa Inderesin mallisalkkukommenttien herättämänä Fortumin ulos salkustani ja nyt seuraan uutisointia ja analyyseja niin paljon kuin vain aikaa tälle työlle riittää. Äärimmäinen varovaisuus tarkoittaa itselleni tätä, että pyrin keräämään tietoa poikkeuksellisen paljon osto/myyntipäätöksen tueksi. Tässä ollaan kaukana momentumsijoittamisesta, jota on ollut helppo harjoittaa edelliset 10 vuotta.
“Gazprom provides about 200 terawatt hours (TWh) of Uniper’s 370 TWh of yearly gas procurement under long-term contracts, most of which are binding until at least 2030…”
Kyllä, Uniper on sitoutunut ostamaan Gazpromilta kaasua tietyin ehdoin pitkäksi aikaa, mutta eihän se tässä se ongelma ole, eikä se liity viestiini johon vastasit. Ongelma ja myyntisopimukset joihin viittasin ovat Uniperin tälle vuodelle, ja ilmeisesti myös seuraavalle vuodelle, tekemät kiinteähintaiset myyntisopimukset joilla he myyvät tuota Gazpromilta tulevaa kaasua eteenpäin omille asiakkailleen.
Nyt kun kaasua ei kuitenkaan Gazpromilta sovittua määrää tule, niin nämä kiinteähintaiset sopimukset tekevät turskaa, kun asiakkaille myytävä kaasu joudutaan hankkimaan järkyttävän kalliilla tämän hetken markkinahintaan. Jokainen kaasumolekyyli jonka Uniper Gazpromin kanssa tehdyn sopimuksen pohjalta siis saa, on Uniperille tällä hetkellä enemmän kuin tärkeä ja kannattava.
Ja siis Gazpromhan on nyt rikkonut Uniperin kanssa tekemäänsä toimitussopimusta (Maubach sanoi myös tämän tiedotustilaisuudessa). Tästä tullaan varmasti käymään oikeutta ja Uniper tulee vaatimaan menetettyjä eurojaan Gazpromilta, mutta tästä ei tietenkään ole apuja nykyhetkeen. Oikeusprosessit voivat viedä vuosia, eikä Gazprom oletettavasti nykyisen Venäjän johdon alaisuudessa tule mitään sakkoja maksamaan, vaikka heille sellaisia tullaan tuomitsemaan.
Tuo Gazpromin sopimusrikkomus on hyvä nosto. Siitä ei ole juurikaan keskusteltu. Varmaankin pidetään kovin selvänä, ettei Gazpromia saada maksamaan korvauksia niin kauan kuin Saksa tukee Ukrainaa. Gazpromilta mahdollisesti joskus saataville korvauksillekin pitää silti asettaa jokin arvo.
Yamalin kaasukentät eivät ole katoamassa mihinkään. Kun sota on ohi, kuinka kauan oikeusprosessi voisi kestää ja millä keinolla korvaukset olisi lopulta saatavissa? Onko kansainvälisen yrityssopimusoikeuden saralta esimerkkiä vastaavasta tilanteesta?
Venäjän kaasu lakkasi maanantaiaamuna virtaamasta Saksaan kaasuputki Nord Stream 1:n kautta. Putki suljetaan kymmenen päivän mittaista huoltotaukoa varten, Nord Stream -yhtiö ilmoittaa tiedotteessaan.
Saksassa viranomaiset ovat kuitenkin huolissaan, että tänä vuonna toimitustauko ei jää väliaikaiseksi, vaan että Venäjä vastaa talouspakotteisiin pitämällä putken kiinni.
21.6. Inderes antoi lisää-suosituksen (aik. vähennä), mutta jo 9 päivää myöhemmin