Itse asiassa on ihan mahdollista, että hinta on sidottu indeksiin, eli aikaisemmissa viesteissäni käyttämäni termi “kiinteähintainen” voi olla hyvinkin harhaanjohtava. Venäjältä tulevan kaasun hinta on ymmärtääkseni jo pitkään (ainakin Suomessa) määräytynyt nimenomaan jonkinlaisten esimerkiksi öljyn ja kivihiilen markkinahintoihin perustuvien indeksien perusteella.
Uniper on siis voinut vyöryttää tämän hinnoittelumallin asiakkailleen, mikä olisi toiminut viimeiset +50 vuotta läpi kylmän sodan ja Neuvostoliiton kaatumisen ilman minkäänlaista ongelmaa (näin on kaasua hinnoiteltu tosiaan myös Suomessa ainakin varsin lähihistoriassa, tämän hetken malleja en tiedä). Nyt kun kaasua ei Venäjältä kuitenkaan sovitusti tule, niin eipä siinä indeksihinnoittelu auta, jos indeksinä on sama malli jolla Gazpromilta saatava kaasu on hinnoiteltu. Kaasun markkinahinnat kun elävät nyt ihan omaa elämäänsä öljyn ja kivihiilen hintoihin verrattuna.
Mutta joo tämä meni nyt jo vähän arvailun puolelle tämä viesti, en tosiaan tarkasti tiedä miten Uniperin ostama kaasu on hinnoiteltu. Aina voidaan kuitenkin viisastella, että Uniperin olisi esimerkiksi kannattanut myydä kaikki Venäjältä tuleva kaasu aina Spottiin, eikä olisi pitänyt tehdä mitään pidempiä sitoumuksia kaasun jälleenmyynnistä. Tämäkin olisi tosin sisältänyt ymmärtääkseni todella merkittäviä riskejä juurikin tuon Venäjän kaasun hinnoittelumallin takia, voimme vain kuvitella minkälaisia turskia Uniper olisi muutamana aikaisempana kesänä tehnyt (kun kaasu oli erittäin halpaa), jos eivät olisi tavalla tai toisella myyneet kaasua etukäteen kiinteillä/indeksoiduilla hinnoilla eteenpäin.
Jotain riskiä Uniperin kaltaiselle kaasutreiderille aina on siis jäänyt (riippumatta siitä mistä kaasu tulee), kuten tietysti luonnollista onkin. Mikä sitten olisi venäläisen kaasun suhteen realistisesti tai lähtökohtaisesti kannattava toimintamalli historia huomioon ottaen Uniperille ollut, siitä voidaan olla montaa mieltä ja jälkikäteen on aina helppo viisastella Se on kuitenkin mielestäni selvää, että jos tähän nykyiseen tilanteeseen olisi aidosti uskottu, niin kukaan ei olisi Venäjältä suostunut kaasua sellaisilla ehdoilla ostamaan, kuin sitä on pitkän aikaa useiden toimijoiden toimesta tehty ja mitkä ovat olleet edellytyksenä sille, että uusia kaasuputkia Venäjältä Eurooppaan on rakennettu.
Uniper on toki erikoistapaus, koska volyymit ovat niin suuria, Maubachin mukaan Uniper oli Gazpromin suurin asiakas ainakin vuonna 2020. Sen suhteen voidaan ihan aidosti ja perustellusti kyseenalaistaa, että ovatko yksittäisestä toimittajasta riippuvaiset volyymit olleet Uniperin kokoiselle yhtiölle liian suuret. Tässä hetkessä on helppo sanoa, että todellakin ovat olleet.
Tuota niin, minä olen tosiaan ajatellut, että sekä Uniperin osto- että myyntihinnat on tehty pitkillä, jopa vuosien päähän ulottuvilla sopimuksilla. Itse asiassa taidat olla oikeassa, että myyntisopimukset tehdään vain parin vuoden päähän, tähän suuntaan Uniperin toimari ainakin tosiaan puhui. Varmaan siinä on sitten jotain johdannaispeliä aika lailla välissä, jolla on yritetty varmistaa, ettei tehdä turskaa, jos on sidottu itsensä liian kalliilla pitkään venäläiskaasun ostosopimukseen ja hinta maailmanmarkkinoilla laskee.
Oikeustoimilla ei taida kyllä olla tässä tilanteessa mitään väliä. Tilanne voisi olla toinen, jos myös vastapuolena olisi oikeusvaltio.
Miksi pidät sitä epätodennäköisenä? Jos uniperista tulee vain 8 miljardia turskaa niin kyllä siinä omasta pääomasta pyyhkyityy merkittävä osa ja luottomarkkinoilla voi olla turhan vaikea elää. Jos vieraan pääoman kustannukset nousevat dramaattisesti, voidaan alkaa arpomaan että kaatuuko firma lainoittajien syliin vai ostaako valtio pois kuleksimasta.
Tai ehkä tarkemmin, mitä “epätodennäköinen” tarkoittaa? 40%? 10%?
Taitaa olla todella epätodennäköistä, että Fortumin sijoitus Uniperiin ja takaus Uniperiin muuttuisi täysin arvottomaksi tai, että arvo olisi negatiivinen. Ihan täysin tuulipuvun pähkäilyä, mutta jossain kohdassa mennee Fortumilla raja siinä, että sen on joko mahdollisista saatavistaan haettava Uniper konkkaan tai haettava määräysvallan käyttäjänä Uniper konkkaan. Konkkauhka toiminee ehkä myös painostuskeinona ja jonkinlaisena neuvotteluvalttiina Saksan valtioon nähden. Uniperiin konkka saattaisi Saksan yhteiskunnan totaalisiin ongelmiin, mutta Fortum pystyneet sillä rajaamaan Uniperin lisävelkaantumista. Mahdollinen lisävelkaantuminen kilpaileville velkojille heikentäisi konkassa Fortumin jako-osuuksia. Mutta erilaiset lainsäädönnöt Suomeen nähden ja kaikkinensa niin laaja kokonaisuus ilman tietoa faktoista, että en tiedä onko tässä pähkäilyssäni tolkkua…
En tosiaan pysty sanomaan olevani minkäänlainen asiantuntija, mutta voisiko konkurssi katkaista velvoitteen toimittaa kaasua sillä hinnalla mihin tällä hetkellä voimassa olevat sopimukset velvoittavat.
Hesarin jutussa Anni Lassila ja Alex af Heurlin käyvät varsin maalaisjärkisesti neljä eri vaihtoehtoa läpi:
Skenaario 1. Fortum menettää sekä Uniper-sijoituksensa että Uniperille antamansa lainan
Skenaario 2. Saksan valtio päättää siirtää kohonneen kaasun hinnan asiakkaiden maksettavaksi
Skenaario 3. Peräkkäisiä pelastuspaketteja, jotka eivät poista ongelmia, mutta tekevät Saksan valtiosta Uniperin suuromistajan
Valtion mukaantulo helpottaisi Uniperin pahinta ahdinkoa, mutta on epävarmaa, kuinka pitkälle yksittäinen rahoitusjärjestely riittää.
Ongelma eli raskaasti tappiolliset kaasusopimukset pysyisivät ennallaan. Uniperin ja Gazpromin kaasusopimukset eivät lopu ensi talveen, vaan osa sopimuksista ulottuu jopa 2030-luvulle saakka. Tähän ongelmaan ei ole yksinkertaista ratkaisua, sillä koko Saksan energiajärjestelmä on rakennettu osaltaan Gazpromin kaasun varaan.
Yhdeksän miljardin euron pääomitus auttaisi Uniperia vain loppuvuodeksi, jos tappiotahti pysyy nykyisenlaisena. On siis mahdollista, että nyt neuvoteltava pelastuspaketti on sarjassaan vasta ensimmäinen, jos kaasukriisi ei hellitä.
Skenaario 4. Uniperin pilkkominen kaasuliiketoimintaan ja kannattaviin osiin, Saksan valtio molempiin omistajaksi
FORTUMIN tavoittelema vaihtoehto neuvotteluissa on Uniperin pilkkominen. Saksan energiajärjestelmän kannalta tärkeät osat eli ainakin maakaasuliiketoiminta ja saksalainen hiilivoima irrotettaisiin omaksi yhtiöksi. Tämä yhtiö siirtyisi Saksan valtion omistukseen.
Loppu Uniper, johon kuuluu paljon arvokasta vesivoimaa Ruotsissa ja Saksassa ja Ruotsissa myös ydinvoimaa, muodostaisi toisen yhtiön, jossa Fortum pysyisi omistajana.
Saksan valtio on tällä hetkellä ainoa taho, joka voi pelastaa Uniperin. Siksi se voi vaatia suurta osuutta myös tästä ydinvoimaloiden ja vesivoimaloiden ympärille muodostetusta yhtiöstä.
FORTUM saattaisi ajautua jäljelle jäävän Uniperin vähemmistöomistajaksi, mikä on saksalaisessa yhtiössä hankala asema. Toisaalta Fortum pääsisi eroon Uniperin myrkyllisistä osista ja säilyttäisi merkittävän osuuden Uniperin arvokkaimmasta osasta, joka tekee tälläkin hetkellä hyvää tulosta.
Vesi- ja ydinvoimaloiden arvo on OP:n analyytikoiden maanantaina julkaiseman analyysin mukaan mahdollisesti noin kymmenen miljardin euron korvilla.
Kahdeksan miljardin rahoitus jäisi tässä skenaariossa todennäköisesti Fortumin saatavaksi Uniperilta eli se saisi vähitellen rahansa takaisin yhtiöltä.
Hyviä vaihtoehtoja ei ole, mutta nelosvaihtoehto ehkä parhaiten takaisi sekä Fortumin eloonjäämisen että yleiseurooppalaisen yhteiskuntarauhan säilymisen mahdollisimman pienin vaurioin.
UNIPERIN ja Fortumin asioiden järjestämisessä on lopulta niin paljon vaihtoehtoja, että todennäköisesti mikään yllä esitetyistä skenaarioista ei toteudu sellaisenaan.
On mahdollista tai jopa todennäköistä, että kaikki joutuvat maksamaan osansa: niin Uniperin osakkeenomistajat ja velkojat, asiakkaat ja veronmaksajatkin. Fortumin kannalta se saattaa tarkoittaa sitä, että sen osakeomistusten arvo laskee ja että se saisi Uniperille annetuista lainoista takaisin vain osan.
Kirjoittajat muistuttavat myös, että pilkominen tarkoittaisi mm. yhtiökokousten koolle kutsumista, mikä hidastaisi ratkaisua. Omat vaikeutensa tuo “Saksan ärhäkkä ay-liike”.
Jos oikein olen ymmärtänyt, Fortumin strategiaan olisi ennen pitkää muutenkin kuulunut keskittyä Uniperin terveisiin osiin eli Ruotsin vesi- ja ydinvoimaan ja Saksan vesivoimaan. Mutta äärimmäisen vaikeiden vaiheiden kautta tähän nyt päästään, jos päästään sittenkään. Nyt olisi kyllä tarpeen joku energia-asioiden Ahtisaari, joka osaisi neuvotella kaikille kelpaavan säällisen ratkaisun.
Ketjussa on keskusteltu, että 8mrd ei tule heti takkiin, vaan vähitellen. Vaikea tässä arvioida tarkemmin, kun keskinäisten takausten ja sitoumusten vaikutuksia ei ole avattu. Jos tappiot tulisi jo kesän aikana, niin siinä tilanteessa pitäisin konkurssin todennäköisyyttä jo mahdollisesti lähellä mainitsemaasi 10%, nyt taso on mielestäni alempi, mutta ei poissuljettu. Kuvittelisin, että tämän päivän kurssilaskun perusteella sitäkin mahdollisuutta on vähitellen jo hinnoiteltu kurssiin mukaan. Totta, että tuo 8mrd veisi kassan aika lähelle pohjaa ja lisää kassantäytettä olisi siinä tilanteessa kallista hankkia rahoitusmarkkinoilta nykyisellä luottoluokituksella.
Huonoin vaihtoehto olisi sellainen, missä Suomen Valtio pääomittaa Fortumin kautta Uniperia lisää, mutta kaasun hintaa ei silti nosteta. Tällä tavoin olisi mahdollista menettää paljon enemmän kuin Uniperin arvon verran omaisuutta. Se olisi suora avustus Suomelta saksalaisille.
Minulla on paha aavistus, että kun neuvottelemassa on Tytti Tuppurainen, tapahtuu juuri näin.
Joo’o. Vardille varmaan sopii sitten että kallistuneet kaasun hinnat lasketaan läpi loppuasiakkaille? (tuskin käy tämäkään).
Kesäkuun kotimaisia instikkaostoja olen kanssa ihmetellyt. Ehkä ne uumoilee jotain mitä monet ei tiedä? Edit. Kaupankäyntimäärät ovat melko maltillisia joten voi olla ihan normaalia rahastojen kaupankäyntiä.
Onkohan näillä vaakakupissa mitään painoarvoa? Että Fortum on pidettävä elinkelpoisena jo siksi, että niin monet eläkeyhtiöt tätä tankkasivat, ennen kuin Saksa veti kanin hatusta?
Ei siinä mitään ihmeellistä ole. “Instikkot” ovat erehtyväisiä ihmisiä ilman tulevaisuuteen näkevää kristallipalloa.
Minusta on ilmiselvää, että Fortum tulee saamaan “takkiinsa” Ei kai saksalainen hyväksyisi sitä, että Fortum saa kaiken hyvän,vaikka vesivoiman,atomin jne. Tappiopesä jäisisansalaisille veronmaksajille ja kuluttajille.
Millä summalla Fortum vaputuu, kai se pian kuullaan ja nähdään.
Varmasti Tuppurainen osaa laskea ja ymmärtää tämän asian. Mutta haluaako hän sopupoliitikkona laittaa kovan v-mäisen kapitalistin hatun päähän ja sanoa saksalaisille, että meille on kuulkaa aivan se ja sama vaikka teillä loppuu kaasun saanti, niin että jos hinnat eivät nouse, niin loppuu kaasun myyntikin tai saa mennä Uniper vaikka kanttu.vei.
En siis yhtään aliarvioi Tuppuraisen älyä, mutta tässä pelataan nyt todella raakaa poliittista peliä. Tietenkään Fortumin ja Suomen edun mukaista ei ole kaataa Uniperia, mutta tilanne on kova ja panokset isot.
Se on kuitenkin mielestäni selvää, että jos tähän nykyiseen tilanteeseen olisi aidosti uskottu, niin kukaan ei olisi Venäjältä suostunut kaasua sellaisilla ehdoilla ostamaan, kuin sitä on pitkän aikaa useiden toimijoiden toimesta tehty ja mitkä ovat olleet edellytyksenä sille, että uusia kaasuputkia Venäjältä Eurooppaan on rakennettu.
