Sulla on monta hyvää juttua Fortumista ja olet selvästi asiaan perehtynyt. Osaatko sanoa miksi ihmeessä Fortum on tehnyt noin tyhmän sopimuksen, jossa ei voi nostaa hintojaan vaikka omat hinnat nousee?
Niillä on 100 miljardin johdannaiset, joilla jotain on kuitenkin suojattu mutta ei kaasua?
Hyvin koottu Fortumin M&A-lähivuodet, mutta jos jutun ottaa kritiikkinä, niin melkoista jälkiviisasteluahan tuo on. Siirtoverkkojen myynti oli EU-säännöstön tms. sanelemaa jne., ja tuolloinen kritiikki varojen uudelleensijoituksista melko lailla vaimeata – päinvastoin hyvistä diiileistä oli puhetta?
Fortumin johdolle jää kuitenkin joitakin kysymyksiä vielä vastattaviksi, joista mielestäni akuutein on seuraava:
KYSYMYS nro 1: Alkuvuodesta 2022 Fortum selitteli vielä, että “nyt joudutaan käyttämään käteisvaroja johdannaisten lähiaikojen arvonmenetyksiin, mutta nämä menetykset kuitenkin varmasti tulevat takaisin myöhemmin, siis entistä suurempina voittoina tulevaisuudessa” tms. Nyt puhe on yhtäkkiä suorista tappioista per pv, noin -40 Me/pv. Kumpi pitää paikkaansa, nykyhetkiset takaisin-vielä-saatavat-VAIKO-nykyhetkiset-kertakaikkiset-tappiot kaasukaupasta?
Siirtoverkkoja ei tarvinnut myydä mutta ne piti eriyttää sähkön myynnistä.
Munkaan ymmärtääkseni mitään velvoitetta myynnille ei ollut vaan se oli ihan Fortumin oma päätös. “Siirtoverkot ei kuulu ydinbisnekseen”
Kommentoitko sitten samalla aikaisempaa Vision juttua tältä osin:
"Saksan valtion 30 prosentin omistusosuus Uniperissa tarkoittaa, että se saa veto-oikeuden moniin Uniperin päätöksiin. Se saa viimeisen sanan esimerkiksi Uniperin yritysjärjestelyihin ja hallintoneuvoston kokoonpanoon.
Fortum joutuu siis kyselemään Saksan hallituksen mielipidettä jokaiseen merkittävään päätökseen Uniperissa.
"
Kyllähän yhtiössä pääomistajat yhdessä pyrkii päättämään asioista. Mutta veto-oikeus?
Sellainen voisi olla mahdollista osakassopimuksessa liitettynä johonkin tiettyyn ennalta sovittuun asiaan, mutta eihän tuollaista tässä yhteydessä ole laadittu. Vai?
Ok, no merkitään tuo siirtoverkkojen myyntipäätös sitten Fortumin viime vuosien virheisiin myös, mutta jälkikäteen, kuten sanottua…
Sen sijaan tämän vuoden alun tiedotus lähiajan tappioista/varauksista vs. nykyinen tieodotus suorista tappioista – tähän tarvittaisiin kyllä selvennystä.
Fortum myi osuuden kantaverkkoyhtiö Fingridistä, joka oli pakon sanelemaa. Muut myynnit oli jakeluverkkoa ja ne tehtiin pelkästään bisnes mielessä ja puihin meni.
prof rothovius mielipide:
en itse usko tähän. toimivalle johdolle tilanne oli vaan mielenkiintoinen, kun pääsi toteuttamaan osaamistaan muiden rahoilla ja tuotto-odotus sijoitetulle pääomalle nousi muutaman prosentin.
Varmaan osittain totta tuo ajattelu, että olisi maine mennyt jos Fortum olisi tehnyt Carunat(maksimoinut siirtotuotot). Kun ne rahat kuitenkin meni Uniperiin, niin ei sekään ihan kaikista riskittömin hiili- ja kaasuvoimaloineen ollut maineen kannalta.
Kiitos!
Saksalaiset ovat ostaneet venäjältä ja Neuvostoliitosta kaasua n. 50 vuoden ajan keskeytyksettä. Kaasu ei katkennut edes NL:n romahdukseen. Niinpä itäkaasun saantia pidettiin varmana ja Gazpromiin luotettiin sokeasti. Tämä riski kuitenkin realisoitui vuonna 2022.
Uniper oli siis suojannut ostohinnat Gazpromin kanssa tehdyllä ostosopimuksella. Nyt Gazprom ei pidä sopimuksestaan kiinni. Varmaan Uniper yrittää saada oikeusteitse korvauksia Gazpromilta, mutta mitenkähän perit miljardien saatavia Venäjän valtionyhtiöltä.
Uniper ei ole juuri avannut johdannaissalkkunsa sisältöä. Se kuitenkin tiedetään, että firma puuhaa laajasti maailman energiamarkkinoilla: kaasussa, hiilessä, sähkössä, jne.
@Juha_Kinnunen osaa ehkä kommentoida tai veikata paremmin, mistä tuo johdannaissalkku koostuu? Kuinka paljon lienee Uniperin omaan toimintaan liittyviä suojauksia, kuinka paljon ihan vain treidausta markkinoilla?
@DayTraderXL: Saksan osakeyhtiölaki eroaa esim Suomen vastaavasta. Saksassa lain mukaan mukaan yli 25 prosentin ääniosuudella voi estää yhtiökokouksessa firman kannalta oleellisia päätöksiä: esim osakeannit, hallintoneuvoston kokoonpano, fuusiot. 25 % äänillä saatavien oikeuksien lista oli tätä pidempikin, mutta tuossa ulkomuistista oleellisimmat.
Osittain kai juuri tämän vähemmistöomistaja-pykälän takia Fortum nosti viime vuosina omistusosuutensa Uniperissa yli 75 prosenttiin, että sai firman kunnolla haltuunsa.
Kun on puhe Fortumin vallasta Uniperista, keskitytään lähinnä osakeomistukseen prosentteina. Kaipaisin näkökulmaa siihen, kuinka tukevasti tai heikosti yhtiö on käytännössä ollut Fortumin hyppysissä.
Fortumhan eteni varovasti ja ymmärtääkseni vasta viime vuonna istutti Uniperin nelihenkiseen johtokuntaan toimitusjohtajan ja talousjohtajan. Näistä toimari on saksalainen Maubach, jolla ei kai ole Fortum-taustaa. CFO Tuomela on Fortumin naisia. Operatiivisena johtajana (COO) jatkoi britti ja kaupallisena johtajana hollantilainen, jotka näyttävät tehneen uraa Saksassa (esim. E.ON ja Uniper).
Hallintoneuvostossa puolestaan on 12 jäsentä, joista puolet omistajapuolelta, ja näistä nähdäkseni vain kolme on fortumlaisia (puheenjohtajana Fortumin Rauramo). Loput kuusi neuvostossa ovat työntekijöiden edustajia, kuten varapuheenjohtaja Seegatz. Hän ilmoitti avoimesti vastustavansa Uniperin pilkkomista, eli Suomen valtion (ja siis Fortumin) kannalta parhaaksi arvioitua vaihtoehtoa:
“UNIPERIN työntekijöitä edustavan ammattiosaston puheenjohtaja vastustaa myös Uniperin pilkkomista. Seegatz kommentoi Rheinische Postille haastattelussa, että Fortum yrittää pilkkomisehdotuksellaan napsia rusinoita pullasta.”
Lukisin mielelläni suomalaisesta mediasta arvion, kuinka sopuisasti Uniper yhtiönä ehdittiin saada ajamaan pääomistajansa Fortumin etua. Maaotteluhenkeä ei ehkä kannata bisnekseen väkisin liittää, mutta mitä enemmän vastakkain ovat saksalaisen ja suomalaisen veronmaksajan edut, sitä painavammilta nämä taustatekijät (henkilöt ja lojaliteetit) tuntuvat.
Foorumilla tuntuu olevan tästä asiasta epätietoisuutta. Turhaan. Asia on aivan selvä. 4.1.2022 tilanteessa ei ollut tulossa tappiota, nyt on. Fortumin pörssitiedotteesta 4.1.2022 poimitut lauseet selittävät asian.
Fortumin tytäryhtiö Uniper suojaa omaisuuseriin liittyviä hyödykepositioitaan myyntitermiineillä, joihin vastapuolet usein edellyttävät vakuuksia. Kun hyödykkeiden hinnat nousevat, termiinien markkina-arvo laskee kasvattaen vastaavasti Uniperilta vaadittuja vakuusmaksuja. Vakuudet palautuvat Uniperille, kun kaasun ja sähkön myyntisopimukset erääntyvät tai markkinahinnat laskevat.
Tuon ymmärtäminen edellyttää hieman tietoa termiinien perusteista. Käydään asia läpi esimerkin kautta. Luvut ovat suurinpiirtein todellisia.
Uniper päättää termiinin toimittamalla kaasun. Tällöin vakuus palautuu Uniperille. Vuoden 2020 lopussa vakuuksia oli Uniperin saatavina 898 M€. Vuoden 2021 lopussa vakuuksia oli Uniperin saatavina 7866 M€. Eli vuoden 2021 aikana oli nettona maksettu 6968 M€ vakuusmaksuja. Juuri näiden vuoksi Uniper tarvitsi tammikuussa 2022 lisää rahaa. Nämä vakuussummat siis todellakin palautuvat takaisin Uniperille sitä mukaa kun kaasua toimitetaan. Vakuuksia palautuu myös, jos kaasun markkinahinta laskee ennen kaasun toimitusta.
4.1.2022 oli kaikki perusteet olettaa, että Uniper pystyy toimittamaan kaasun, koska sillä oli ja on yhä kaasun ostosopimus Gazpromin kanssa. Termiineistä ei synny tappiota, mikäli Uniper pystyy toimittamaan kaasun. Termiinit eivät kuitenkaan ole täysin ilmaisia, vaan termiinin järjestelijälle maksetaan jokin pieni %-osuus termiinin arvosta. Se on kulu tämän hintasuojauksen järjestämisestä.
Uniper on siis varmistanut, että saa myymästään kaasusta hinnan 49 €/MWh. Oletettavasti Gazprom myy kaasua Uniperille alle 49 €/MWh hintaan ja Uniper tekee siten voittoa kaasunvälityksellä, jos vain Gazprom toimittaa kaasun sovitusti.
Nyt kun Gazprom ei toimitakaan kuin osan (0 - 40%) sovituista määristä, joutuu Uniper ostamaan lopun kaasun (60 -100 %) muualta markkinahintaa 159 €/MWh ja tekee tappiota 110 €/MWh (159 - 49). Tästä syntyy mediassa liikkunut tieto tappiosta noin 40 M€/päivä.
Oheisen jutun https://www.business-standard.com/article/international/german-energy-giant-uniper-gets-11-billion-to-pay-margin-calls-122010501410_1.html mukaan Unper on suojannut termiineillä 90% energian myynnistään. Lopun 10% osalta on epäselvää tuottaako sen myynti Uniperille voittoa vai tappiota, koska ei ole tiedossa onko tuon 10% myynnistä jotain muita sopimuksia. Nykyisessä markkinahintatilanteessa olisi Uniperille edullista, että loput 10% olisi myyty markkinahintaan. Nähdäkseni tästä juontuu 22.7.2022 Fortumin pörssitiedotteessa ilmoitettu 90% rajoite (Mutta tämä on siis vain spekulointia):
“Lisäksi Saksan hallitus on ilmoittanut aikovansa ottaa käyttöön mekanismin, jonka avulla Uniper voi 1. lokakuuta lähtien siirtää asiakkailleen 90 % korkeammista kaasun hankintakustannuksista, jotka aiheutuvat venäläisen kaasun toimitusrajoituksista.”
Määräaikainen sähkösopimus on termiinisopimuksen vastine meille kuluttajille. Tässä me olemme termiinin ostaja ja sähköyhtiö on termiinin myyjä. Tämä on monille tutumpi ja joillakin on käynyt hyvä tuuri, kun ovat tehneet vuosina 2020-2021 kahden tai kolmen vuoden määräaikaisia sopimuksia hintaan 5 senttiä/kWh, kun nyt muut maksavat toistaiseksi voimassa olevien tai pörssisähkön 15-50 senttiä/kWh hintoja.
Minä en yllättyisi jos tuossa näiden johdannaissalkussa olisi se todellinen pommi. Ne on shortanneet yltiöpäisen ahneina raaka-aineiden hintoja samalla naiiviudella kuin kaasun kanssa.
Maubach oli Fortumin hallituksen varapuheenjohtaja kai 2018-Uniper CEO siirto… Noiden mainitsemiesi johtajien lisäksi Uniperiin on Fortumista siirtynyt myös strategiajohtaja ja lakiasiainjohtaja. Eli aikalailla Fortumin hanskassa on Uniperin johto.
Maubach- lähde: https://www.fortum.fi/sites/default/files/investor-documents/fortum_hallinnointi_2018.pdf
Tosta esim. maksumuurin takaa lähdettä noista siirroista:
Nuo linkkisi jutun mukaan 90 % oli suojattu Saksan sähköstä ja ei siis energiasta.
“At the time it said it had hedged 90% of German power for 2022 at 49 euros a megawatt-hour and 90% for 2023 at 51 euros.”
En ole löytänyt selkokielistä vastausta miltään taholta, että mitä Venäjän kaasutoimituksissa on suojattu johdannaisilla(osto/ myynti) vai perustuiko vain kiinteähintaisiin osto- ja myyntisopimuksiin. Sinänsä idea on tuo esittämäsi, että asiakashinta lukittu ja kaasutoimituksia ei tule Venäjältä, ja nyt joudutaan hankkimaan kalliilla markkinahintaan.
8 mrd takaus ja laina voivat siis liittyä muuhun johdannaiskauppaan kuin noihin Venäjän toimituksiin. Tästä en ole nähnyt mitään faktaa, että missä vaiheessa takaus ja laina ovatkin osa Venäjän toimitusten pelastusta, koska Venäjä ongelmaa ei ollut vielä tammikuussa.
Loma jatkuu yhtä rentouttavana kuin aiemminkin 
Mutta tuollaisen päivityksen tein kuitenkin tämän sotkun keskellä:
Ei kannata lukea ennusteita kuin piru Excel-taulukkoa. Liikkuvia osia on paljon ja ne ovat todella isoja. Saa nähdä minne ne lopulta asettuvat.
Tuossa vielä aamukatsauskommentin tiivistelmä; Fortum: Seppo Rädyn sanat kaikuvat Fortumin käytävillä | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus (jos ei Premium)
Kiitos @Juha_Kinnunen ahkeroinnista loma- ja vauvakiireiden keskellä! Taisi tulla sinullekin ikävä Inderesiltä puuttuvaa pidä-suositusta🙂 Näin ainakin tulkitsen tuon “äärimmäisen varovaisen lisää”-suosituksen!? Hienoa kuitenkin saada kokeneen analyytikon näkemys tilanteesta, jossa on edelleen paljon liikkuvia osia. Fortumin 8 miljardin rahoituspaketti on tosiaan näillä näkymin turvassa, mutta osa siitä voi kai haihtua yli 50% omistusosuuden turvaamiseen Uniperissa, mikäli Saksan valtio aikoo saamisiaan aikanaan muuntaa Uniperin osakkeiksi vai olenko ymmärtänyt jotakin väärin?
Osinkohaukoille(tunnustan) Juhan osinkoennusteet kieltämättä olivat pettymys, mutta katsellaan tilannetta kaikessa rauhassa.
Kun Suomalaisen kuuluisan filosofin sanat kaikuvat Fortumin käytävillä, mitkä mielestänne sopivat parhaiten nykytilanteeseen? Mitkä Seppo Rädyn kuolemattomat sanat sinä toistaisit Fortumin kylmillä, kolkoilla käytävillä?
0 voters
Edit: Jos mikään ylläolevista ei mielestäsi sovi tilanteeseen, laita oma vaihtoehtosi alle. Rädyn suusta on tullut paljon totuuksia vuosien varrella.
OP:n osta-suositus vaihtui vähennä-suositukseksi. Tavoitehinta laski 24 eurosta 10 euroon.
