Jotta sähkön tuotannon ja kulutuksen tulevia näkymiä voidaan vielä monimutkaistaa , niin Fortumille vähintään yhtä tärkeä maa Ruotsi otettava mukaan. Siellä hallitus on juuri tänään antanut esityksen kansanedustajille aiheesta. Sähkön tuotanto halutaan kaksinkertaistaa 300 terawattiin (Suomen nykykulutus vajaat 100, Ruotsin noin runsaat puolet isompi) ja se tehdään etusijassa tuuli- ja aurinkovoimalla sekä ydinvoimalla.
Elinkeinoelämän ensireaktiot ovat, että kysyntää sähkölle piisaa, mutta suurta intoa ei olisi rahoittaa Ruotsin kantaverkon kipeästi kaivattua (ja kallista) remonttia.
Ps. että Venäjän energia olisi palaamassa Suomeen? Niin kauan kuin Putinin porukat siellä istuvat, niin tuskin kukaan sieltä haluaa wattiakaan tilata. Maan on antanut jo tarpeeksi näyttöjä energian käytöstä aseena.
Samaa mieltä, mutta Putin on elinkaarensa loppupäässä oleva 71-vuotias epäsuosittu presidentti keskellä huonosti menevää sotaa, joten hallinnon loppumisessa puhutaan vuosista, ei vuosikymmenistä. Perusskenaariossa on varsin mielekästä olettaa että nykyinen hallinto kaatuu, tilalle tulee uusi joka ottaa etäisyyttä edeltäjäänsä ja Venäjän markkina aukeaa tarkastelujakson aikana, eli vuoteen 2033 mennessä.
Miten kovin toivoisikaan, että tämä “Putin elinkaarensa loppupäässä”-skenaario toteutuisi…
Mutta pelko on, että hänestä tulee uusi Robert Mugabe (Zimbabven presidentti), joka istui puolizombiena vielä yli 9-kymppisenä valtaistuimella. Kannattaa katsoa vaikka juutuupista Neuvostoliiton Leonid Breznevin loppukauden esiintymisiä videolta, kuinka itänaapurin johtajana voi istua seniiliyden ja lääkehumalan yhdistelmänä vuositolkulla.
Mutta toki siellä on vallankumouksia ollut toisensa perään, joten kaikki mahdollista. Mutta näissä olosuhteissa itänaapurin laskeminen mukaan Suomen energiahuollon ja Fortumin tulevien näkyvien kaavoihin on aika rohkea veto:)
Viimeinen dia kuvastaa hyvin sitä millaisia haasteita sähkön tuotannon ja kulutuksen ajoittamisessa on tiedossa.
Vuonna 2022:
täysin säästä riippuvan tuotannon osuus oli 17% siivu tuulivoimaa
käytännössä tasatehoista ydinvoimaa 35%
tarvittaessa säädettävää ja pakkaskeleille painottuvaa sähkön ja lämmön yhteistuotantoa 29%
nopeasti säädettävää vesivoimaa 19%
Vuonna 2030:
täysin säästä riippuva osuus 56%
ydinvoima 24%
sähkön ja lämmön yhteistuotanto 10%
vesivoima 10%
Tuotantoportfolion muutos tulee vaatimaan nopeassa aikataulussa paljon lisää kysyntäjoustoa. Osa tästä on sitä moni pörssisähköläinen nykyään kotona manuaalisesti tehdään, osa on paljolti manuaalisesti mutta suunnitellusti tehtävää tuotannon säätämistä teollisuudessa ja osa automatisoidumpaa.
Vaikka kysynnän säätämistä tapahtuu ja energiavarastojakin kehitellään niin sähkön hinnan vaihtelu tulee olemaan valtavaa, mikä puolestaan lisää kysynnän säätelyä. Tästä huolimatta vesivoimalla tuotetun sähkön hinta tulee todennäköisesti olemaan ihan muuta kuin tuulivoimalla. Ydinvoimaloiden tuotantoakin saattaa saada myytyä ihan ok futuurihinnoilla.
Säästä riippuvan tuotannon osalta on aurinkosähkön osuuden lisääntyminen on tiettyyn rajaan asti positiivista. Useinhan silloin kun auringonsäteilyä saadaan paljon, tulee vähän ja myrskykeleillä ei aurinko paista.
Jos kuvaajassa olisi esitetty vuosienrgian sijaan eri sähköntuotantotapojen huipputehokapasiteetit kuvaaja olisi varmaankin vielä karumpi.
Käytännössähän tulevien aurinkohankkeiden kylkeen kannattaa samoihin projekteihin rakentaa akkuvarastokapasiteettia (BESS) useiden gigawattien edestä, koska hankkeiden kokonaistaloudellisuus vahvistuu siitä merkittävästi. Myös tulevat Aurora Line 2 ja EstLink 3 auttavat omalta osaltaan tasoittavat sähkön hintapiikkejä ja jos vielä Viipurin linkki palautetaan käyttöön, joten en nää tuota sähkön hinnan suurta vaihtelua niin laajamittaisena ilmiönä kuin alkuun voisi ajatella. Varmaan Fortum tekee ihan siedettävää tuottoa jatkossakin, mutta rahasampoa tästä on vaikea saada aikaiseksi ellei jotenkin keksi miksi sähkön hinta nousisi pysyvästi samalla kun tuotantoa rakennetaan kaksin käsin
AI murroksen myötä data centereiden määrä ja energiankulutus tulee kasvamaan merkittävästi. Pohjoismaat hyvällä infralla, halvalla jäähdytyksellä ja kaukolämpöverkoilla tulevat saamaan merkittävän määrän näistä uusista investoinneista.
Puhdasta mutua mutta mahdollista.
Osaatko avata vähän tarkemmin näkemystäsi siitä, millä tavalla aurinkovoimalan kokonaistaloudellisuus vahvistuu merkittävästi akkuvaraston avulla?
Oma käsitys on ollut, että akkujen ansaintamekanismit ovat sen verran epävarmoja vielä, että tällä hetkellä voimaloihin suunnitellaan korkeintaan tilavarauksia varastoille
Lisäksi tällä hetkellä Suomessa aurinkovoimatuotanto osuu hyvin sopivasti samaan ajankohtaan kysynnän ja sen myötä sähkön hinnan piikkien kanssa, jolloin tuotannon siirtämisen hyöty olisi tosi pieni. Muutenkin 1-2 tunnin akuilla ei hirveästi energiareserveillä pelailla.
Tehoreservimarkkina on asia erikseen, mutta sen tuoma potentiaali on myös hyvin epävarmaa
Jos hyväksytään sodan loppuminen ja välien palaaminen Venäjän kanssa, niin eiköhän me voida hyväksyä tuo datacenteiden ja innovaatioiden lisääntyminenkin samalla. Yhtä pitkissä kantimissa ovat molemmat skenaariot kuitenkin.
Katselin mielenkiinnosta pintapuolisesti Amerikan vastaavia isoimpia sähköfirmoja (joitten tulos ei pohjaa öljyyn tai kaasuun), niin yllätyin että poikkeuksetta arvostuskertoimet taisi olla jotain 50-100% korkeammalla mitä Fortumilla. Osinko pyöri 4%:n tuntumassa samaan aikaan, Fortumilla helposti tuplat siitä. Jos haluaa tsekata niin vertauksena vaikkapa Southern Company, jolle oli juuri valmistunut USA:n viimeisin ydinvoimala 2023.
Amerikassa (ja maailmalla) ymmärsin että sähkönhinnan on arvioitu lähinnä nousevan juuri innovaatioiden ja AI-firmojen myötä. Ja se näkyy jo hinnoissa ennakoivasti (mutuilen).
Tämä ainakin sai minut pois osto-napilta Amerikkalaisten sähköfirmojen osalta, Fortum on sen verran huokeasti arvostettu. Jos Suomessa tosiaan sähkönhinta on arvioitu tippuvan tulevina vuosina - muualla maailmalla samaan aikaan noustessa - ei se huonolta sijoitusteesiltä kuulosta Fortumin tai innovaatioiden saamisen osalta Suomeen. Ellei hallitus onnistu töskäämään täysin, se optio on aina olemassa.
Toki on myös muita aihioita mitkä voi vaikuttaa sähkönhintaan ja sitä ei osata ennakoida. Siirtoyhteydet voi kehittyä oletuksiakin innovatiivisemmin (vienti lisääntyy), sähkönvarastointiteknologia kehittyy varmasti huimasti, yms yms…
Jos Ruotsin ja Saksan välille saadaan lisää siirtokapasiteettia niin sähkön hinta nousee Etelä- Ruotsin hinta-alueella, mutta kyllä se epäsuorasti vaikuttaa koko Ruotsiin ja jopa Suomeen.
Svenska Kraftnät ainakin suunnittelee yhtä 700MW DC yhteyttä Skånesta Saksaan. Ja jos hintaero pysyy suurena niin näitä yhteyksiä tulee lisää. Toki pitkiä projekteja ovat.
Samoin myös Norjasta voitaisiin myydä lisää sähköä Brittein saarille.
Energian tuotannon ja kulutuksen ennustaminen lähes kymmenen vuoden päähän on aika kova juttu. Jos miettii miltä 2020-luku näytti 2010 katsoen, miltä uusi vuosituhat näytti ysäriltä. Ysäri 80-luvulta…
Keinoja kuluttaa energiaa on aika helppo keksiä sitä mukaa kun vain saadaan luotua. Jos joku osaa kertoa miten AI:ssä oikeasti käy ja miten se vaikuttaa tammikuun 2029 hintoihin, nostan hattua. Eikö Fortumissa väistämättä ota omaa näkemystä mysteeriin, vaikka kuinka käyttää dataa pohjana?
Mun tekninen osaaminen on tuolla voimalaitostuotantopuolella ja hieman sähkömarkkinoissa, joten en osaa avata sulle tarkempaa ansaintamekanismia muuten kuin että jos BESS ylipäätään Suomessa rakennetaan, niin se tullaan tekemään noiden hankkeiden kylkeen, koska infra on jo maksettu ja lisäkustannuksia ei siksi merkittävissä määrin tule. En ole myöskään lähtenyt tuota puolta sen tarkemmin tekniseltä puolen selvittämään, koska riippumatta siitä mitä mieltä minä tai sinä olisimme näiden hankkeiden järkevyydestä, niin ne tulevat kuitenkin tapahtumaan.
Kaikki alan toimijat vaikuttavat puhuvan samaa, että tuulivoiman kultaryntäys on nyt ohitse ja vaikka tuulivoiman hankkeita rakennetaan jatkossakin, niin korkokustannukset ovat muuttaneet rahoitusyhtälöä selvästi heikommaksi ja ennustetut keskimääräiset sähkön hinnat ovat tuulivoiman osalta laskeneet.
Tämän vuoksi uusiutuviin suuntautuva iso raha alkaa nyt jahdata aurinkovoimaa ja niihin hankkeisiin tehdään yleensä myös suunnitelmiin varaus BESS:ille. Kaikki haluavat olla mukana sijoittajina niissä ensimmäisissä ja parhaissa hankkeissa. Anekdoottina Ålandsbankenin tuulivoimarahasto muutti sääntöjään, jotta aurinko- ja akkuratkaisujen sijoitukset tulisivat mahdollisiksi:
Futucastin porukalta tulikin sopivasti tänään “Aurinkovoima Suomessa” jakso. Keskustelemassa Jero Ahola LUTin professori ja Elina Kärkimaa on Ilmattaren Head of Solar Engineering. Tämä jakso on tuotettu kaupallisessa yhteistyössä Ilmattaren kanssa.
Aurinkovoima kuuluu niihin energiantuotannon muotoihin, joille povataan isompaa merkitystä tulevaisuudessa. Onko näin myös Suomessa, täällä pimeässä Pohjolassa? Siltä vaikuttaa, monien äänien perusteella. Mitä uhkia ja mahdollisuuksia se tuo tullessaan? Onko aurinkovoima sellainen energiantuotannon muoto, johon kannattaa panostaa, ja missä määrin? Mitä haasteita aurinkoenergian kehittämisessä on? Tekeekö se suomalaisesta energiantuotannosta enemmän resilienttiä, ja kykeneekö se vastaamaan kasvavaan kysyntään? Tervetuloa kuuntelemaan.
Fortum rakentaa uutta päästötöntä sähköpohjaista kaukolämmöntuotantoa Espoon Nuijalan alueelle. Rakennettavaan tuotantolaitokseen tulee 50 megawatin sähkökattila ja 800 megawattitunnin lämpöakku. Sähkökattila-lämpövarasto-yhdistelmä lisää lämmöntuotannon joustavuutta ja tasoittaa sähkön kysyntää hyödyntämällä sähkön hintavaihteluita. Rakennustyöt alkavat keväällä, ja tuotannon on tarkoitus käynnistyä lämmityskaudelle 2025–26.
Joustavan sähköpohjaisen tuotannon lisääminen on osa Fortumin ja Espoon kaupungin yhteistä Espoo Clean Heat -ohjelmaa, jonka aikana Fortum muuttaa Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueen kaukolämmön hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä. Fortum investoi kokonaisuudessaan noin 300 miljoonaa euroa Espoon alueen kaukolämmön kehittämiseen, josta nyt rakennettavan Nuijalan tuotantolaitoksen osuus on noin 26 miljoonaa euroa.
Nuijalan tuotantolaitoksen sijainti on erinomainen sekä kaukolämpöverkon että sähkönsaannin kannalta. Laitosta voidaan käyttää tehostamaan koko kaukolämpöverkon toimintaa, sillä sähkökattilasta on mahdollista purkaa lämpöä suoraan verkkoon ja lämpöakkua voi ladata suoraan kaukolämpöverkosta eri puolilla verkkoa tuotetulla CO2-vapaalla lämmöllä. Laitos vähentää tarvetta käyttää nykyistä fossiilista huippukapasiteettia, ja lämmön varastointi pienentää tarvetta investoida uuteen huippukapasiteettiin.
Sähkökattilalla lämmitetty vesi voidaan myös ohjata suoraan lämpöakkuun. Kattilalla veden lämpötilaa voidaan nostaa kaukolämpöverkkoon sopivaksi ajankohtina, jolloin sähkö on edullista ja hyvin saatavilla. Lämpöakusta lämpö puretaan tarvittaessa kattamaan kaukolämmön kysyntäpiikkejä. Lämpöakkuun varastoitu lämpöenergia vastaa noin 13 000 omakotitalon lämmönkulutusta päivässä.
Sähkökattilan kapasiteetti otetaan käyttöön vaiheittain sähkönsiirron alkuvaiheen rajoitusten vuoksi. Nuijalan laitos kattaa valmistuttuaan noin 10 prosenttia koko sähköisen kaukolämmöntuotannon kapasiteetista. Laitoksen käyttöönotto auttaa osaltaan korvaamaan fossiilisten ja biopohjaisten polttoaineiden käyttöä.
Rakennettavan Nuijalan laitoksen lisäksi sähkökattiloiden ja lämpöakun yhdistelmä on jo käytössä Suomenojan laitosalueella, ja vastaava yhdistelmä on rakentumassa myös Kirkkonummen Kolabackenin datakeskusalueelle. Lisäksi Espoon Hepokorven datakeskusalueelle rakennetaan sähkökattilat. Microsoftin datakeskusten tulevien hukkalämpöjen talteenoton avulla kaukolämmöntuotanto muuttuu kokonaan hiilineutraaliksi. Vuonna 2023 päästöttömän kaukolämmöntuotannon osuus oli jo 63 prosenttia.
Jutussa ei ole foorumin Fortum-palstaa seuraavalle sen kummempaa uutta., mutta on mukiinmenevä tiivistelmä lyhyen ajan näkymiin. Ihan lähiaikoina ei kasvunäkymiä, mutta osinko kannattaa omistajia.
Silti kannattaa kiinnittää huomiota kahteen asiaan:
-Mitkä ovat Fortumin keski- ja pitkän aikavälin näkymät? Lähteekö esim. Ruotsin ja Suomen talous ylös ja korkonousun tainnuttama vihreä siirtymä piristyy.
-Toiseksi jutun toteamus tästä syytä pitää mielessä: “Kuten viime vuosina on opittu, markkinoilla voi aina tapahtua yllätyksiä, joiden juuret juontavat geopoliittisiin tapahtumiin. Näin Fortumin kohdalta lopullista totuutta on turha tarkkaan ennakoida”
Shorttarit pyörittelevät edelleen Fortumin kurssia miten tahtovat. Näyttää vahvasti siltä että kurssi tullaan osingon irtoamispäivänä polkemaan suohon. Viime vuonna kurssi putosi enemmän kuin koko vuoden osinko oli, vaikka kyseessä oli vain puolikkaan irtoamisesta.
Ringhalsin nuke-data ilmestyi tänään Vattenfallin sivuille. Fortum ei tästä enää omista mitään, kun Uniperin omistukset hävitettiin.
Olen käytettävyyden laskenut tuotannon ja maksimin suhteen. Energiayhtiöillä tämä on yleensä tulospalkkion kriteerinä ja poistavat käytettävyysluvuista suunnitellut huoltoajanjaksot. Itse haluan luvun, josta näkyy oikea tuotantotehokkuus.
"Rajalan keräämästä datasta selviää, että Fortumin kurssi kyykkäsi viime vuonna osingon irtoamisen jälkeen osinkoa vähemmän. Osinkodippi kuroutui 11 päivässä umpeen. "
Luvut olen vertaillut kummankin maan regulaattoreiden raportteihin ja kokonaisluvut täsmäävät. Voimalakohtaiset luvut ovat energiayhtiöiden omilta sivuilta. Fortumin ydinvoiman kokonaistuotanto vuonna 2023 on siis 23,84 TWh. Minulla on kerättynä tuotantoluvut Fortumin osavuosikatsauksista.
Ja kappas vain. Fortum ilmoittaa tuotannokseen n. 1 TWh liikaa. Ei tämä nyt niin vakava virhe ole, mutta kiva olisi jos raportit pitävät paikkansa. Löytyisiköhän Papalle työtä Fortumin viestinnästä tai raportointiosastolta
Löysin myös virheitä Vattenfallin Ruotsin omista raporteista. Faksasin heille hetki sitten korjausehdotukseni Ruotsin tuotannon luvuista.
Vesivoiman tarkastelussa joutuu tekemään jonkun verran olettamuksia, koska voimalakohtaisia toteumia ei ulkopuolisena saa mistään. Toki Fortumin IR voisi ne minulle faksata, jos goodwilliä löytyy
Käytän olettamuksiin tätä Fortumin julkaisemaa tietoa. Kapasiteettia on likimain saman verran FI/SE2/SE3 välillä. Fortum ei erikseen raportoi vesivoiman jakautumista alueiden välille, mutta tällä olettamuksella jokaisella vesivoima alueella syntyisi kolmannes tuotannosta. Näinhän se ei varmasti ole, mutta riittävän hyviä lukuja tästä kuitenkin syntyy.
Fortumin ovk-raporteista kerätyn datan mukaan voidaan arvioida että jokaisella kolmella Fortumin hinta-aluevyöhykkeellä tuotetaan vesivoimasähköä noin 7 TWh.
Aiemman postauksen data huomioiden:
Ydinvoima, FI 14,5 TWh
Ydinvoima, SE3 9,4 TWh
Vesivoima, FI 7,0 TWh
Ydinvoima, SE2 7,0 TWh
Ydinvoima, SE3 7,0 TWh
Fortum käyttää saavutetun hinnan alueiden FI/SE3/SE2 jakauman seuraamiseen 40/40/20 lukuja. Oman tarkastelun tuloksena tämän pitäisi olla noin 50/35/15. Tällä on merkitystä, koska FI on tyypillisesti ollut kallein ja SE2 (Sundsvall) halvin.
Näillä oikeilla luvuilla Fortumin optimointi ei ole niin loistavaa, kuin raporteissa näyttää. Lyhyen tähtäimen optimointi tehdään vesivoimalla ja pidemmän tähtäimen ydinvoiman seisokeilla
Kiitos kysymästä. Generation tekee melko samannäköistä jälkeä kuin Q4/23. Ehkä hiukan parempaa, kun OL3 on huollossa koko maaliskuun. Eli melko tavallisen hyvä kvartaali. Futuurit ovat alhaisella tasolla 2025, joten rikastumaan tällä lappusella ei pääse.
, niin Fortumille vähintään yhtä tärkeä maa Ruotsi otettava mukaan. Siellä hallitus on juuri tänään antanut esityksen kansanedustajille aiheesta. Sähkön tuotanto halutaan kaksinkertaistaa 300 terawattiin (Suomen nykykulutus vajaat 100, Ruotsin noin runsaat puolet isompi) ja se tehdään etusijassa tuuli- ja aurinkovoimalla sekä ydinvoimalla.
