Taitaa olla Forttumille ja sen osakkeen omistajille juuri niitä eniten rahaa tuovia hetkiä?
Yli -20c pakkasilla ei tuule ja tuulimyllyjä pitää lämmittää. Keskimäärin noita tilanteita ei montaa vuodessa ole. Joskus enemmän, joskus ei ollenkaan.
Kokonaisuuden kannalta noiden muutamine todella kylmien tuulettomien päivien merkitys on hyvin pieni. Keskimäärin siis tuulee juuri silloin kun sähköä tarvitaan, eli tarven kylminä kuukausina, ja kesällä tuulee vähemmän kun sähköä tarvitaan vähemmän. Tähän faktaan ei vaikuta se, että ne pari jääkylmää päivää ovat joskus tuulettomia. Tammikuussa kun oli todella kylmää, oli onneksi myös tuulista.
Fortumin selvitystyö uuden ydinvoiman edellytyksistä Suomessa ja Ruotsissa on suunnilleen puolivälissä. Selvittelyssä ovat sekä perinteiset isot ydinreaktorit että uudenlaiset pienydinreaktorit.
Rauramo kertoo STT:lle, että jos uutta ydinvoimaa lähdettäisiin rakentamaan lähitulevaisuudessa, kyse olisi perinteisistä isoista ydinvoimaloista.
Pieniä modulaarisia ydinvoimaloita ei ole vielä toiminnassa, eikä Fortum halua investoida niihin ennen kuin teknologia on käytössä. Rauramon mukaan ensimmäiset modulaariset ydinvoimalat, jotka voisivat toimia vertailukohtana, olisivat käytössä vasta 2020-luvun loppuvuosina. – Lähtökohta on se, että pitää olla toimivia referenssilaitteita ja jos lähdettäisiin tilaamaan, niin pitää olla myös näyttöä, että laitetoimittaja on pystynyt rakentamaan sarjassa reaktoreita, kertoo Rauramo STT:lle.
Valtio mukaan?
Fortum keskustelee Suomen ja Ruotsin hallitusten kanssa siitä, miten mahdollisen uuden ydinvoiman edellytyksiä voitaisiin parantaa.
– Molemmat (hallitukset) suhtautuvat hyvin rakentavasti ja positiivisesti.
Jos ydinvoiman rakentamisen kustannukset ovat korkeammat kuin sähkömarkkinan futuurihinnoittelu, tarvitaan Rauramon mukaan jonkinlaista yhteiskunnan osallistumista, jos ydinvoimaa halutaan lisää. Rauramon mielestä molempien maiden hallitukset ymmärtävät tämän.
Lähde: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010211698.html
Tässä on Sijoittaja.fi:n juttu Fortumista. Loppuosa jutusta on muurin takana, tulosta tarkemmin tutkineille jutussa ei pitäisi hirveästi olla uutta.
Vuoden 2023 aikana Fortum onnistui vahvistamaan taloudellista asemaansa vakaan tuloksen ja kassavirran ansiosta. Vuoden lopussa yhtiön velkaantumisaste oli 0,5 (syyskuun lopussa: 0,2). Tämän lisäksi Fortumilla oli yli kolme miljardia euroa nostamattomia luottoja ja 4,2 miljardia euroa likvidejä varoja.
Kyllä, seikkailujen aika maailmalla on ohi ja nyt keskitytään perustoimintaan kotipohjolassa. Odotettavissa suvantovaihe, jonka aikana toimintaa trimmataan (säästöohjelma) ja muutamia pienehköjä uusia energiahankkeita saattaa tulla.
Mutta muistettava, että jonkin ajan päästä aktualisoituvat mittavat pumppuvoimalahankkeet (Kemijoki oy, jonka vesivoimaosakkeista Fortum omistaa runsaat 60 %).
Toiseksi Fortumia toivotaan uuden ydinvoiman rakentajaksi niin Ruotsissa kuin Suomessa, mutta siihen tarvitaan poliittisten päätösten takana olevaa rahatukea. Tämä keskustelu pikku hiljaa alkamassa. Myös muut poliittiset päätökset esim. Suomen kapasiteettijärjestelmästä voivat olla tulossa.
Kolmanneksi yleinen sähköistyminen ja uudet mahdolliset vihreän siirtymän hankkeet luovat aikanaan lisäkysyntää. Korkotason alentuminen helpottaisi.
Eli suvantovaihe saattaa muuttua rapsakammaksi virraksi palauttaen yhtiön kasvu-uralle. Oma veikkaus suvanto- ja selvittelyvaiheen pituudesta 2-3 vuotta ja sitten katsotaan, mitkä jutut ylläkirjoitetusta toteutuvat. Suvantovaiheen aikana kassakriisinen valtio antaa pääomistajana ymmärtää, että Fortumin tuloksen rajoissa osinkovirta pidettävä vuolaana.
Jos nyt tänään heti tehtäisiin päätös uudesta ydinvoimalasta alkaisi se tuottaa rahaa omistajille aikaisintaan 15-20v kuluttua, siihen asti siitä olisi vain kuluja.
Fossiilisia polttavien kohdalla aikajänne olisi lyhyempi, mutta niiden kannatus vähäisempää kun maailman poliitisen tilanteen takia niissä ei voisi käyttää lähimpänä olevaa edullista polttoainetta.
Vesivoimalla on aina voimakas kansalaisvastustus, eikä sopivia voimalan paikkoja enää taida olla vapaana?
Ovat siis pakotettuja aurinko- ja tuulivoiman lisärakentamiseen jos tuotantokapasiteettia haluavat lisätä lyhyellä aikajänteellä. Se on nopeaa eikä aiheuta laajaa vastarintaa kansalaisissa.
Niin, nyt on pitkälti yli 100 GW tuulivoimavarauksia Suomen meri- ja maa-alueilla. Ylivoimaisesti suurin osa ulkomaisten toimijoiden hallussa. Tuuli on yhtälailla kansallinen resurssi kuin kosket tai kaivannaiset. Kyllä Fortumin pitää olla mukana hyödyntämässä tätä resurssia, kun siirrytään asteittain vetytalouteen, ettei kaikki hyöty tästäkin valu ulkomaisten sijoittajien taskuihin.
Miksi Suomessa ei ole vielä rakennettu merituulivoimaa? Merellä tuulee useammin kuin maalla joten siellä tuotto olisi varmempaa. Onko investointi paljon kalliimpaa merelle kuin maalle?
Inderes julkaisi päivitetyn Fortum-analyysinsä. Suositus pysyy OSTA-tasolla, tavoitehinta tarkentuu 13,50 euroon (edellinen: 14,50 €).
Rakentaminen ja suunnittelu kalliimpaa. Viranomaisillekin merituulivoima on ihan uutta juttua, minkä takia kukaan ei varmaan tiedä mitä kaikkea pitää ottaa huomioon ennen kuin rakentamislupa myönnetään.
Lisäksi merellä pitää ottaa kalastajat ja laivaliikenne huomioon.
Verotulot valtiolle, kunnille ja vuokrat maanomistajille jää kuitenkin Suomeen, että ei nyt ihan kaikki hyöty valu ulkomaille.
Analyytikon aamukatsauskommentit Fortumin Q4-tuloksen jäljiltä.
SEB:n näkemys Fortumista.
OP laskee tavoitehintaa 14,50€ → 13,50€. Lisää-suositus ennallaan.
Nordea julkaisi päivitetyn Fortum-analyysinsä. Suositus (OSTA) ja tavoitehinta (15,00 €) pysyvät ennallaan.
Fortum on nyt osinko-osakkeiden aatelia, noin 10% osinkotuotto.
Pörssisähkön valtavat heilahtelut eivät ole kestävällä pohjalla ja kuten Fortumin toimitusjohtaja totesi, että:
Fortum keskustelee Suomen ja Ruotsin hallitusten kanssa siitä, miten mahdollisen uuden ydinvoiman edellytyksiä voitaisiin parantaa.
– Molemmat (hallitukset) suhtautuvat hyvin rakentavasti ja positiivisesti.
Jos ydinvoiman rakentamisen kustannukset ovat korkeammat kuin sähkömarkkinan futuurihinnoittelu, tarvitaan Rauramon mukaan jonkinlaista yhteiskunnan osallistumista, jos ydinvoimaa halutaan lisää. Rauramon mielestä molempien maiden hallitukset ymmärtävät tämän.
Lähde: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010211698.html
Tässä voi tulla vielä monta mielenkiintoista käännettä, jossa Suomen ja Ruotsin valtiot mukana. Energiantarve kasvaa ja pörssihinnat heiluvat holtittomasti. Tämä ei ole kestävä ratkaisu. Tässä voi piensijoittaja päästä hyötymään Ruotsin ja Suomen valtioiden pääomapanostuksista uusiin voimalaitoksiin.
Itseasiassa Suomen sähkön kulutus on ollut loivassa laskussa vuodesta 2006 jolloin tehtiin sähkön kulutuksen vuosiennätys.
Sähkön hankinta ja kulutus - Motiva
Tuota kehitystä ei edes liikenteen sähköistyminen ole pysäyttänyt.
Teollisuuden siirtyminen Kiinaan ja muihin kehitysmaihin on vähentänyt sähkön kulutusta Suomessa.
Palaako teollisuus takaisin Suomeen kun ollaan kovaa vauhtia menossa kohti kehitysmaata, tuskin.
Viesti yhdistettiin ketjuun: Kyselyt ja vastaukset firman X tilanteesta TA:n näkökulmasta