Tahti siis miljardi takkiin 13 päivässä. Nämä rahat Saksa lainaa Uniperille ja lainat menee Fortumin saatavien edelle. Lisäksi Fortum maksaa lainalle korot tulevista voitoista. Käytännössä Fortum polttaa noin vuoden osingon tuohon tuossa 13 päivässä tällä hetkellä.
29 tykkäystä
-Vaikkakin meille näkyy lähinnä suuryritykset, perustuu saksan taloudellinen menestys pitkälti yksityisten pienyritysten menestykseen. Yritysten olosuhteita vaalitaan, luultavasti kaasupäätöksellä suojellaan noita. Eli viimekädessä paketilla tuetaan työllisyyttä.
2 tykkäystä
Nämä rahat Saksa lainaa Uniperille ja ne vaihdetaan automaattisesti Uniperin osakkeiksi sitten kun tukimekanismit loppuvat. Pieni yksityiskohta, mutta erittäin oleellinen kun mietitään nimenomaan Fortumin saatavien palautumisen todennäköisyyttä, tappioiden kertymistahti ei vaikuta tähän asiaan oikeastaan lainkaan.
Ylläoleva tietysti olettaen, että sovittu “hybridilaina” nuijitaan suunnitellusti läpi. Tämän suhteen täytyy kyllä itsekin sanoa ettei se ole mukavaa kuinka kauan prosessissa erilaisten hyväksyntöjen takia kestää.
6 tykkäystä
Oliko tuon hybridilainan ehdot ja tiedot jossain avattu vai edelleen sumuverhon takana?
Onneksi ei sentään Fortum suoraan. Lähinnä lainojen takaisin maksu viivästyy jos tappiot lisääntyy, mutta ei onneksi Fortum näitä joudu sitten maksamaan. Uniperia pitää ajatella vähän kuin omana firmanaan josta lähinnä Fortum saa tuottoa osinkojen kautta jos niitä enään koskaan tulee (tuskin). Eiköjän se ole hyvä oletus tehdä, että Uniperin arvo on pitkälti nolla tässä kohtaa.
5 tykkäystä
Itselläni kävi onnekkaasti kun jo USA:n pakotelistalle pelkäämisen NordStream2:n vuoksi möin 2/3 Fortumista.
Loput jätin pelisalkuun, ei olisi kannattanut 
Nämä Marinin “harteita” kaipaavat hieman naurattaa, ei taida maailmasta löytyä ketään joka tilanteen muuttaisi, Saksa vie…
Tulee mieleen Spede&Vesku show kun menivät “sanomaan” Moskovaan ilmatilanloukkauksesta
Itse pidän Uniperia 0€, myös sen 8mrd osalta.
Sinällään hiukan ihmettelen, että jos noin moni on mieltä, että Suomen valtion Fortumin johdon sekä Saksan valtion kanssa tehty sopimus on huono, miksi kukaan ei ole vaatimassa ylimääräistä yhtiökokousta (min 10% äänistä)?
Käsittääkseni konkurssi voi lähteä myös yrityksestä käsin, tuomioistuin määrää pesänhoitajan joka mm laatii luettelon varoista ja veloista.
Taloudellisesti kannattamatonta yritystoimintaa ei ole pakko jatkaa…
Laveasti katsottuna näkisin, että Uniperin johto saattaa syyllistyä laiminlyöntiin, jos se ei hae konkurssia vaikka tietää tulevat tappiot 1.10. mennessä?
Oma epäseesteinen kysymys on, mitä Fortum arvelee saavansa Uniperista tällä menettelyllä (oma arvio 0€)?
Jos nyt kaasun vähentymisen vuoksi tulee jo laskettua enemmän tappiota päivässä?
Toki ymmärrän Suomen valtion ratkaisun Euroopan hyvinvoinnin kannalta, mutta jos katsotaan sijoittajan näkökulmasta.
“Myös vähemmistöosakkeenomistajilla (kymmenesosan omistusvaatimus) tai tilintarkastajalla on lain mukaan oikeus vaatia ylimääräisen yhtiökokouksen pitämistä. Kymmenesosalle osakkeenomistajista kuuluvaa oikeutta vaatia yhtiökokouksen pitämistä voidaan katsoa edustavan erityisen tärkeää niin sanottua vähemmistöosakkeenomistajien oikeutta pitää huolta siitä, ettei enemmistö osakkeenomistajista tai hallitus toimi opportunistisesti muiden kuin enemmistöosakkeenomistajien edun vastaisesti.”
5 tykkäystä
“Itse pidän Uniperia 0€, myös sen 8mrd osalta”
4mrd on lainaa ja 4mrd emoyhtiön takauksia, jälkimmäinen tuskin realisoituu.
Ennen Saksan valtion kanssa tehtyä sopimusta Fortumilla oli Uniperistä saatavissa vielä jotain. Siis: Uniper konkkaan, omaisuus myyntiin ja tulot lainoittajille eli Fortumille.
Nyt tätä mahdollisuutta ei enää ole. Jos Uniper viedään nyt konkurssiin, niin realisoitavat varat menee Saksan valtiolle, yli tuskin jää mitään.
Eli tehty diili oli erittäin huono ja siinä menetettiin viimeinenkin mahdollisuus saada Uniperistä jotain positiivista ulos. Tällä hetkellä voinee ajatella, että Uniperin arvo Fortumille on nolla eikä annettua lainaa saada takaisin. Tästä eteenpäin on Fortumin kannalta ihan sama, kuinka paljon rahaa Saksa sinne vielä upottaa lainaamalla - emme mitään enää menetä jos sitä jatketaan, mutta emme myöskään hyödy vaikka tämä rahan upottaminen lopetettaisiinkin.
Saksa voitti diilissä Uniperin arvokkaan omaisuuden verran eli ruotsalaiset ym. vesi- ja ydinvoimalat. Fortumin loppulaskuksi jäi n. 15 mrd.
19 tykkäystä
Tätä samaa johtopäätöstä on tässä ketjussa useampikin jo kirjoittanut, mutta jostain syystä mikään ns. viralline taho - analyytikko tai lehtimies - ei samaa mieltä ole.
Hyvin tiivistetty Uniperin tilanne nyt.
Konkurssi vaikuttaa vieläkin paremmalle ratkaisulle kuin nykyinen sopimus mutta aiemmin mainittu seikka johdannaisten ratkaisusta kaiketi estää tämän.
Lisäksi, valitettavasti konkurssi olisi ollut poliittinen mahdottomuus Suomen puolelta. Menee arvailujen puolelle, mutta ensinnäkin EK ei olisi uskaltanut tuota tehdä ja olisi kulisseissa tehnyt kaikkensa että sitä ei tapahdu. Samoin, aiemmin toteutettu “eu:n kovaan ytimeen” polittiikka, mikä on osoittautunut hyödyiltään täysin yhdentekeväksi , olisi estänyt muutaman puolueen mukanaolon siinä ratkaisussa.
7 tykkäystä
Niin siis omistajan kannalta huono diili, mutta jos ajattelee laajemmin poliittisesti niin kaikkine johdannaisriskeineen varmaan tyydyttävä. Ainoa kysymys on oikeastaan, että onko Fortumilla enää järkeä toimia julkisesti noteerattuna pörssiyhtiönä kun sen pääomistajalla on voitontavoittelun lisäksi ihan selkeät poliittiset intressit ja vastuut…?
10 tykkäystä
Joo kyllä, komppaan teitä tässä. Eli poliittiset seikat huomioiden varmaan se “paras mahdollinen kompromissi”, kuten on sanottu. Ei kuitenkaan liiketaloudellisesti.
Kun asia on näin, niin se ehdottomasti pitäisi myös sanoa ääneen. Siis se millä perustein sopimus tehtiin.
Itseäni hämmensi taannoin Tuppuraisen väistely johdannaisriskeihin liittyen A-Studiossa (18.7. n. 14:00-):
Toimittaja: “…johdannaisten kautta tässä asiassa voi olla kyse jopa kymmenistä miljardeista euroista. Mikä on sinun käsityksesi tästä?”
Tuppurainen: “Riskit ovat suuret. Minä en lähde tässä maalaamaan nyt mitään mörköjä seinälle, meillä on ihan tarpeeksi ongelmia tässä ajankohtaisen akuutin tilanteen ratkaisemisessa. En lähde hämmentämään tilannetta yhtään sen enempää. Meillä on nyt vakava, vakava ongelmia.”
Eli sopimus tehtiin poliittisten intressien takia mm. suurista talouteen laajemmin vaikuttavista johdannaisriskeistä johtuen, mutta tätä ei avata avoimesti ulospäin vaan asiaa peitellään.
Olisihan neuvotteluissa voinut pelata niinkin päin, että koska Fortumin olisi järkevintä liiketaloudellisesti ajaa Uniper konkurssiin ja koska siitä aiheutuisi näin suuria laajempia riskejä, niin Saksan pitäisi tulla enemmän vastaan (esim. suostumalla pilkkomiseen). No ei tullut, koska Saksa luotti siihen, ettei Fortumilla/Suomella ole kanttia vaan ne bluffaa. Ja niinhän se olikin.
12 tykkäystä
Pitää kyllä myös muistaa, että Uniper on yritys myös vaikka Fortum onkin suuromistaja ja Uniperilla myös on sijoittajia joiden etu on myös otettava huomioon. Ei ole sijoittajan etujen mukaista hyväksyä konkurssia. Se teki neuvotteluista varmaan erittäin hankalia kun on Fortum, Uniper, AY liike, Saksa ja Suomi kaikilla jokin intressi asiassa. Koita siinä sitten ajaa itsesi kannalta parasta mahdollista lopputulosta kun muut hengittää niskaan. Uniperille olisi joku ratkaisu löytynyt vaikka sitten pakottamalla Saksan päästä. Näin nyt ainakin Fortumilla säilyy jotakin ainakin teoriassa millä vältetään ettei tarvitse pääomittaa lisää mikä olisi Fortumin sijoitajille huono. Ei tämä silti ideaalia ole mutta ei se konkurssiin päästäminen ihan niin helppoa ole.
6 tykkäystä
Uniperin pilkkomista on toivottu, mutta tuskinpa se olisi kuitenkaan toteutunut Fortumin haluamalla tavalla. Uniper olisi mennyt varmaan selvitystilaan, jos Fortum ei olisi hyväksynyt Saksan pelastustarjousta. Vai oliko Saksan mukaantulo ennemminkin omistajaohjauksen toivomus? Olihan asiasta kerrottu käydyn ministeritason keskustelua ennen varsinaista neuvottelua. Ehkä asia haluttiin hoitaa EU-hengessä jäsenvaltioiden yhteistyönä. Fortuminkaan primäärinen tarkoitus ei liene ollut Uniperin konkurssiin saattaminen, koska silloin ei olisi ollut mitään toiveita tehtyjen satsausten takaisinsaannista. Nyt sentään ainakin Uniperille annettu lainarahoitus (+korko?) säilyy saatavien joukossa, ja onhan Uniperin kurssikin hieman toipunut isoimmasta notkahduksesta.
2 tykkäystä
Jälkeenpäin on helppo olla viisas, mutta miksi Uniperia ei pilkottu ennen Venäjän hyökkäyssodan alkua?
Fortumhan sai 73.4% osakkeista jo keväällä 2020.
Pidän riskinotoista ja olihan tuo Fortumin Euroopan valloitus yritys hyvä, kannatti ottaa. Ei kukaan arvannut tuota Venäjän aloittamaa sotaa.
Nyt kun näyttää, että “aika” paljon hukataan, nostaa Uniperin kaupan epäonnistuminen Pekka Lundmarkin&Sari Baldaufin toiselle sijalle Suomen eniten epäonnistuneet toimistot.
Ollilahan hukkasi 38% maailmanmarkkinaosuuden, ei kosketusnäyttöihin kuten Arttu laulaa vaan valitsi Microsoftin Androidin sijasta.
Oma listana (tämän hetkisen tiedon valossa)
- Jorma Ollila
- Pekka Lundmark&Sari Baldauf
- Jukka Härmälä
- Kaj-Erik Relander
Aika isolla prosentilla osuu yhtiöihin, joissa valtio on merkittävä omistaja.
Kauppalehti 14.5.2020
"Markkina-analyytikoiden arvio tämän vuoden liikevaihdosta vaihtelee, mutta mediaani on 56,1 miljardia ja ensi vuodelle jo 75 miljardia euroa. Kasvu on siis aikamoinen Fortumin viime vuoden 5,5 miljardiin euron liikevaihtoon verrattuna.
Fortumin liikevaihto nousee tänä vuonna yhtä suureksi kuin neljän seuraavaksi suurimman – Nokian, Nesteen, Keskon ja Koneen – yhteensä.
Fortumin muutoksesta hattua täytyy nostaa silti juuri Nokian kovettamille johtajille: Fortumin hallituksen entiselle puheenjohtajalle Sari Baldaufille ja toimitusjohtaja Pekka Lundmarkille, joka pian siirtyy Baldaufin alaiseksi Nokian toimitusjohtajaksi. Juuri heidän aikana Fortum päätti lähteä uhkapeliin ja hankkia jättimäistä saksalaisyhtiötä itselleen."
10 tykkäystä
Osakkeenomistajien on syytä varautua siihen, että kuluvalta vuodelta Fortum ei maksa lainkaan osinkoa. Ensi ja sitä seuraavalta vuodelta on realistisempaa odottaa pikemminkin 40 sentin osakekohtaisia osinkoja kuin viime vuosina tutuksi tulleita yli euron summia.
”Heikentyneen tuloskunnon lisäksi Fortumin osingonmaksukykyä rajoittaa tase. Yhtiö on myynyt liiketoimintojaan rankalla kädellä, mutta velkataakka ei ole helpottanut. Uniperin vaikeudet rassaavat tasetta.
”Fortumilla on iso sarka pitää taseensa tavoitetasojensa mukaisessa kunnossa. Arviomme mukaan osakeannin mahdollisuus on varteenotettava”, Parkkinen sanoo.”
1 tykkäys
Rauramo avasi Webcastissa lainan ehtoja varsin tarkasti ja myös Uniperin webcast esityksessä on lisätietoja, mutta toki tämän suhteen pitää muistaa että yksityiskohtien osalta nimiä ei tosiaan ole vielä paperissa.
Itse ymmärsin Rauramon kommentit Saksan valtion 7,7 mrd € “hybridilainan” (mandatory convertible instrument) käyttäytymisestä seuraavasti:
A) Uniper nostaa “hybridilainaa” sitä mukaa kuin venäläisen kaasun toimitusvajaukset aiheuttavat tappioita. Ennen kuin paketti on saatu hyväksytettyä EU:ssa ym ja paperit siten valmiiksi, Uniper nostaa kuitenkin KfW:n 9 mrd € valmiusluottoa, ja kun “hybridilainan” paperit ovat valmiita niin sillä maksetaan takaisin tappioiden takia nostettua KfW:n lainaa ja tämän jälkeen syntyviä tappioita varten nostetaan sitten tappioiden kertyessä nimenomaan tuota “hybridilainaa”.
Kunhan tuo “hybridilaina” siis saadaan nuijittua läpi, niin sen jälkeen KfW:n 9 mrd€ luottoa ei tulla käytännössä käyttämään mihinkään muuhun kuin mahdollisesti entisestään kasvavien vakuusvaatimuksien hoitamiseen, eli samaan mihin Fortumin lainarahojakin on käytetty. Tämä on äärimmäisen tärkeä pointti sen kannalta, kun mietitään Fortumin 8 mrd€ saatavien takaisinmaksun todennäköisyyttä ja aikataulua. Eikä tätä mielestäni kukaan julkisuudessa asiaa kommentoineista “asiantuntijoista” ole ymmärtäneet, kun ovat KfW:n lainan ensisijaisuutta kritisoineet ja ennustaneet Fortumin lainarahojen menetyksiä tai jopa mahdollista Fortumin osakeantia.
KfW:n lainat tulevat takaisinmaksetuksi pikkuhiljaa sitä mukaa kuin sähkömarkkinoilla nähty voimakas nousu tasaantuu ja tehdyt suojaukset siten erääntyvät, tai jos käy jopa niin että hinnat kääntyvät laskuun niin lasku palauttaa rahoja per heti. Suomeksi sanottuna KfW:n ja siten myös Fortumin lainat tulevat maksetuksi takaisin erittäin suurella todennäköisyydellä varsin merkittävältä osin seuraavan 12-24 kk aikana, kunhan Saksan valtio nuijii tuon “hybridilainan” paperit kuntoon.
B) Kun Uniper lakkaa kärsimästä venäläisen kaasun toimitusvajauksen aiheuttamista tappioista (veikkaan 2023 lopussa, tästä ei kuitenkaan tainnut tarkkaa tietoa olla) niin Saksan valtion “hybridilainasta” nostettu pääoma muutetaan automaattisesti Uniperin uusiksi osakkeiksi. Tässä ei siis ole ymmärtääkseni vaihtoehtoja, vaan koko avoinna oleva pääoma tosiaankin muuttuu osakkeiksi. Rauramo tosin sanoi, että Uniper voisi myös maksaa “hybridilainan” pois ennen tätä muunnosta jolloin diluutiota ei tapahtuisi, mutta tämän todennäköisyys lienee todella pieni jos/kun noita tappioita kertyy useita miljardeja. Muunnos tapahtuu seuraavin hinnoin:
“Conversion rate equal to certain discounted percentage of volume-weighted average price (VWAP) during EU compatible reference period before conversion date to be staggered as follows: 25% up to volume of €4bn and linear up to 50% if volume is €7.7bn.”
Toisin sanoen alennukset huomioon ottaen Uniperin osakkeita tullaan painamaan laskennallisesti yli 11 mrd€ edestä jos toimitusvajausten aiheuttamat tappiot ovat vähintään sen 7,7 mrd€ eli koko “hybridilaina” tulee nostetuksi. Uniperin osakemäärä tulisi tällöin siis moninkertaistumaan, tällä hetkellä osakekannan arvo kun on n. 2 mrd€. Uniperin osakkeessa onkin tällä hetkellä mielenkiintoinen vipu, kun mitä alemmas kurssi menee niin sitä suurempi ja suurempi tulevasta diluutiosta tulee, kurssilasku lyö Uniperin pienomistajia siis kahta kautta.
C) Kun tuo “hybridilainan” automaattinen konversio tapahtuu, niin samassa yhteydessä Fortumilla on oikeus, mutta ei velvollisuutta, muuntaa oma 4 mrd€ osakaslainansa ikäänkuin merkintäoikeuksiksi joilla Fortum saa itselleen 70% siitä osakemäärästä joita Saksan valtiolle olisi muutoin “hybridilainansa” konvertoinnin yhteydessä siirtynyt. Fortumilla on siis optio ostaa/pitää itsellään enemistöosuus Uniperista ikäänkuin 4 mrd€ lisäsijoituksella. Jos tätä optiota ei käytetä niin Fortumin omistusosuus Uniperissa laskee todella merkittävästi, mutta toisaalta tuo 4 mrd€ osakaslaina tultaisiin sitten saamaan takaisin.
Epävarmuutta tilanteeseen tuo se, että jos tappiot ylittävät 7,7 mrd€ niin tämän jälkeenhän tiedossa on vain lupaus, että Saksa antaa lisätukea mikä ei aiheuta lisädiluutiota. Nykyisessä tilanteessa on täysin mahdollista, että 7,7 mrd€ voi mennä rikki, joten markkina varmastikin pitää tätä lisäriskinä myös Fortumin osakkeelle. Tosin jos tilanne entisestään kiristyy ja Venäjä lakkaa vaikkapa kokonaan toimittamasta kaasua, niin sitten taitaa Saksan olla pakko julistaa ylimmän tason poikkeustila jolloin Uniperin tappiot voisivat lakata kertymästä mahdollisesti jopa kokonaan, mutta vähintäänkin isolta osin jo ennen tuota sovittua 1.10. aikarajaa. Joka tapauksessa tämän osalta kaikki ei siis ole tosiaankaan vielä selvää.
61 tykkäystä
Kyllä on Fortumilla strategia hukassa, onko tämä valtionyhtiön toimintaa, olisivat pysyneet energiayhtiönä kunhan vielä saavat Uniperin alaskirjattua täysmääräisenä.
Historiassa ei moni iso yritys ole rönsyilyllä menestystä saavuttanut, ei uskalleta keskittyä ydinosaamiseeen, vaan halutaan olla monessa mukana, johtamis ongelma?
Energiayhtiö hyppäsi kyberturvamarkkinoille – Fortum välittää identiteettisuojaa | Kauppalehti
3 tykkäystä
Tuo varmaan tulisi osaksi Fortum marketsia. Ainakin jotkut sähköyhtiöt kauppaavat kotivakuutuksen ym kylkiäisenä
Eikös tuo pitänyt olla myynnissä jossain vaiheessa ydinbisneksiin kuulumattomana? Ilmeisesti johdannaiskauppa kuitenkin on sitten loppujen lopuksi ydinbisnestä…
1 tykkäys
Valtionyhtiöillä tämä voi olla ongelma, jos joku johtaja saa kuningasidean ja rakastuu siihen ydinbisneksen kustannuksella. Fortumilla lienee nyt selviteltävää ihan tarpeeksi perusliiketoiminnassa. Poliitikot eivät “koskaan” ole “hyviä” yritysjohtajia eikä toisinpäin.
Hallittuja riskejä normaalit yhtiöt ottavat useinkin oman mukavuusalueensa ulkopuolelta. Erityisesti jos kasvupolku on käymässä ahtaaksi ja oheistuotteena on kertynyt hyvää osaamista. Näin syntyi esim. Nokia ja moni muu menestystarina. Eivät ne kaikki ole aloittaneet tyhjästä. Se on sitten eri asia, missä vaiheessa perustetaan erillinen yhtiö asiaa viemään.
Aikoinaan puhuttiin monialayhtiöistä, joilla pitää olla kolme tukijalkaa (case Valmet). Tuosta syntyy saman katon alle johdon huomiosta kilpailevia alueita. Vähän kuin ravintola, joka yrittää palvella kaikenlaisia asiakkaita, eikä kukaan viihdy. Fokuksen löytäneistä hyvä esimerkki on Revenio, joka selvittelee hienosti laajenemista (AI, Oculo) rönsyilemättä.
2 tykkäystä