Tuota päätöstä vastaan on helppo äänestää. Nyt varaudutaan sellaiseen tilanteeseen, että Uniper-tilanteen selvittyä Fortum on paremmin varautunut sähkömarkkinoiden likviditeettikriisiin kuin useimmat kilpailijat.
Ei ole syytä pitää hinnalla millä hyvänsä optiota valtion laillisesta ryöstöstä. Vähän haiskahtaakin että onko pääomistajalla taas oma käsi tässä pelissä.
Fortumin käänteet alkaa muistuttumaan jo toista koitimaista, nimittäin Finnairia. Tehköön kukin päätöksensä haluaako olla leikissä mukana. Varmaksi osinkokoneeksi tätä ei voi luonnehtia.Toki voi monella jäädä ns. pitkään salkkuun…
Kyllä, jokainen tehköön omat johtopäätöksensä, vapaan tahtonsa mukaan…
Mutta, ainahan voi vähän esittää hienovaraisia ns. “assosiaatioita”, kuten OP tänään katsauksessa aamuisessaan:
Fortumin tarve nostaa pitkäaikaista rahoitusta Suomen valtion järjestelyistä jää kokonaisuudessaan vähäiseksi. Tämä siksi, että yhtiöllä on vapautumassa Uniperista rahoituksellista kapasiteettia noin 8 miljardia euroa…
Uniperista luopuminen nostaa todennäköisyyttä sille, että yhtiö vastoin arvioitamme maksaisi osinkoa myös tilikaudelta 2022…
Yhtiöllä on pitkän aikavälin vahva tulos- ja kassavirtahistoria pohjoismaisissa ydintoiminnoissaan ja muuttuvasta yhtiörakenteesta seuraava tulosennustettavuuden paraneminen johtaa arviomme mukaan hyväksyttävien arvostuskertoimien nousuun pidemmällä aikavälillä. Arvioimme yhtiön maksavan vuosilta 2023-2024 keskimäärin 0,68 euron osingon…
Solidiumin kanssa sovittu rahoitusjärjestely ei vaikuta osingonmaksuun.
Osinkoennusteidemme taustaoletuksena on, että mikään yhtiön solmima rahoituksellinen järjestely ei rajoita/estä osingonmaksua…
OP nostaa myös tavoitehintaansa hieman, miten sen nyt sanoisi, hieman brittityylisesti(=sanaleikkisästi) ensin asian esittäen:
Eli kuten ylempää olikin jo niin sama suomeksi ilmaistuna:
Tässä on asiaa Fortumista ja Uniperista. 
“Tänään Osakepulssissa käsittelyssä on Fortum. Saksan valtion kanssa solmittu sopimus Uniper-osakkeiden myynnistä on, vallitsevat ja lähitulevaisuuden ennustetut olosuhteet huomioiden, näkemyksemme mukaan myönteinen asia Fortumille. Seniorianalyytikko Henri Parkkinen kertaa yhtiön viimeaikaisia tapahtumia ja valottaa yhtiön tulevaisuuden näkymiä.”
Jos sijoittaa yhtiöön missä valtiolla on määräysvalta niin tulee huomioida pääomistajan merkitystä päätöksenteossa. Aina ne eivät ole mieluisia muille osakkaille.
Tätä ei voi mielestäni koskaan korostaa liikaa!
Muutenkin kun on vakavissaan sijoittamassa (mihin tahansa) yhtiöön, niin kandee kurkata suurimpien osakkeenomistajien lista.
Näin se menee, vaikkakin on laitonta.
Osakeyhtiölain mukaan yhtiön tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Kun enemmistöomistaja painostaa yhtiötä (siis Fortumia) investoimaan Fennovoimaan poliittisista syistä, on se yksiselitteisesti laitonta. Rikokseen syyllistyy yrityksen johto, sen hallitus ja poliittiset päättäjät.
”Seuratuin Venäjä-exit on Fortumilla, joka myy voimaloitaan. Kuukausi takaperin Fortumin hallituksen puheenjohtaja Veli-Matti Reinikkala kertoi, että loppuvaiheessa mukana on etupäässä venäläisiä ostajia ja että jo lähiviikkoina ostolupaa saatetaan testata.
Fortumin Markus Rauramo kiistää, että prosessi olisi viivästynyt.
– Olemme neuvotteluissa mahdollisten ostajien kanssa loppusuoralla. Sen jälkeen kaupoille on vielä hankittava lupa Venäjän hallitukselta. Nämä prosessit ottavat aina aikansa ja etenkin, koska haluamme varmistua, etteivät ostajat tai rahoittajat ole sanktioituja.”
Ilmeisesti loppusuora häämöttää 
Tähän kannattaa suhtautua aika varauksella. Kokemusteni perusteella kaupankäynti Venäjällä normaaleissakin oloissa on hyvinkin ennalta-arvaamatonta. Neuvotteluprosessit venyvät ja tiedot vuotavat. Ei edes riitä, että on nimet papereissa, vaan rahojen pitää olla tilillä ennen kuin voi todeta, että saatiin homma maaliin. Ja tässä maailmantilanteessa rahat pitää saada vielä suomalaiselle pankkitilille…
Juu sillä tuota hymiötä vähän laitoinkin. Tuossa nyt kuitenkin kaiken hyvän päälle vaaditaan hallinnon (=Putinin) hyväksyntä, ja parhaassakin tapauksessa tuo mainitsemasi rahojen saaminen länsimaahan on prosessi itsessään. Kovin kuitenkin luottavaisen oloisen lausunnon Rauramo sanoi, mikä nimenomaan ihmetyttää ottaen huomioon edellä mainitut asiat.
Täälläkin viime viikkoina paljon keskustellusta sähkön hintakatosta, eli siis käytännössä windfall verosta, saatiin perjantaina ihan huojentavia lisätietoja.
Alla EU:n regulaatiosta lainatun tekstin mukaisesti tehdyt suojaukset tulee ottaa huomioon kun lasketaan todellista “markkina liikevaihtoa” johon 180 €/MWh hintakattoa sovelletaan. Näinhän tämän pitikin mennä kaiken järjen mukaan, mutta huhut olivat jossain vaiheessa tähän liittyen jo hiukan huolestuttavia.
“(28) The cap on market revenues should be set on market revenues rather than on total generation
revenues (including other potential sources of revenues such as feed-in premium), to avoid
significantly impacting the initial expected profitability of a project. Regardless of the
contractual form in which the trade of electricity may take place, the cap on market revenues
should apply to realised market revenues only. This is necessary to avoid harming producers
who do not actually benefit from the current high electricity prices due to having hedged
their revenues against fluctuations in the wholesale electricity market. Hence, to the extent
that existing or future contractual obligations, such as renewable power purchase agreements
and other types of power purchase agreements or forward hedges, lead to market revenues
from the production of electricity up to the level of the cap on market revenues, such
revenues should remain unaffected by this Regulation. The measure introducing the cap on
market revenues should therefore not deter market participants from entering into such
contractual obligations.”
Jos/kun tämä menee näin, niin Fortumille tästä windfall verosta ei tule koitumaan ymmärtääkseni valtavia tulosvaikutuksia. Jos hintakattoa tullaan soveltamaan tuntitasolla, niin sitten tulosta jää kyllä tekemättä ihan jonkin verran, mutta joka tapauksessa tiedossa on erittäin kannattavia kuukausia hintakatosta huolimatta. Lisäksi hintakatto pätee vain sellaiselle vesivoimalle jolla ei ole varastoallasta (reservoir), Fortumilla ei tällaista vesivoimaa juurikaan ole.
Toki tämänkin osalta pitää taas valitettavasti todeta, että mitään tarkkoja yksityiskohtiahan tähän liittyen ei ole määrätty, vaan itseasiassa jopa päinvastoin tämä EU:n regulaatio jättää jäsenmaille varsin paljon määriteltäväksi. Jos Suomen hallitus haluaa siis Fortumia ampua jalkaan, niin se on edelleen mahdollista.
Esimerkiksi se miten nuo jo tehdyt suojaukset käytännössä huomioon otetaan, ei ole missään määrin yksiselitteistä eikä suoraviivaista määrittää. Fortumin pitää käytännössä avata koko suojaupositionsa viranomaiselle veronmääritystä varten, ja siitä sitten jollain logiikalla katsotaan mitkä kaikki suojaukset on tehty nimenomaisesti verotettavia tuotantomuotoja varten. Ja toisaalta tulkintakysymyshän sekin on, että mikä nyt sitten on tarpeeksi iso varastoallas jonka ansiosta vesivoimalle ei hintakattoa sovelleta.
Melkoinen himmeli tästä siis on luvassa, mutta kyllä tämä jokatapauksessa positiivinen käänne taas oli. Vaikuttaa siltä, että tämä toinenkin poliittinen kierrepallo Uniperin lisäksi on väistettävissä…
Venäjän hyökkäys nostaa edelleen polttoaineiden hintoja, joten Fortumin kaukolämmön energiamaksua joudutaan korottamaan määräaikaisesti 1.1.-31.3.2023. Energiamaksu nousee keskimäärin 4 prosenttia, mikä nostaa kaukolämmön kokonaishintaa keskimäärin noin 3 prosenttia kyseisille kuukausille. Korotus vaihtelee asiakasryhmittäin. Esimerkiksi kerrostaloasukkaalle määräaikainen korotus tarkoittaa noin 2-3 euron kustannusten nousua kuukaudessa.
Käykääpä antamassa äänenne liittyen Solidiumin osakeantiin. 
Tässä suora linkki: https://egm.apk.fi/eGM/gm/6166393311_fi/faces/jsp/login/login.xhtml
Ennakkoäänestys aukesi tänään klo 10.00 ja sulkeutuu 16.11.2022 klo 16.00.
Muut ylimääräisen yhtiökokouksen tiedot löytyvät täältä.
https://www.fortum.fi/tietoa-meista/varsinainen-yhtiokokous
Kävin vastustamassa osakeantia.
Valtion lainaehdot Fortumille näyttävät todella huonoilta ja nyt sitten vielä pitäisi antaa osakkeita ilmaiseksi. En pidä ajatuksesta.
Sama täällä, kävin vastustamassa. Jos pääomaa tarvitaan, kerättäköön se kaikilta omistajilta osakeannilla. Osallistun mielelläni. Ja siihen joku bondi päälle jos tarvitaan tai Solidiumin velkakirja. Suunnattu laimentaminen - ei kiitos.
Miten anti kaikille olisi muka vaikeampi toteuttaa kuin tuo suunnattu anti missä myös tarvitaan yhtiökokous. Mutta pääomistaja valtio voi kyllä tällä tavalla aika härskisti ajaa omaa etuaan ilman että osakesäästäjillä oikeastaan mitään keinoja estää tätä.
Eiks tää oo lähinnä muodollinen asia vaan, koska tästä on jo sovittu nostamalla lainaa:
”Siltarahoitusjärjestelyn mukaan lainan nostamisen ehtona on suunnattu maksuton osakeanti, joka oikeuttaa Solidiumin merkitsemään enintään 8 970 000 Fortumin uutta osaketta. Näin ollen Suomen valtion määräysvallassa olevien Fortumin osakkeiden määrä nousisi 51,26 prosenttiin nykyisestä 50,76 prosentista laimentaen vastaavasti muiden osakkeenomistajien omistusta.”
Fortumin omistajat ovat iloisia sähkölaskunmaksajia, ainakin lähivuosina.
Ohessa on hyvä blogi sähkön suojauksista. Se ei siis ole vain menetettyjen tuottojen lähde, vaan myös suoja kun energia on halpaa.
Miten Fortum hallitsee sähkön hintariskiä? | fortum.fi
Dokkarissa on kiva kuva kvartaaleittain sähkön spot-hinnoista, sekä toteutuneista hinnoista Fortumille suojauksineen. Piirtelin siihen pieteetillä Q3/2022 laskemani ja ennustamani luvut.
Fortum, Saksan hallitus ja Uniper allekirjoittivat 21.9.2022 periaatesopimuksen pitkäaikaisesta ratkaisusta Uniperille, jonka mukaisesti Fortum myy koko osakeomistuksensa Uniper SE:ssä Saksan valtiolle 0,5 miljardilla eurolla. Osana sopimusta Fortumin Uniperille myöntämä 4 miljardin euron laina maksetaan takaisin ja Uniper vapauttaa Fortumin 4 miljardin euron emoyhtiötakauksen.
Sopimuksen seurauksena Uniperia ei enää yhdistellä Fortum-konserniin. Uniper esitetään vuoden 2022 kolmannessa neljänneksessä lopetettuna toimintona.
Uniperin osakkeet omistavan Fortum-yhtiön kokonaistappio Uniper-sijoituksesta on hieman alle 6 miljardia euroa, joka muodostuu Uniperin osakkeisiin nettona sijoitetusta noin 7,2 miljardista eurosta, 0,5 miljardin euron saatavasta kauppahinnasta sekä noin 0,9 miljardin euron osingoista Uniper-omistuksen ajalta. Divestoinnista aiheutuva tappio pienentää emoyhtiö Fortum Oyj:n omaa pääomaa, mutta Fortum on arvioinut sen säilyvän riittävällä tasolla eikä oman pääoman ehtoiselle lisärahoitukselle ole tarvetta.
Goodbye f*cking Uniper
Vihdoin on mielekästä seurata myös liikevaihtoa.
Rahoitusnettovelasta on erillinen selventävä excel, josta en ymmärtänyt tuon taivaallista 
EDIT: Fortum voisi vielä takautuvasti korjata vuoden 2020 liikevaihtoluvut, joissa on Uniper töyhkää mukana. Myös “selventävä” Q1/22 rahoitusnettovelkalaskelma olisi paikallaan.
