Olisko analyytikkojen ennusteiden taustalla optimistinen toive sähkön hinnan voimakkaasta laskusta vuosina 2023-2024? Korkeillakin sähkön markkinahinnoilla tuloskasvua jarruttavat vuosina 2022 ja 2023 nämä Q1-osarissa kerrotut suojaukset:
Generation-segmentin suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle: loppuvuodelle 2022 noin 80 % hintaan 35 euroa/MWh, ja vuodelle 2023 noin 55 % hintaan 33 euroa/MWh
Uniper-segmentin suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle: loppuvuodelle 2022 noin 75 % hintaan 26 euroa/MWh, vuodelle 2023 noin 50 % hintaan 31 euroa/MWh ja vuodelle 2024* noin 25 % hintaan 30 euroa/MWh
Q2-osarin (12.8.2022) lausuma suojauksista onkin kiinnostavaa luettavaa.
Komppaan Alex_af_Heurlin1 joka haastatteli minua ennen Uniper-diilin julkaisua siitä mikä olisi ollut paras neuvottelutaktiikka.
Pilkkominen oli aika toiveunta, mutta Saksan energiamarkkinalain pakkohaltuunotto kaasutoimintojen suhteen olisi ollut myös loistava lopputulos. Massiiviset yli sadan miljadin johdannaiset olisivat silloin kuitenkin ollut mahdotonta siirtää Saksan vastuulle tai manageerattavaksi.
Olen kyllä pettynyt että KfW sai etuoikeuden Fortumin 8 miljardin saataviin järjestelyssä. Tämä estää kyllä käytännössä Uniperista saatavat positiiviset kassavirrat Fortumin suuntaan pitkäksi aikaa ja alentavat noiden 8 miljardin saatavien nykyarvoa.
Mielestäni diilin suurin virhe on se, että 90 % kaasukompensaatiot tulee vasta 1.10 käyttöön. Nyt rahaa palaa pari extra kuukautta tuhkana tuuleen ja Uniperin lainamäärät paisuu.
Tämäpä juuri. Korotukset olisi pitänyt saada käyttöön heti, eikä tuo 90% riitä. Näillä kaasun hinnoilla se 10% lahjoitus tulee kalliiksi. En pysty ymmärtämään, miksi Saksa pakottaa Uniperin toimimaan sosiaalitoimistona. Valtio tukekoot käyttäjiä jos tahtoo.
Edit: Kysymyksiä videosta: Neuvotteluista on poliittisesti vastannut omistajaohjausministeri, mutta julkisuudessakin on mainittu ns. neuvottelevana virkamiehenä finanssineuvos Maija Strandberg. Eiköhän omistajaohjausministeri tässäkin tapauksessa ole hoitanut poliittista aspektia ja vetovastuu sekä koordinointi kuulunut muille ?
Tuo Marinin osallistumisen lisäarvo näissä neuvotteluissa jää epäselväksi. Tilanne ja taloudelliset luvut eivät olisi muuttuneet miksikään, ja poliittista vipuvartta Suomella ei ole Saksan suhteen lainkaan. Miten Marinin osallistuminen olisi muuttanut lopputulosta, kun neuvotteluryhmä ja sen työnjako olisi oletettavasti pysynyt samana ?
”Salkkuun ei ole koskettu. Valtuuston päätös on, että siedetään ja kestetään, että salkun arvo vaihtelee paljon lyhyellä aikavälillä. Ennemmin tai myöhemmin se on noussut takaisin”, Kandolin sanoo.
Sanna Marin olisi voinut koittaa pääministerin arvovalla saada Olaf Scholzin aikaistamaan 1.10 päivämäärää, hyväksymään Uniperin Force Majeurin tai Fortumin 8 miljardin saatavan pari passu-statuksen KfW:n lainan kanssa. Vieläkin voisi auttaa esim. Gazpromin suuntaan heidän kaasutasostaan (alle 100% toimitukset) tulevien take or pay-neuvottelujen suhteen, nyt kun näissä on selkeästi Saksan liittovaltion intressi mukana.
Ei toki pidä liiotella Marinin passiivisuuden vaikutusta. Fortumin vastuulla nämä neuvottelut kuitenkin olivat.
Marin on hoitanut yhteydenpitoa nimenomaan Scholziin asian tiimoilta.
Tämä on vähän kumma keskustelujuonne tämä Marinin huutelu. Taitava nainen, mutta ei kai hälläkään mitään supervoimia ole, pelkkä diplomatia ilman kunnon pelimerkkejä ei taida tällaisessa riittää, vaikka sitä tietenkin on käytetty loppuun asti. Gazpromin suuntaan taas on taatusti kaikki länsimaiden diplomatiakeinot käytössä, mutta harva uskonee, että sillä olisi mitään vaikutusta. Venäjän ruuvipenkki, yhden pienen maan pääministerin ajanhukkaa koettaa pelkällä arvovallalla vaikuttaa…
Olen tästä eri mieltä, ei ole Uniperin tapauksessa Marinilla mitään henkilökohtaista tai asemaan perustuvaa vipuvartta. Päinvastoin, oli nähtävissä että Uniper neuvotteluista ei tule hyvää lopputulosta millään keinolla joten säästi poliittista pääomaansa jättämällä tämän väliin. Ja omistajaohjausministerille tämä mielestäni kuuluikin.
Kuitenkin, hyvä video ja eri mieltä saa olla.
Saksassa valtio ja liitot suhmuroivat tilaisuuden tullen mielensä mukaan. Varsinkin nyt hyvä savustaa ulkomainen omistaja pois yhteiskunnallisesti kriittiseltä toimialalta, kun halvalla saa. En yllättyisi mikäli edelleen saisivat myöhemmässä vaiheessa kasvatettua omistusosuuttaan
Usein törmää siihen, että samat ihmiset moittii Marinia siitä, että tekee kelvottomia päätöksiä ja siitä, että ei osallistu tarpeeksi päätöksentekoon. Uskon, että olisi ollut parempi, jos sinne ei olisi mennyt myöskään Tuppurainen. Neuvotteluista olen kuullut joskus tarinan, että joku jenkkifirma olisi palkannut live-pokerin ammattilaisia neuvottelemaan sopimuksista alihankkijoidensa kanssa, mutta homma olisi osunut omaan nilkkaan, kun saivat kiristettyä niin hyviä diilejä, että alihankkijat menivät konkkaan. Eli olisikohan sinne pitänyt lähettää vaikka Aki Pyysing
Jotenkin ajattelisin Fortumista, että merkittävintä olisi nyt se, mitä tulee tapahtumaan esim. ensi vuonna ja siitä eteenpäin. Kulunut vuosihan on mennyt ihan reisille ja samaa jöötiä on luvassa loppuvuodeksikin ja en osaa arvioida, että millainen konkurssiriski tulevana talvena on, mikäli esim. tulee kylmä ja pitkä talvi ja/tai Putler ruuvaa kaasuhanaa ahkeraan. Mikäli puolestaan Venäjän sota päättyisi tai jopa Venäjä luhistuisi, niin se lienee koko maailman lisäksi Fortumille erittäin suotuisa skenaario ja tarjoaisi upsidea.
Oletuksena kuitenkin, että sota jatkuu, joka lienee todennäköisin skenaario, koska tyypillisesti kai tällaiset konfliktit tuppaavat jatkumaan, niin mitä on luvassa vaikkapa ensi vuonna? Sopimukset lienevät parempia Uniperille/Fortumille, kuin nykyiset. Eivät varmasti täydellisiä, mutta nykyistä parempia. Sähkön hinta on korkealla, jonka pitäisi olla hyvä vesi- ja ydinvoimalle, joiden valmistuskustannukset ovat ymmärtääkseni aika vakioita - toki niihin vaikuttaa varmasti palkkainflaatio ymv., mutta huomattavasti vähemmän, kuin sähkön hinta. Venäjän kaasusta ei varmasti ole onnistuttu irtautumaan, mutta senkin projektin pitäisi kaiken järjen mukaan olla vuoden pidemmällä, mitä nyt. Näiden asioiden suhteen olen varovaisen optimistinen.
Välittömän konkurssin lisäksi riskeinä lienee nippu poliittisia. Ihan Saksan sisäpolitiikka, mutta myös yleinen euroalueen tilanne. Mikäli vaikkapa euron hajoaminen nousee tapetille, niin siinä tulee varmaan myös Fortumin liiketoiminta alaspäin, vaikka varmasti vähemmän, kuin monen muun. Tällä hinnalla olen palannut Fortumin omistajaksi (tai no sieltä on tultu taas vajaa 10 % alaspäin, mutta kuitenkin). Mikäli tippuu, niin lisäilen varmaan jostain 9,5e tiennoilta. Ei nyt mitään hirmuisia panoksia, mutta kyllä näillä hinnoilla alkaa minusta olemaan jo upsideakin ihan kohtuullisesti. Luotan myös yleensä siihen, että markkinat ylireagoivat tällaisiin negatiivisiin tilanteisiin.
Tämähän se olisi ainoa järkevä selitys. Tuntuisi kuitenkin vähän hassulta, että analyytikot olisivat sähkön hintaennusteissaan kovasti eri mieltä kuin sähkön johdannaismarkkina (tai jos ovat niin analyysihommat kannattaisi tehdä tuolla energia-alan puolella…)
Sähkön futuurihinnat ovat seuraavat kymmenen vuotta Suomen hinta-alueelle päälle 60€/MWh (lähivuosina tosi paljon enemmän) Tätä voi verrata Fortum Generationin vuonna 2021 saavuttamaan keskihintaan 42,8 /MWh jolla Generation teki 1,11 mrd € vertailukelpoista liikevoittoa.
Jos Generationin saavuttama keskihinta nousee 20 €/MWh tarkoittaa tämä noin 800 milj € parannusta liikevoittoon. Saavuttaako Fortum tänä vuonna ja ensi vuonna +60€/MWh keskihinnan huolimatta vanhoista suojauksista, ei välttämättä mutta kauas ei ainakaan jäädä jos futuurihinnat antavat edes suuntaa-antavasti oikeaa kuvaa toteutumista hinnoista (näin ei toki välttämättä ole). Mutta tosiaan pidemmällä tähtäimellä ihan jo pelkkien futuurihintojen pohjalta Generation tulisi tekemään noin 2 mrd € liikevoittoa seuraavan 10 vuoden ajan joka vuosi. Sähkön hinnat ovat tosi volatiileja eli itsekään en tämän pohjalta taloani pantiksi laittaisi, mutta kyllä se kumma on jos tänä ja ensi vuonna ei tehdä heittämällä yli viime vuoden tulosta, huolimatta vanhoista suojauksista. Ja paljon pitää tapahtua että sähkön hinnat palaavat pitkäaikaisesti tuonne 40 €/MWh tasolle, tässä kun pyristellään eroon venäläisestä energiasta millä on ainoastaan nostava vaikutus sähkön hintaan monen vuoden ajan.
Tässä siis lyhykäisyydessään se miksi minä Fortumia tällä hetkellä ostan ennemmin kuin myyn. P/E pelkällä Generationilla on luokkaa 5x, kyllä tässä on jo todella paljon pahaa sisässä. Markkina katsoo nyt vain sitä miten Venäjän sota satuttaa Fortumia, mutta ei lainkaan sitä miten se toisaalta myös Fortumin ydinliiketoimintaa hyödyttää.
Fingridin strategisen verkkosuunnittelun päällikkö Mikko Heikkillä kertoo tuulivoimasta:
”Kapasiteetti on nyt vajaat 4 000 megawattia. Tämän päivän huipputunti on 2 500 megawattia, joten lähelläkään ennätyslukemia ei vielä olla.”
Tuulivoimakapasiteetti kasvaa tällä hetkellä voimakkaasti Suomessa. Fingrid ennakoi, että loppuvuoden aikana valmistuu noin tuhat megawattia uutta tuulivoimakapasiteettia. Rakentaminen jatkuu niin, että 10 000 megawatin kapasiteetti ylittyy 2025–2026. Olkiluoto 3:n koekäyttö ja valmistuminen laskee myös sähkön hintaa. Heikkilän mukaan sähkön hinta säilynee kuitenkin korkealla tasolla loppuvuoden ajan.
”Pitää muistaa, että kaasun hinta on hyvin korkealla ja se tulee vaikuttamaan myös Suomen sähkön hintaan.”
Futuurihinta ei ole virheetön estimaatti tulevaisuuden hinnasta. Pelkästään kysyntä ja tarjonta futuureille vaikuttaa futuurihintaan kuten missä tahansa muussakin asiassa.
Kysehän on siis Saksan energiaturvallisuuslaista (EnSig), jota on tässä vuoden edetessä viilattu useaankin otteeseen. Minulla ei nyt ole tässä saatavilla tarkkoja pykäliä enkä välttämättä muista ulkoa oikeita termejä, joten suhtautukaa varauksella.
Kaasujärjestelmässä on kolme tasoa, ja nyt ollaan jo pitkään oltu kakkostasolla. Sillä tasolla Saksan viranomaiset voisivat ottaa käyttöön hinnansiirtomekanismit, jos kaasuvirta laskisi merkittävästi. Mikä sitten on merkittävästi? Venäjältähän se on romahtanut, ja useiden oletuksena oli, että tämä riittäisi hinnoittelumekanismien aktivointiin (muistaakseni artiklat 24 ja 26) ja sitä kautta sopimusvelvoitteiden päättymiseen.
Ilmeisesti Saksan viranomaiset kuitenkin katsoivat, että kaasua on edelleen saatavilla muista lähteistä eikä tähän operaatioon sen takia tarvitse lähteä. Epäilisin kuitenkin, että taustalla on enemmänkin poliittinen päätös. Päätettiin hidastaa valtavien korotuksien läpimenoa kuluttajille ja yrityksille. Tulossa ne silti on, mutta varmaan toivottiin jotain Hail Maryä tässä väliajalla.
Joka tapauksessa minun käsitykseni on, että kyseessä on tulkintakysymys. Koska Venäjä on vain yksi toimittaja, ja kaasua on periaatteessa saatavilla kesätarpeisiin (paljon alhaisempi), voidaan tuo tulkinta tässä tilanteessa tehdä. Uniperin kaasusta kuitenkin 55 % tuli Venäjältä ja sen korvaaminen oli sitten vähän ongelmallisempi. Koska kysyntä > tarjonta, hinta tietysti lähti valtavaan nousuun.
Vähän hämäävästi itsekin puhun force majouresta, koska sitä kautta asiaa on suhteellisesti helpompi kommunikoida. Siitä ei varsinaisesti ole kysymys, koska se viittaisi sitten Uniperin sopimuksiin. Se, ettei siellä ole FM-pykäliä sovellettavissa tähän tilanteeseen, tuntuu aika älyttömältä. Toki sielläkin voi taustalla olla taas oma tulkintansa.
Ei tosiaan näin, vaan tuo mekanismi voitaisiin ottaa käyttöön kakkosvaiheessa. Kolmannessa vaiheessa (“hätätila”) Saksan viranomainen ottaa koko kaasujärjestelmän käsiohjaukseen ja jakelee olemassa olevaa kaasua omien prioriteettiensa mukaisesti. Oletettavasti yhteiskunnallisesti tärkeät toiminnat (esim. sairaalat) saavat omansa, muut saavat mitä on jäljellä. Mutta silloin markkinamekanismia ei enää varsinaisesti ole.
Edelleen täytyy korostaa, ettei tätä tilannetta koskaan ole ollut, joten kukaan ei varsinaisesti tiedä mitä tapahtuu. Lakia on lisäksi viilattu tarvittaessa, ja edellisessä muutoksessa käytännössä mahdollistettiin yksityisien yhtiöiden “kansallistaminen” ja luotiin edellytykset tälle nykyiselle Uniper -järjestelylle. Isossa maailmassa sanottaisiin, että “situation is fluid”. Tällä menolla voimme kuitenkin saada ensi talvella selville, miten homma toimii käytännössä.
Ei Fortumia Kiinaan myydä, mutta Venäjän voimalaitokset sinne voisivat toki mennä sekä Fortumin että Uniperin puolelta. Kiinalaiset menee kuitenkin aina vahvasti oma etu edellä, ja varmasti hyödyntäisivät sekä Venäjän ja Fortumin / Uniperin dilemmat täysimääräisesti. Kiinahan ostaa Venäjältä nyt ennätysmäärän kaasua, mutta olen lähes varma, että “markkinahinta” on siihen suuntaan kaukana Euroopasta.
Eikä Putinkaan kumarra Kiinaan, vaan tekee mitä on pakko. Kiina ja Venäjä on sellaisia näennäisiä liittolaisia, mutta todellisuudessa välillä vahva epäluottamus. Tässä nyt vahva mutu mukana, mutta toki olen keskustellut asiasta ihmisten kanssa, jotka oikeasti näistä asioista ymmärtää.
Periaatteessa, mutta toki parempi olisi, jos hinta olisi korkea ja sitten älyttömän korkea. Tulisi pientä kompensaatiota tästä muusta sotkusta. Mutta kuten varmasti huomasit, tuo kommentti ei ollut tarkoitettu sellaiseksi varsinaiseksi informaatioiskuksi.
Ja sitten takaisin muihin hommiin, toivottavasti faktat meni suunnilleen oikein!
Palasinkin vielä yhden turhan kuriositeetin kanssa: olen selvästi liian negatiivinen Fortumin kanssa. Minun päivitetyt ennusteet on nimittäin poistettu ainakin Refinitivin konsensuksesta, koska ne poikkeavat niin paljon vallitsevasta konsensuksesta. FactSetin edustaja sentään lähetti mailia kysyäkseen, millaiselle metodologialla olin päätynyt ennusteisiin… Noh, siinä onkin selittämistä
Kertoo vain siitä, miten hitaasti konsensusennusteet päivittyvät. Jossain vaiheessa, mahdollisesti vasta Q2:n jälkeen, analyytikot yleisesti alkavat päivitellä ennusteita. Sitten minunkin ennusteet ehkä hyväksytään mukaan konsensukseen.
Toki olen mielelläni väärässä ennustaessani valtavia tappioita, mutta ainakin osakemarkkinat vaikuttaisivat olevan enemmän minun linjoilla - konsensus odottaa edelleen Fortumilta 2,3 miljardin euron vertailukelpoista liikevoittoa tänä vuonna.
Kysymyksiä on herättänyt, miksi Uniper saa nostaa kaasun hintaa asiakkaille vasta 1.10. alkaen. Voisiko se johtua siitä, että jos hinnankorotukset toteutettaisiin välittömästi, se voisi ajaa monet saksalaisyritykset ja asiakkaat taloudellisesti hankalaan ja jopa kestämättömään tilanteeseen? Liittokansleri Olaf Scholz lupasi puheessaan, että ketään ei jätetä yksin, vaan valtio tulee kuluttajien avuksi. Näin hallinnolle jäisi jokunen kuukausi aikaa valmistella ja hyväksyä tarvittavat avustustoimet. Uniperin akuutti ongelmahan torjuttiin rahoituspaketeilla, jotka riittänevät hyvinkin 1.10. asti ja ehkä kauemmaksikin. Saksassa on käsittääkseni yritysystävällinen kulttuuri, eikä siellä liene tapana järjestellä yrityksille kovin negatiivisia yllätyksiä, vaan pikemminkin tarjota niille kilpailukykyiset toimintaedellytykset.
”OP:n seniorianalyytikko Henri Parkkinen muistuttaa, että Uniperin tilannetta koskevissa laskelmissa joudutaan tällä hetkellä tekemään vahvoja oletuksia, mikä vaikuttaa niiden todelliseen tarkkuuteen.
Hän kuitenkin arvioi, että yhtiön keskimääräiset päivittäiset tappiot voisivat 20 prosentin kaasuvirroilla ja nykyisillä kaasun hinnoilla olla 75–80 miljoonan euron luokkaa.”
