Täällähän on ymmärrettävästi paljon keskustelua Uniperin sotkusta, joka on noussut nyt jo kansalliseksi puheenaiheeksi. Hyvä niin. Itsekin olen näköjään saanut kritiikkiä, mikä on täysin ymmärrettävää: viimeisin päivitys oli selkeä virhe ja sen jälkeen kaikki on käytännössä mennyt jyrkällä kulmakertoimella kohti prinkkalaa 
Harmittaahan se itseäkin, kun aiemmin varsin kaunis track-record meni pilalle, mutta yöunet olen menettänyt muusta syistä ( 
). Parhaatkin analyytikot ovat usein väärässä, ja pitäisi vaihtaa alaa, jos virheistä menisi yöunet. Samoin sijoittajien kannattaisi aina pitää positiokoot ja riskit sellaisina, ettei ne pääse psyykkeeseen vaikuttamaan. Yksittäinen sijoitus ei saisi olla niin suuri, että sen menettäminen iskisi henkilökohtaiseen talouteen.
Fortumin riskeistä on keskusteltu todella paljon, joten kyllä ne tiedossa ovat olleet vähänkin keskusteluja seuranneelle - ja toisaalta koko ajan sanottu, että todennäköisyyksiä eri skenaarioille on vaikea arvioida. Varmasti on kuitenkin paljon niitä, jotka eivät ole riskejä tarkastelleet, vaan ajatelleet Fortumin olevan se takuuvarma sähköyhtiö. Harmittaa tietenkin heidän puolesta, mutta jos tutkimusta ei lue, siitä ei oikein voi olla hyötyä. Ja lisäksi tehdään sitten usein puhtaita virhearvioita.
Yleisesti vinkkinä: muiden syyttely ei auta mitään, eikä sillä tavalla tule yhtään paremmaksi sijoittajaksi - toki tervettä kriittisyyttä muita kohtaan se voi kasvattaa, mikä on oikein hyvä juttu. Ei sijoituspäätöksiä kannata tehdä pelkästään suosituksien tai muiden vinkkien perusteella. Itse ne sijoituspäätökset pitää kuitenkin tehdä, ja niistä riskit kantaa. Toisaalta kukaan ei vaadi sinulta korvauksia niistä onnistumisista (paitsi tietenkin verottaja).
Omaksi lohdutukseni voin sanoa, että olin ja tietääkseni olen kuitenkin yksi negatiivisimmista analyytikoista Fortumissa - asia josta sain kuulla kaiken näyttäessä etenevän parempaan suuntaan. Mutta se nyt on tietysti laiha lohtu.
Samalla tulee tietysti valtavasti kritiikkiä Fortumia ja Uniperia kohtaan, mikä on enemmän kuin ymmärrettävää. En ole täällä puolustelemassa yhtiöitä, mutta ajattelin muistuttaa siitä, mitkä tässä ovat kuitenkin juuri syyt massiivisen ongelman taustalla.
1.Gazprom ei ole kunnioittanut omaa toimitussopimustaan. Tämä sopimusrikkomus, joka tietysti länsimaissa johtaisi vahingonkorvauksiin ja vastaaviin, on ongelman juurisyy. Uniperin omat sopimukset on tehty sillä ajatuksella, että 50 vuotta kestänyt yhteistyö olisi jatkunut normaalisti ja sopimuksia olisi noudatettu. Tämä on tietysti Venäjän käyttäytymisen perusteella naiivi oletus, ja siitä voi syyttää Uniperia, ettei asiakassopimuksissa ilmeisesti ollut klausuuleja liittyen näiden toimituksien jatkumiseen. Silti mielestäni keskusteluissa unohtuu koko ajan, että juurisyy löytyy Venäjältä. Se, että syyllinen on mätä, ei mielestäni ole syy vapauttaa niitä vastuusta. Turha tässä on tietenkään yrittää lakituvassa korvauksia hakea, mutta syyllisiä etsittäessä ensimmäisenä pitäisi kuitenkin olla Venäjä ja Gazprom.
2.Saksan energiapolitiikka, geopolitiikka ja poliittiset riskit. Saksassa kulutetaan valtavasti kaasua, ja nyt kaasua ei riittävästi saada, koska kohta 1. Tämän takia kaasu on valtavan kallista, mutta hintavakausmekanismia ei aktivoida, koska silloin se näkyisi kaikille. Ei nyt varsinaisesti looginen ketju, koska ennen pitkää ongelma tulee joka tapauksessa “läpi”, mutta kai tässä voidaan sitten toivoa parasta. Yleisesti täytyy todeta, että Uniper on historiassa toteuttanut Saksan energiapoliittisia linjauksia ja tehnyt käsitykseni mukaan koko ajan viranomaisten ohjeistuksien mukaisesti. Halpa kaasu on kyllä Saksalle kelvannut, eikä poliitikkoja yleisesti ole aiemmin haitannut, että se tulee Venäjältä. Päinvastoin, paljon on rakennettu tämän varaan. Nyt kun geopoliittinen suhtautuminen Venäjään on muuttunut voimakkaasti, Uniperin tilanne on muuttunut kokonaan. Ottamatta kantaa mitenkään siihen, olisiko se hyvä vai huono asia yleisesti, ilman sanktioita kaasu todennäköisesti virtaisi edelleen Venäjältä vanhaan tapaan. Klassinen poliittinen riski, mitä energiasektorilla valitettavasti on luonnostaan. Tietysti tämäkin riski osuu ensisijaisesti Venäjään, mutta Saksan reaktiot liittyvät sitten sen poliittiseen riskiin.
Nyt kun kakka on tuulettimessa, poliitikot pistävät Uniperia syntipukiksi ja pesevät itse käsiään koko sotkusta. On tietysti poliittisesti paljon helpompaa syyttää Uniperia ja sen pääomistajaa Fortumia “kovasta riskinotosta” kuin myöntää se, että energiapoliittiset ratkaisut ovat sisältänet juurikin nuo samat riskit. Omasta mielestäni Saksassa on energiakriisi, jolloin tukitoimet pitäisi käynnistää ja aiemmin tämä olisi oletettavasti tarkoittanut hintavakausmekanismia. Nyt sitten tehtiinkin uusi laki, jolla voidaan pääomittaa ja käytännössä ottaa haltuun yksityisiä yhtiöitä tarvittaessa. Tämmöistä tapahtuu vaikkapa juuri Venäjällä, mutta ns. sivistyneissä länsimaissa aika rajuja toimenpiteitä. Ymmärrän kyllä pääomittamisen tässä tilanteessa, mutta jos tappiovirtaa ei katkaista, ei ongelma sillä ratkea. Ydinongelma Saksan näkökulmasta on kaasun heikko saatavuus ja sitä kautta sen erittäin korkea hinta. Tätä ongelmaa ei pääomittamiselle ratkaista, mutta toki ongelma pahentuisi Uniperin konkurssilla. Pidempiaikaista ratkaisua kaivattaisiin. Vaikka se ikävää onkin, hintojen korotus pienentäisi kulutusta ja ainakin helpottaisi ongelmaa. Kyllä tässä Saksan poliitikotkin siis mielestäni saisivat kantaa vastuuta, mutta uskaltaako sen varaan sitten laskea, sitä voi jokainen itse pohtia.
Kun nämä asiat on todettu, voidaan sitten katsoa, miten pahasti on Uniperissa mokattu riskienhallinnassa ja miten huonoja Fortumin strategiset investoinnit Uniperiin ja Venäjälle ovat olleet. Ongelma on sitä kokoluokkaa, että “syyllisyyttä” riittää jaettavaksi ja virhearvioita on taustalla tehty paljon. Niistä on tietysti oikein hakea syyllisiä, ja jälkipyykkiä riittää varmasti kaikille selviteltäväksi. Minusta yhtiöiden ensimmäinen virhe on ollut se, että edellä mainittuihin tahoihin on luotettu. Venäjä petti ensin, minkä jälkeen Saksa on jättänyt Uniperin vallitsevaan välitilaan etsiessään poliittisesti miellyttäviä vaihtoehtoja kriisistä ulos. Molemmat voivat kääntää kurssiaan, mutta tämä on mielestäni nykytilanne.
Vaikka tämä kommentti on nyt negatiivisen puolelta, niin ei mielestäni kannata vielä heittää kirvestä kokonaan kaivoon. Parhaat ostopaikat tulee yleensä epätoivon vallitessa. Korostan kuitenkin, etten kommentoi tässä tätä tapausta. Virallisissa kommenteissa olen kehottanut äärimmäiseen varovaisuuteen, ja se on edelleen paikallaan. Fortum ei voi Uniperin tilannetta yksin ratkaista, vaan tällä hetkellä pallo on poliitikkojen käsissä. Silloin tilanne on tietysti kaukana ideaalista.
En tiedä oliko tästä mitään hyötyä, mutta ajattelin tuoda vähän perspektiiviä tähän blame gameen. Sitten pitääkin lähteä hyssyttelemään minun äänekkäintä kriitikkoa 