Halpa sähkö tuskin pidemmän ajan ilmiö Euroopassa, pikemminkin trendi on ylöspäin.
Jatkossa sähköntuotannossa on entistä enemmän syklisyyttä; hyvällä, aurinkoisen tuulisella säällä sähkö on edullisempaa kuin kylminä ja tuulettomina päivinä. Parhaassa asemassa ovat ne toimijat, jotka pystyvät jauhamaan kunnolla sähköä silloin kun olosuhteet ovat muille toimijoille ankeat. Vesivoimalat ovat tässä parhaassa asemassa.
Laajennetaan Mäkisen pohdintoja Oldenburgin jo yli vuosikymmenen jatkuneisiin vesivoimakommentteihin. Vesivoimaa on jo kauan pidetty hyvin arvokkaana. Kyseessä on hyvin vakaa ja vähäriskinen bisnes, jolle on siksi hyväksytty perinteisesti huomattavan korkeat kertoimet, toisin sanoen alhainen tuottovaatimus. Viime vuosina pohjoismaisilla vesivoimaloilla ei ole taidettu juuri kauppaa käydä, mutta jos otetaan vuosikymmenen takaa esimerkkejä ja suhteutetaan ne Fortumin vesivoimaomistuksiin, Fortumin laitosten vuoden 2014 markkina-arvoksi tulisi noin 15 miljardia. Mitä se olisi nyt tai jatkossa? Korkotaso toki noussut, mutta Mäkisen mainitsemat tekijät varmaan painavat vaakakupissa enemmän.
Fortum arvostetaan nyt niin, että jos ensin poimitaan ydinvoima ja pikkusälät ja annetaan niille sellainen suht normaali arvostus, vesivoiman saa suunilleen puoleen hintaan siihen nähden mitä siitä on maksettu vuosikymmen sitten. Toinen tapa ajatella asiaa on, että Fortumia ostamalla saa vesivoiman edullisesti ja ydinvoiman sun muut päälle ilmaiseksi. Niin syvä on sijoittajien inho ja antipatia firmaa kohtaan.
Kinnusen tuorein päivitys povaa Fortumille jatkossa sellaista 1,2 euron normaalia tulosta, jolla saadaan P/E 10,5. Valtio-omistaja huolehtinee siinä, että voitosta suurin osa lohkaistaan osingoiksi, mikä rajaa johdon mahdollisuuksia tehdä tyhmyyksiä. Tuloksentekokyky on vakaalla pohjalla. Fortum vaikuttaa ainakin pitkään, yli vuosikymmenen mittaiseen omistamiseen valmistautuvan konservatiivisen arvosijoittajan kannalta huomattavan houkuttelevalta kohteelta. Pitää vain niellä kauhea kulttuuri ja pääomistaja sekä loput epäselvyydet Venäjällä, tosin niillähän ei enää mitään taloudellista merkitystä ole.
En ole asiantuntija enkä osaa heittää tarkkoja lukuja, mutta lukemani perusteella alkuinvestointien jälkeen isompi investointi (turbiinin vaihto) tulee eteen harvoin, voi olla luokkaa 50 vuoden välein. Muuten lähinnä kevyttä ja edullista huoltoa pitkin matkaa.
Miten tämä vastasi kysymykseeni? Jokainen voimalaitos on yksilö ja ei ne turbiinit ole samoja. Voimalat eri ikäisiä. Tyypillinen optimistisijoittajan mutuvastaus.
Ei taida olla julkisuudessa sellaista tietoa asiasta että voisi vastata noin tarkasti. Muutenkin, Kale-possuhan tuossa sanoi että ei ole asiantuntija eikä osaa lukuja sanoja, joten en ymmärrä miksi kirjoitat hieman provosoivasti “optimistisijoittajan mutuvastaus”. Epävarmuutta tuohon paljon liittyy mutta noinhan tuo asia taitaa mennä miten Kale-possu sanoi, eli ei tuossa nähdäkseni ole mitään ihmeellisempää optimismia.
Hyvää keskustelua noin muutenkin Forumista tuossa yllä ja @Mikko_Makinen sijoitustiedon puolella. Tottahan se on että sijoituskeissi Fortumissa nojaa paljon sähkön hintakehitykselle. Tämä siis etenkin kun mietitään operatiivisen tuloksen kehittymistä. Volaa jonkin verran tulee varmaan olemaan, mutta onhan tuo aika arvokas assetti että Fortumin käyttökatteesta tulee jotain 90 % kombosta ydinvoima+vesivoimala. Siten sijoittajan kannalta mielestäni olennainen näkökulma liittyy psykologiaan. Fortum on syystäkin jonkin verran halveksittu ja paheksittu, onhan tässä sekoiltu huolella Uniperin, Venäjän ja nyt noiden palkitsmisjärjestelmien kanssa.
On selvää että tällainen “halveksunta” vaikuttaa siihen miten Fortumiin on sijoituskohteenakin suhtauduttu viime kuukausina ja tälläkin hetkellä. Johtoa ei arvosteta laisinkaan, sitä pidetään täysin ala-arvoisena. Mediassa saadaan lukea jatkuvasti Fortumin arvostelua.
Sijoittajan näkökulmasta tämä näkyy valuaatiossa. Se kiteytyy hyvin Mikon lauseeseen: “5-10v säteellä siitä (vesi- ja ydinvoimasta) maksetaan 20x tulos, kun nyt 10x.” Nyt valuaatiossa näkyy negatiivinen sentimentti, ei fundamentaalisesti suhteellisen riskitön ja arvokaskin liiketoiminta. Tuloskehityksessä on jonkin verran riskiä volatiliteetista, etenkin sähkön hintakehityksen mukaan, mutta valuoinnin näkökulmasta arvostuskertoimissa on pitkälti vain nousupotentiaalia.
Sähkön hintakehityksen arviointiin minulla ei osaaminen riitä - olen lukenut hyviä pointteja hieman molemmista näkökulmista. Kuitenkin on vaikeaa nähdä sellaista pitkän aikavälin skenaariota että sähkö olisi niin halpaa ja niin pitkään, että Fortumin tulos menisi niin pahasti kuralle että tähän hintaan olisi reilummin matkaa alaspäin. Suomennettuna: nähdäkseni tuottoriskisuhde on kohtalaisen houkutteleva näiltä tasoilta.
Osaako muuten @Juha_Kinnunen tai joku muu vastata mitä tuo Fortumin optio Uniperin pohjosmaiden assettien ostoon tarkoittaa käytännössä. Tarkoittaako tuo lähinnä vain sitä, että JOS Uniper omasta vapaasta halusta haluaisi noita myydä, niin Fortum on etusijalla? Jos näin, niin vaikea ymmärtää miksi Uniper noita myisi - ellei esim. taseen vahvistamisen puolesta olisi pakko.
Mikäli sähkön hinta jäisi pidemmäksi aikaa alhaiseksi, luulisi energiaa paljon käytttävien yritysten kiinnostuvan melko nopeasti Suomesta Googlen tapaan. Osittain tästä syystä en pidä nykyistä halpaa hintaa kovinkaan merkittävänä tekijänä Fortumille. Vaikutus näkynee tämän vuoden kassavirroissa, tuskin paljon pidemmälle.
Mutta on myös uudempaa pohjadataa: Generation-divisioona investoi viime vuonna 96M€ ja 2021 104M€ vesivoimaan (Fortum taloudelliset tiedot 2022, s. 147 Investoinnit käyttöomaisuuteen).
Patoturvallisuus nielee jonkin verran euroja, samoin kalatiet yms. ja on siellä muutama muukin osa siellä vesivoimalaitoksessa turbiinin lisäksi mitä säännöllisesti pitää ja kannattaa uusia. Esim. generaattori, luukut, muu sähkö- ja automaatio. Esim. tässä niitä luetellaan:
EDIT: sanomattakin selvää, että tämä ennusteeni oli vain nopea lineaarinen ekstrapolaatio. En tiedä onko ollut jotenkin keskimääräistä isommat investoinnit viime vuonna vai ei. Patoja nyt ei ainakaan ihan joka välissä tarvi tilkitä, ja osa laitteistostakin on luokkaa 50v käytössä FP&H poisto-ohjeistuksen mukaan:
Näihin turbiiniremppoihin taitaa vielä kuulua sellainen hyvä puoli, että siinä käyttöiän aikana tekniikka on hieman kehittynyt ja samasta padosta saadaan enemmän tehoa irti.
Suurin kysymysmerkki vesivoimaloiden osalta lienee luonnonmonimuotoisuuskysymykset, jos jossain kohtaa ilmastotaisteluun herätään kunnolla ja sitten vielä tähän, niin kalateiden tekemiseen voisi kymmeniä miljoonia mennä. Pitäisi toki mennä huomattavia summia jo nyt, että edes kalasto saataisiin elpymään.
Fortum ajaa myös kohti hiilineutraaliutta. Mielenkiintoista nähdä miten yhtiö sitten taklaa energiahaasteet talvellakin, kun ei voi ilmalämpöpumppuja käyttää energiatehokkaasti. Esim. leppävaarassa sijaitseva kaukonlämmöntuotantoon rakennettu ilmalämpöpumppulaitos pakkasilla on sama kuin suoralla sähköllä lämmittäisi vettä (käsittääkseni ei kovilla pakkasilla käytössä).
Mielenkiintoista sitten nähdä miten paljon pääsevät hyötymään sähkönhinnan vaihteluista, kun vaikuttaisi heilläkin paljon lisääntyvän sähkönkäyttö lämpöpumppujen parissa.
En ole kyllä tarkemmin tutustunut miten paljon hiilineutraalia energiaa heillä tällä hetkellä on ja mitä muutoksia tuo voisi aiheuttaa.
Lämpöpumpulla, erityisesti näillä voimalaitoskokoluokan pumpuilla, saa vielä -30 asteen pakkasillakin revittyä 2x lämpötehoa samalla sähköenergian kulutuksella kuin mitä suoralla sähkölämmittämisellä. Melko harvassa on etelän jättipakkaset, mutta voisi tupakka-askimäärityksellä sanoa, että -20 asteen pakkasiin asti on tuottavaa, -20-25 välissä hyöty nollassa ja sen kylmemmässä kannattaa sulkea, kun ottaa huomioon kaikki häviöt systeemissä.
Keskilämpötiloja Kaisaniemestä mitattuna. Näyttäisi olevan pumput pyörimässä valtaosan ajasta.
Sähkökattilat tukee lämpöpumppuja. Esim tänä kesänä käyttöön otettava 2x 50 MW sähkökattilat tukee Suomenojan lämpöpumppuja. Matalan sähkönhinnan aikaan tuotetaan suoraan sähkökattiloilla kaukolämpöä ja näillä myös lämmitetään vesiakkuja joita vidaan purkaa huipputuntien aikaan.
Teollisuusmittakaavan lämpöpumppujen hyötysuhde riippuu mm. käytetystä lämmönlähteestä. Esim datakeskuksien yhteydessä ulkolämpötilalla on kohtalaisen pieni vaikutus, kun taas jätevesipuhdistuslaitoksien yhteydessä olevien pumppujen hyötysuhde voi laskea melko alas kovilla pakkasilla. Jäteveden lämpöä ei juurikaan enää hyödynetä tehokkaasti, jos veden lämpötila laskee 4-7 asteen paikkeille.
Niin kauan kuin vesivoiman tuotantokustannuksiin ei kohdistu nousupainetta, ja suojaukset pelittävät näiden nykyisten ehkäpä uudeksi normaaliksi muodostuvien, tahi sitten ei, vuosittaisten suhdannevaihteluiden yli niin seuraavat kaksi vuotta lähinnä nostellaan osinkoja, näillä hinnoilla varsinkin.
Konsensusennuste odottaa Fortumin maksavan seuraavan kolmen vuoden (2023-2025) aikana kumulatiivisesti 3,00 euron osingon (OPe: 3,20 euroa)…
…Fortum oli suojannut Q1:n lopussa noin 45 prosenttia vuoden 2024 tukkumyynnistä keskihintaan 43€/MWh. Vuoden 2025 myyntisuojauksista ei ole tässä vaiheessa tietoa…
Niin, pitihän tässä omaakin tilannetta hieman tarkastella ja parannella, sillä Pohjois-Skandinavian ja Lapin tulvat ovat laskeneet, vesivarastot normalisoitumassa ja etenkin vesivoiman poikkeuksellinen pakkotuotanto hiipuu nopeasti. Tämän viikon vielä tuulee mukavasti, mutta ennen pitkää sähkö alkaa taas maksamaan jotain ja sijoittajat suuressa viisaudessaan uskovat Fortumiin hitusen enemmän.
Kuka niin väitti? Harvoin sitä vesivoimaa turbiinit punaisena tuotetaan ja vielä harvemmin sitä tulvaporttien ohi juoksutetaan syyttä. Vesivoima on jo pitkään ollut enempi arvokkaamman säätövoiman roolissa.
Pakkotuotantoa tai ei, mutta Suomen jokivoimaloihin ei hirveästi vettä varastoida, vaan se juoksutetaan tavalla tai toisella läpi. Sähköä ei kuitenkaan ole yhtään sen enempää tuotettu kuin viime keväänä
Mielenkiintoista sen sijaan nähdä miten vesitilanne kehittyy Norjassa. Onko muuta kapaa jo niin paljon, että varastot pursuavat talven alla