En usko, että Saksan valtio päästää Uniperin konkurssiin. Scholz toisti “You never walk alone” -juttujansa heinäkuisen tukipaketin yhteydessä ja korosti saksalaisten veronmaksajien mahdollisuuksia tienata sijoituksella. Uniper on vahvasti sidoksissa myös Saksan sisäpolitiikkaan – puhumattakaan globaaleista energiamarkkinoista.
Jos Uniper päästettäisiin konkurssiin tulisi haasteeksi pesän realisoiminen ja jakaminen. Omalle kohdalle ei ole osunut minkään kokoisten yritysten konkursseja, joten en tiedä miten tuo käytännössä menisi. Oma käsitykseni on, että konkurssipesän olisi realisoitava omaisuutta, jotta se pystyisi jakamaan rahat velkojille. Realisoiminen tarkoittaisi omaisuuden myyntiä ja ostajallahan pitäisi olla melkoinen määrä rahaa tässäkin tapauksessa. Myyntilistalla olisi mm. Fortumin havittelemat vesivoimalat. Fortumilla rahaa ei ole ja velka on tapissa. Ehkä omaisuuden jaosta voitaisiin jossain olosuhteissa sopia myös velkojien kesken, mutta velkojia pörssiyrityksellä riittää. Käsi ojossa eivät ole vain Saksa ja Fortum. Mutta… ehkä joku muu osaa avata paremmin.
Olen siitä samaa mieltä, että konkurssi ei todennäköisesti olisi huonoin vaihtoehto Fortumille. Toki miljardien menetykset räjähtäisivät, tai noh – realisoituisivat samantien silmille ja konsernin taseeseen. Toisaalta, suurena velkojana Fortum saisi jotain takaisinkin.
Eikös valitettavasti ole näin, että Saksan lainaamilla miljardeilla on nyt etusija lainojen suhteen ? Tuollainen sopimusehto oli tuossa viimeisessä paketissa ?
Eli konkursssissa Fortumille ei jäisi jonon hännillä paljon mitään.
Kyllä, mutta käsittääkseni vain siltä osin mitä Saksan valtion sijoituspankki KfW antoi pelastuspaketin yhteydessä lainoja.
Joukkovelkakirjoille oli määritelty erääntymispäivä, jonka jälkeen ne muunnetaan Uniperin osakkeiksi.
Mutta ei sitäkään voi pois sulkea, että Saksan valtion osuuksien jälkeen jaettavaa olisi niukalti tai ei lainkaan. Eilinen tiedote oli aika tyly. Kaikki heinäkuun oletukset tappioista voi unohtaa.
Neuvotteluasetelma ei ole ihanteellinen piensijoittajille. Fortumia edustaa johto, jolla ei ole pelissä juurikaan omaa omistusta Fortumissa ja taustalla Suomen valtion edustajat, joilla heilläkään ei ole omaa omistusta Fortumissa. Neuvottelupöydässä ovat henkilöt, joiden omaan taloudelliseen tilanteeseensa neuvottelujen lopputuloksella ei ole vaikutusta. Sopu löytyy helposti, vaikka se olisi vähemmistöomistajien edun vastainen eikä optimaalinen.
Todelliset omistajat eivät pääse neuvottelupöytään.
Eikö tässä tilanteessa vähemmistöomistajien (noin 49% omistuksesta) tulisi nimittää neuvotteluihin oma edustajansa? Yrityksen johtoon ja hallitukseen en enää luottaisi. Ylimääräinen yhtiökokous vai miten asian voi laittaa vireille?
Näitä KfW:n lainoja on nostettu tähän mennessä jo 9mrd€, koska sitä sovittua vaihtovelkakirjalainaa ei ole saatu aikaiseksi ja KfW:n rahoitus on toiminut sen siltarahoituksena. Kun ottaa huomioon minkälaista vauhtia Uniper tekee tällä hetkellä tappiota (ilmeisesti >4mrd€/kk), niin minä luulen ettei tässä vaiheessa konkurssiin ajaminen jättäisi Fortumille enää mitään mainittavia saamisia, tämä toki on puhdas arvaus. Toki se 4mrd€:n takaus ajan kanssa voisi todennäköisesti purkautua, kun johdannaiskaupat joiden takuina se toimii erääntyvät (konkurssissakin Uniper varmasti jatkaisi toimintaa eikä oletuksena muiden tahojen kanssa tehdyt johdannaissopimukset häviäisi mihinkään).
Tilanne olisi ollut täysin toinen vielä heinäkuussa silloin kun Saksan kanssa sovittiin pelastuspaketista. Silloin Uniper ei ollut kerennyt tehdä vielä valtavia tappioita, eli konkurssiin ajaminen olisi pelastanut melkolailla varmasti tuon koko 8 mrd€ rahoituspaketin. Tältäkin osin pidän tärkeänä sitä mitä siinä pelastuspaketin raamisopimuksessa on tarkalleen sovittu. Jos Saksa on sopimusta tehdessään johtanut Fortumia “harhaan” kirjallisilla ja sitovilla lupauksilla joita nyt myöhemmin vedetään pois, niin sitten edessä lienee vähintääkin pitkä oikeustaistelu jos Saksa yrittää tästä vetää Fortumia kölin ali ilman kunnon korvauksia mahdollisesta kansallistamisesta.
Ikävä ja sekava tilanne kaikkinensa, poliitikot kun häärää puikoissa niin ihan mahdotonta sanoa mitä tapahtuu.
saksan valtio ostaa 30% uniperista hintaan 1,7 per osake (kolmasosa todellista arvosta
valtio antaa hybridilainen 7,7 miljardia
KfW pankki antaa tarvittaessa lisälainaa
Tarkempia yksityiskohtia ei ole kerrottu. Mutta jos oletetaan että kohdan 2 hybridilaina on muutettavissa osakkeiksi, niin Uniperin nykyarvo on noin 1,827 miljardia, jos sakasan valtio ottaa uusia osakkeita 7,7 miljardilla, niin siitä tulee enemmistäomistaja, ja fortumin osuus yhtiöstä tippuu noin 10%:iin.
Nyt ei myöskään tiedetä millaisella sopimuksella se vuodenvaihteen 8 miljardia on fortumilta annettu. Saako siis fortum sen tai osan siitä takaisin vaiko ei. Se lienee sitten taas vaikuttavan fortumin arvoon, ja joutuuko mahdollisesti fortum hakemaan lisää omaa pääomaa markkinoilta
Paljon on liikkuvia osia Uniperiin liittyen, joten ajattelin että voitaisiin käyttää tässä vaiheessa hyväksi parviälyä leikkimielisen kyselyn muodossa.
Mitä Fortumin Uniper sijoituksille siis tapahtuu? Jos yhtiö kansallistetaan, niin mitä Fortum saa korvaukseksi vai saako mitään. Vai mennäänkö sittenkin alkuperäisen vakautuspaketin mukaisesti? Vai tapahtuuko jotain ihan muuta?
Ei mitään paineita, mutta henkilökohtaisesti uskon sokeasti pärviälyn voimaan. Tulen siis lähes varmasti perustamaan sijoituspäätökseni ja position koon tämän kyselyn lopputulokseen
Fortum menettää kokonaan 7 mrd€ sijoituksensa ja 8 mrd€ rahoituspaketin → kokonaistappio 15mrd€
Fortum menettää kokonaan 7 mrd€ sijoituksensa ja 4mrd€ osakaslainansa. 4mrd€ takaus palautuu/purkautuu. → kokonaistappio 11mrd€
Fortum menettää kokonaan 7 mrd€ sijoituksensa mutta 8mrd€ rahoituspaketti palautuu. → kokonaistappio 7mrd€
Fortum saa takaisin 8mrd€ rahoituspakettinsa ja Uniperin ydinvoimaomistukset Ruotsissa → kokonaistappio hiha-arviona 5 mrd€
Fortum saa takaisin 4mrd€ rahoituspaketistaan ja Uniperin ydinvoimaomistukset Ruotsissa → kokonaistappio hiha-arviona 9 mrd€
Fortum saa takaisin 8mrd€ rahoituspakettinsa ja Uniperin koko Ruotsin toiminnot → kokonaistappio hiha-arviona 1 mrd€
Fortum saa takaisin 4mrd€ rahoituspaketistaan ja Uniperin koko Ruotsin toiminnot → kokonaistappio hiha-arviona 5 mrd€
Alkuperäinen Uniperin vakautuspaketti toteutuu eikä Fortum käytä optiotaan enemmistöomistuksen säilymisestä. Fortum saa siis takaisin 8mrd€ rahoituksensa vuosien kuluessa ja jää vähemmistöomistajaksi kriisin rauhoituttua n. 5-10% osuudella. → kokonaistappio hiha-arviona 6 mrd€
Alkuperäinen Uniperin vakautuspaketti toteutuu ja Fortum käyttää optionsa enemmistöomistuksen säilymisestä. Fortum saa siis takaisin 8mrd€ rahoituksensa vuosien kuluessa ja omistaa Uniperista kriisin rauhoituttua noin 50-60%. → kokonaistappio hiha-arviona 4 mrd€
Jotain muuta Fortumille vielä negatiivisempaa → kokonaistappio yli 15 mrd€
Jotain muuta Fortumille vielä positiivisempaa → kokonaistappio alle 1 mrd€
Joku kirjoitti ketjussa että Saksan valtio on sitoutunut tukemaan Uniperia ilman että Fortumin omistus liudentuu. Eli tukeminen ei voi tämän tulkinnan mukaan olla vaihtovelkakirjalaina eikä osakeanti.
Mutta jos Uniperin tappiot jatkuvat jättimäisinä, aikooko saksan valtio todellakin tukea tätä firmaa päästämättä sitä konkurssiin?
Minun tulkinta huonolla perehtymisellä on, että jäljelle jää mahdollisessa kassakriisissä näin ollen sitten vain valtion laina. Mutta valtio tuskin lainaa mitään, jos ei saa ensisijaista takaisinmaksuoikeutta jos uniper palaa voitolliseksi. Kauhuskenaariossa tuota lainaa ehtii kertyä miljarditolkulla ja voi mennä kymmeniä vuosia ennenkuin ne on maksettu, eli ennen kuin yhtiö voi maksaa osinkoa.
Jos korkoympäristö normalisoituu esim. 4% tasolle lähivuosina, on tuo Fortumille aika raskas sijoitus, eli jos esim. menee 25 vuotta ennen kuin sijoitukselle saa mitään tuottoa osinkoina.
Kauppalehden Jari Saario kirjoitteli kommentin Fortumin tilanteesta.
Jos Saksa pelastaa yhtiön, kuten se joutuu tekemään, niin on selvää, että se ottaa Uniperin myös haltuunsa. Fortum pullautettaisiin ulos nimellisten korvausten kera ja suomalaisyhtiö palaisi takaisin lähtöruutuunsa.
Vähän epäilen, ettei Fortum ole maksanut kaikkia Uniperiin syötettyjä pääomia suoraan käteiskassasta. Uniperin mahdollisessa konkurssissa rahoittajapankit tulisivat kyselemään Fortumilta lainasaataviensa perään. Myös fortumin takaamat lainat, jotka Uniper lienee nostanut, jäisivät edelleen Fortumin vastuulle. Silloin Fortum voi taas kerran joutua pyytämään valtiota apuun lainatakuiden ja vakuuksien uudelleenjärjestelyihin. Yksi skenaario voi olla, että valtio lunastaa vastavuoroisesti Fortumin osakkeet siinä tilanteessa.
Kysely tässä vaiheessa näyttää että 11 Miljardin tappio olisi todennäköisin.
Sitten voi lähteä spekuloimaan mitä Fortumille seuraavaksi tapahtuu:
a otetaan pohjat jäljellä olevilla omistuksilla ja lähdetään hiljakseen nostamaan yhtiön arvoa. Toivottavasti pitämällä mahdollisimman paljon kotimaista sähkötuotantoa, jolla voidaan ohjata kotimaan sähkömarkkinoita ja hintoja. Ensisijainen tavoite siis vakaat kotimaiset sähkömarkkinat, toissijainen tavoite voiton maksimointi.
b tehdään sonerat. todetaan että yhtiö on sössitty, osinkoa ei ole näkyvissä vuosikausiin, myydään/yhdistetään johonkin toiseen yhtiöön
suomen kannalta a vaihtoehto on varmasti parempi. Sitten on tietysti joku ihan muu vaihtoehto mahdollinen.
Kiitos hienosta parviälytestistä!
Testin mukaan siis 11mrd tappiot on jo osakkeen hinnassa koska suurin osa piensijoittajista ajattelee niin ja myös seuraavien vaihtoehtojen keskiarvo (7 ja 15mrd) osuu lähelle 11. Eli jos toteuma Uniperin jakamisesta on lähellä tuota niin kurssireaktio pitäisi olla maltillinen.
Jotta olisi valmius mahdollisiin peliliikkeisiin paremman skenaarion osuessa kohdalle niin oletteko nähneet jossain laskelmia Uniperin Ruotsin vesivoiman ja ydinvoiman arvostuksesta?
Mun (ja Fortuminkin) puolesta Saksa olisi saanut Uniper kaasutoiminnot omaksi yhtiökseen tai vaikka kansallistettavaksi. Mutta eihän se niin mene koska tiukassa tilanteessa ei lypsylehmää niin vaan päästetä. Tappiot kannattaa maksattaa muilla kun vaihtoehtona että kansa maksaa kaasusta kalliisti. Kesän sopparilla saatiin Saksalle jo kohtuullinen vähemmistöosuus yhtiöstä ja nyt ollaan mahdollisesti lunastamassa koko Uniperiä. Ja olosuhteista ja em. toimenpiteistä johtuen hankitaan ennätyshalpaan kurssiin.
Mitä veikkaatte Saksassa tapahtuvan jos liittovaltio kansallistaa Uniperin ja sen toisen huoltovarmuuden kannalta tärkeän kaasuntoimittajan? Jatkaisiko liittovaltio edullisen kaasun toimittamista edelleen ja ottaisi takkiinsa miljardeja vai julistaisiko liittovaltio samassa yhteydessä tai hieman myöhemmin force majeuren, jolloin kaasua myydäänkin markkinahintaan?
Kyllä tässä on havaittavissa kuppaamisen makua. Aina on liian helppoa pelata toisten rahoilla. Ainakin liittovaltio saa edulliseen hintaan kansallistaa yhtiöt, jonka jälkeen on helppoa perustella kansalle olevan kaikkien edun mukaista, että kaasusta peritään markkinahinta ellei sitten verotusta nosteta liittovaltion alijäämän paikkaamiseksi. Liittovaltio ottaa rahat tavalla taikka toisella.
Toki jos liittovaltio toimisi näin, niin sillä olisi vaikutuksia sen uskottavuudelle luotettavana toimijana.
En näe valtavaa eroa siinä, että Saksan valtio ei olisi puuttunut Uniperin tilanteesen vs. toteutunut. Jos ajatellaan tilannetta, jossa Saksan valtio ei olisi puuttunut tilanteeseen olisi Uniper jo konkursissa. Tässä tilanteessa Fortum olisi minimissään menettänyt Uniperista maksamansa n. 7 miljardia euroa ja samalla Fortumin antamat vakuudet olisivat realisoituneet. Fortum olisi sitten muiden velkojien kanssa yrittämässä saada konkurssipesästä jotain irti. Ehkä jotain saataisiinkin, mutta tuskin lähellekään koko 8 miljardin laina+takaussummaa.
Tilanne on lähes sama nyt paitsi, että konkurssipesän sijaan on Saksan valtion käsissä mitä Fortum Uniperista irti saa. Tuohon on sitten ihan tietenkin täysin poliittinen päätös, mutta minusta se voi olla jopa hyvä asia koska en usko Saksan voivan jättää Fortumia aivan tyhjin käsin. Oma veikkaus on niin kuin taitaa olla suurimman osan aiemmin äänestyksen perusteella, että Fortum saa noin puolet takaisin Uniperissa vielä olevissa vastuistaan.
Puuttumatta sen enempää siihen miten Fortum itse lähti koko tähän härdelliin mukaan tai siihen miten vielä reilu puoli vuotta sitten perusteltiin 8 miljardin lisävastauta lähinnä teknisenä asiana.
Edit: tai siihen minkälaisen shokin Uniperin kaatuminen olisi aiheuttanut energia- ja finanssialoille.
Parviäly on antanut tuomionsa. Kyselyn vastausprosenteilla painotetut tappioarviot ennustavat Fortumille Uniperista koituvien tappioiden määräksi ~9,8 mrd€.
Tässä nyt siis tosiaan jonkinlainen pärviälyn veikkaus siitä mitä markkina tällä hetkellä on jo hinnoitellut sisään. Mielenkiintoista nähdä oltiinko oikeassa, eli käyttäytyykö kurssi tämän lopputuloksen kannalta loogisesti sitten kun päätöksiä tulee.
Kyselyn lopputulosta voidaan verrata esimerkiksi Fortumin luottoluokittajien raportteihin. Kumpikaan luottoluokittajista ei odota tarkastelujaksonsa aikana Uniperista tulevan Fortumiin päin euroakaan (ei myöskään toiseen suuntaan), eli osakaslainan oletetaan olevan jumissa Uniperissa. Luottoluokittajat ovat siis jo efektiivisesti “varautuneet” 11 mrd€ tappioihin, vähintäänkin tämän päälle menevä tappio olisi siis varmasti myös luottoluokituksen kannalta vaarallista ja nostaisi kovasti riskiä osakeannin suhteen.
Itse veikkasin 8 mrd€ rahoituspaketin palautumista ja Ruotsin ydinvoimien saamista Fortumille, eli ~5 mrd€ tappiota. Tämä olisi arvomielessä melkolailla linjassa sen kanssa mitä heinäkuussa sovittiin, olettaen siis taas niin että se heinäkuun sopimus on sitova ja Fortumin siitä ulos sanomat yksityiskohdat pitävät paikkansa, tämä on hyvin olennainen tai jopa ratkaiseva epävarma muuttuja. Toinen vaihtoehto olisi 4 mrd€ rahoituspaketin palautuminen ja sekä Ruotsin ydinvoiman että vesivoiman saaminen. Siitä uskallan olla luottavainen, että ydinvoimien osalta neuvotteluasema on jokseenkin hyvä, se on varmaa ettei Saksan valtio halua kansallistaa itselleen omistuksia toimivista ydinvoimaloista.
Kyselyssä oli näiden arvot huomioitu karkealla tasolla vesivoiman osalta 4 mrd€ ja ydinvoiman osalta 2 mrd€. Ymmärrykseni mukaan nämä pitäisi olla niin sanotusti hehtaarillaan, mutta mieluummin hiukan ala- kuin yläkanttiin. Isoa vaikutusta on tietysti sillä millä tuottovaatimuksella näiden arvoja laskee, niin pitkien aikavälien varmasta positiivisesta kassavirrasta kun puhutaan.
