Tämä taitaa ennemmin johtua omistajien tahtotilasta kuin mistään välttämättömyydestä:
Omistajat haluavat että fortum tekee heille n.1rahaa tasaisesti joka vuosi, johon päästään suojauksilla.
Mutua: jos suojauksia ei käytettäisi, tekisi fortum pitkällä aikavälillä keskimäärin vaikka 1,02 rahaa omistajille kun suojauksista ei aiheutuisi kuluja, mutta vuositasolla rahaa tehtäisiin sitten 0,3-2,5rahaa, jolloin omistajat tai fortum ei voisi budjetoida etukäteen rahojaan.
Ja toki fortumkin mielellään ottaa tasaista kassavirtaa, jota voi allokoida hyvin tuottaviin kohteisiin.
@Verneri_Pulkkinen aiempi haastattelu missä tätä käsitellään, ja videon loppupuolella venäjää investointikohteena
Ps. Jos @Juha_Kinnunen hyvin hallussa nämä suojaukset ja niiden toimintalogiikka, tarkoitus jne., niin niistä voisi mielellään kuunnella jollain videolla tai lukea täällä. Tai joku voi linkata jos on jo käsitelty täällä tai QAssa.
Esim. @Jarnis sen voimalapalossa onko suojauksista haittaa vai hyötyä: joudutaanko velvoitteet täyttämään sitten kohonneilla markkinahinnoilla samalla kun vakuudet räjähtävät käteen (case uniper), vai olisiko niistä oikeasti hyötyäkin?
Alan säädökset ei näe näissä tällä hetkellä eroa. Ja on siinä se periaate että entäs jos Fortumin voimalaitos sanoo poksis ja on pois pelistä, sovitut sähköt pitää silti toimittaa. Johdannaiset kattavat tällaisen tilanteen. Hieman teoreettista, ja nykytilanteessa aika hapokasta sähköä tuottaville myyjille, mutta…
Juuri näin. Toki tilanne puhtaiden sähkön myyjien kannalta on juuri se, että mikäli tuottajat eivät myy tuotantoaan johdannaismarkkinoilla ei heillä ole ostettavaa, jolloin tulevaa myyntiä ei voi suojata.Tällöin määräaikaisia sopimuksiakaan ei oikein voi myydä paitsi valtavalla riskillä. Osa tuottajistahan myy “alennuksella” Pohjanmaalla omaa tuotantoaan, mutta Fortumin kaltaiselle toimijalle tämä ei mielestäni ole relevantti vaihtoehto
Miksi ei Fortumille relevantti vaihtoehto?
Fortum myy omaa sähköään mihin hintaan haluaa eikä siinä tarvita johdannaispörssiä väliin eikä valtion takauksia.
Pohjanmaalla myydään nyt samalla periaatteella noin 7 centtiä/kwh, Fortum voisi myydä vaikka 15 centtiä/kwh ja se olisi silti halpaa, Fortum lisäisi markkinaosuutta eikä voitot juuri tippuisi ja parantaisi mainettaan.
Miksi asiosta tehdään niin vaikeita vaikkei tarvitse?
PS. Ne venäjän laitokset kannattaisi pitää kuten täällä onkin todettu.
Vähän henkilökohtaisesti sellainen fiilis että sähkömarkkinoilla johdannaiset on hieno tapa tarjota spekulanteille mahdolisuus netota aina kun heiluu, suunnalla ei väliä, mutta todellisille tuottajille ja kuluttajille tästä on vain haittaa. Joo, tiedän miten homman pitäisi teoriassa toimia, mutta tällä hetkellä käytäntö näyttää vähän toista.
Systeemi toimii kun olot ovat vakaat, mutta heti kun tapahtuu jotain odottamatonta, homma lähtee lapasesta.
Näen sähkönmyynnin pörssiyhtiön osalta erilaisena osana kokonaisuutta kuin kunnallisilla energiayhtiöillä. Kunnallinen yhtiöhän voi myydä sähköä vaikka tappiolla, jos tuotanto kattaa kulut. Pörssiyhtiön ei tähän kannata lähteä. Mikäli Fortum myy sähköä enemmän kuin tuottaa, joutuu se joka tapauksessa kattamaan yli menevän osan ostamalla sähkön markkinahintaan. Toisaalta Fortum tarvinnee tuotannon ja kuluttajille tehtävän fyysisen sähkönmyynnin kassavirtaa vakuusvaateiden kattamiseen.
Niin, olisikohan Saksassa kuitenkin tehty aika kauan katumusharjoituksia ja korjaustoimenpiteitä, mitä tulee Hitlerin aikaiseen politiikkaan ja tuhoihin. Kaduillakaan ei enää kanneta Hitlerin kuvia ihan yhtä ahkerasti kuin Venäjällä Stalinin kuvia.
Venäjällä jokainen 1900-luvun poliittinen roistojohtaja tuntuu olevan suunnilleen Jumalan asemassa. Ja vastaavasti Gorbatšovin kaltaisia maata demokratisoineita johtajia halveksitaan heikkoina poliitikkoina.
Minä en usko, että Venäjä kykenee vaikka tuon 10-20 vuoden aikajaksolla sellaisiin toimiin ja poliittisiin uudistuksiin, että suhteita länsimaihin voitaisiin alkaa rakentamaan uudelta pohjalta tai yritystoimintaan Venäjällä voitaisiin alkaa suhtautumaan entiseen tapaan.
Katselin muuten eilen Areenasta Ykkösaamun, jossa haastateltiin Rauramoa. Sellainen käsitys syntyi, että hän ei todellakaan ollut kartalla Venäjä-riskien suhteen. Ukrainan sodastakin hän selitti kuinka se alkoi yllätttäen helmikuussa. Eikä siihenkään tullut mitään fiksua vastausta,kun toimittaja aivan oikein huomautti tilanteen alkaneen jo vuonna 2014.
Uniper diili Saksan kanssa alkaa näyttämään päivä päivältä paremmalta. 7 mrd€ “tappiokatto” taitaa täyttyä näillä näkymin jo syyskuussa, joten Saksa tulee näiden yhä kasvavien KfW:n limiittien lisäksi pääomittamaan Uniperia todennäköisesti reippaasti yli 10 mrd€:lla seuraavan noin 1,5 vuoden aikana, josta suuruusluokkana noin puolet jonkinlaisena suorana tukena tuon “tappiokaton” ansiosta. Tähän päälle muutama kymmenen miljardia euroa siitä kun korvaavat sovitun 90% nousseista kaasun hankintakustannuksista.
Kyllähän tässä markkinamyllerryksessä riskit voi tavallaan kasvaa senkin suhteen, että Saksan kanssa ajauduttaisiin yksityiskohtien osalta umpikujaan ja diili kariutuisi. Toisaalta Saksalla on jo nyt tuo 9 mrd€ sisässä Uniperissa eikä Uniper ole ainoa saksalainen yhtiö ongelmissa vakuuksiensa kanssa (Rauramo viittasi KfW:n suunnittelevan 100 mrd€ limiittikokonaisuutta, jota kaikki saksalaiset yhtiöt voisivat vakuuksiinsa hyödyntää). Saksa on way too deep antaakseen homman romahtaa, näin siinä nyt kävi kun eivät suostuneet suosiolla ja hyvissä ajoin myöntämään kriisitilannetta ja aktivoineet kriisilakia kaasumarkkinalle (tämä sähkön hinnannousukin kun on aivan viime päiviä lukuunottamatta johtunut nimenomaan kaasumarkkinoiden noususta). Tämä olisi vakauttanut markkinoita ja ollut siten tässä hetkessä katsottuna paras ratkaisu kaikille osapuolille, mutta taisi olla poliittisesti mahdotonta kun tämähän olisi päästänyt Fortumin kuin koira veräjästä, Uniperin tappiot olisivat katkenneet siihen hetkeen.
Neuvotteluteknisesti hyvä, että Persut yms huutelee vihaisina miten Saksa vei Fortumia kuin litran mittaa. Vaikka tällä huutelulla on kovin vähän totuuspohjaa, niin olisihan se hankalampi Saksan kanssa olla yksityiskohtien osalta kovana, jos täällä Suomessa julkisuudessa huudeltaisiin innoissaan miten saksalaiset meidät pelasti loistodiilillä
Eikös tuohon ole suunniteltu juuri tuo irrotus, linkissä mainittu:
"Koekäyttöohjelman mukaisesti seuraavaksi suoritetaan omakäyttökoe. Tässä kokeessa laitos irtoaa valtakunnan verkosta ja syöttää sähköä ainoastaan laitoksen käyttöön jäävien prosessijärjestelmien kulutustarpeisiin. Omakäyttökokeen jälkeen ennen varsinaista verkkoon kytkeytymistä suoritetaan lyhytaikaisia käyttöönottokokeita generaattorikatkaisijalle noin 100 MW tehotasolla, jonka jälkeen suoritetaan laitoksen tehonmittauskoe 54 % reaktoriteholla. "
Tässä tilanteessa ei karrikoiden sanottuna omistusosuuksien suhteen ole mitään merkitystä miten paljon Saksa Uniperia pääomittaa, siis sen jälkeen kun kaasun toimitusvajauksista johtuvat tappiot ylittävät 7,7 mrd€ ja tämän ylitys on näyttänyt jo pitkän aikaa lähes itsestäänselvältä. Tuo 7,7 mrd€ on siis sen Saksan myöntämän oman pääoman ehtoisen lainan määrä, joka tulee automaattisesti muuttumaan osakkeiksi. Jos raamisopimus toteutuu sovituilla reunaehdoilla, niin sillä ei ole mitään merkitystä tekeekö Uniper seuraavan 1,5 vuoden aikana 7 mrd€ tappiota (missä sovittu “tappiokatto” kaikki Uniperin liiketoiminnot huomioituna on) vai 17 mrd€ tappiota, Saksan valtiolle siirtyy osakkeita kuitenkin “vain” tuon oman pääoman ehtoisen lainan verran.
Uniperin tämän hetkisellä kurssilla kun laskee kerrotut konversioalennukset huomioiden, niin tuon oman pääoman ehtoisen lainan konvertoituessa osakkeiksi Saksan valtion omistusosuus tulisi olemaan 85,6%, Fortumin 11,5%, pienomistajille jäisi 2,9%. Jos Fortum käyttää optionsa puolustaa enemmistöomistustaan eli ostaa 4 mrd€ osakaslainallaan Saksan valtiolta konversio-oikeuksia kerrotuin ehdoin, tulisi Saksan omistusosuus olemaan 30% ja Fortumin 67,1%.
Karrikoiden nyt ollaan tilanteessa, jossa Fortum sijoittaja toivoo kaiken pahan iskevän Uniperiin tämän kriisin ollessa päällä, koska Saksa kuittaa nämä tappiot. Tämä tietysti vaatii sen, että Saksan kanssa tehty raamisopimus todellakin toteutetaan sovituin reunaehdoin, ja tämä on nyt tässä hetkessä ehdottomasti yksi Fortumin kannalta oleellisimmista asioista. Yksityiskohdat pitää nuijia läpi mahdollisimman nopeasti, ja olla tiukkana Fortumin eduista. Osarin webcastissa mielenkiintoisesti kerrottiin esim suoraan, että tuon 7 mrd€ “tappiokaton” jälkeen Saksalta saatava tuki “ei saa olla taloudellisesti dilutoivaa”, eli siis lainajärjestelyt eivät ole mahdollisia vaan tarvitaan jonkinlainen suora tuki tai muu mekanismi joka korvaa tappioita lyhentämättömänä Uniperille.
Ainakin useissa puheissa on nyt kaavailtu jonkinlaista kaasun irtikytkentää sähkön Spot -hinnan muodostuksessa. Miten sitten onkaan tarkoitus käytännös toteuttaa ja millä aikataululla. Jättää markkinat melkoiseen odotustilaan.
Espanjassa on tänä vuonna asetettu hintakatto kaasulle sähköntuotannossa ja tuettu näitä tuottajia suoraan rahallisesti. Koska kaasuntuotanto on määrittänyt Spot -hintoja kaikille tuotantomuodoille kalleimpana tuotantomuotona, niin on halventunut kaasun tuotantokustannus laskenut sähkön Spot hintoja. Rahallinen tuki kaasuntuottajille ja kuluttajat hyötyvät halvempana sähkön Spot hintana. Ehkä jotain tälläistä viritellään laajemminkin.
Yhteen minun mielestäni merkittävään asiaan @Juha_Kinnunen viimeisimmästä Fortum-raportistasi tarttuisin. Käytännössä kaikkia Fortum-sijoittajia kiinnostaa, tai ainakin pitäisi kiinnostaa, Fortumin mahdollinen tarve osakeantiin. Tähän asiaan luottoluokittajien näkemyksillä on iso merkitys ja kommentoitkin raportissa seuraavasti:
Tilannehan on nyt niin, että kumpikaan Fortumin luottoluokittajista ei enää seuraa Fortum-konsernin rahoitustilannetta, vaan tarkastelevat Fortumia (ja Uniperia) erillisenä entiteettinä. Tämä tarkoittaa sitä, että Fortumin luottoluokituksen kannalta noilla raportoiduilla velkaantumistunnusluvuilla ei ole itseasiassa mitään merkitystä. Halusin tämän tässä nyt viisastella auki, koska Fortum konsernin rahoitusnettovelan suhde käyttökatteeseen tulee Q3:n aikana kääntymään voimakkaasti negatiiviseksi nimenomaan noiden mainitsemiesi Uniperin operatiivisten tappioiden takia, mikä voisi aiheuttaa vilunväristyksiä esimerkiksi piensijoittajalle joka luulisi tämän tunnusluvun olevan edelleen relevantti esim Fortumin luottokelpoisuuden suhteen. Mutta näinhän ei siis tosiaan ole, Uniperin tappioilla/kassavirroilla ei ole enää merkitystä Fortumin luottoluokitukseen, kunhan se Saksan kanssa sovittu diili nyt vain nuijitaan läpi, tai Uniper pysyy muuten vakaasti pystyssä eikä Fortumin antamat 4 mrd€ vakuudet siten lyö käsille.
Huomionarvoista tähän liittyen on myös se, että Fortumin nettovelkahan on eri asia kuin konsernin nettovelka. Siinä missä konsernin rahoitusnettovelka oli Q2:n lopussa hyvin maltillinen ~2,4 mrd€, niin Fortumin erillinen rahoitusnettovelka on paljon tätä suurempi. Tämä johtuu luonnollisesti Uniperille maksetusta osakaslainasta, jota varten nimenomaan Fortum on ottanut lainaa ja tämä laina näkyy Fortumin taseessa velkoina. Konsernitason tarkastelussa tämä laina kuitenkin netottuu pois siltä osin kuin yhtiöiden välillä siirretystä rahasta on edelleen Uniperin kassassa/likvideissä varoissa.
Toisin sanoen Fortumin rahoitusnettovelka on ymmärtääkseni yli 5 mrd€ (Fitch arvioi jopa 6,5 mrd€ mutta en ole päässyt kärryille mistä ovat näin ison luvun saaneet), ja siten Fortumin rahoitusnettovelan suhde käyttökatteeseen reilusti yli 2x, tai yli 3x jos katsotaan toteutuneita lukuja. Luottoluokittajien raporttien perusteella S&P “hyväksyy” Fortumille kertoimen 2,5x ja Fitch 3,5x nykyisen luottoluokituksen säilymiseksi, toisaalta kummatkin myös ennustavat tähän merkittävää heiluntaa eli yksittäinen vuosi näiden kertoimien yläpuolella ei olisi vielä katastrofi, jos kassavirtanäkymä eteenpäin on hyvä (eli markkinahinnat korkealla).
Pointtina siis tosiaan se, että noita konsernitason velkaantumislukuja ei ole relevanttia tällä hetkellä tai lähitulevaisuudessa seurata. Niitä tulee heiluttamaan Uniperin tappiot joita sitten aikanaan Saksa tulee pääomittamaan. Oleellista on seurata Fortumin omaa velkaantumista ja tasetta, mitä nyt ei valitettavasti osarissa avattu valmiiksi pureskeltuna. Tässä tilanteessa olisi kyllä mielestäni vähintäänkin korrektia myös Fortumin oma tase sijoittajille avata.
