Kriittinen parametri olisi tietää tarkka tuotantokustannus. Riittääkö 15e/MWh? OL1&2 ja Loviisa taitaa olla haarukassa 20-25e/MWh nykyään, OL3 luokkaa 40e/MWh. Ruotsin ydinvoima todennäköisesti OL1&2 vertautuva. Vesivoimalla ehkä 5-10e/MWh. 55% tuotannosta ydinvoimalla ja 45% vesivoimalla. Mutulla heitän, että kokonaisuutena 25 * 0.55+7 * 0.45=17e/MWh.
Q4/2022 rapsassa vuoden 2023 tuotannosta oli 75% suojattuna hintaan 58e/MWh. Saavutettiin koko vuodelta 63e/MWh erittäin korkean Q1/2023 ansiosta. Jos tuotantokustannus 17e/MWh, niin marginaali oli 46e/MWh.
Nyt vuodelle 2024 suojattuna on 70% hintaan 47e/MWh. Jos koko vuoden 2024 saavutettu hinta on 52e/MWh, niin marginaali on enää 35e/MWh, tarkoittaen 25% pudotusta.
Vuodelle 2025 on suojattuna vasta 40% hintaan 43e/MWh ja Q3/2023:n jälkeen myydyt 10% ei ole onnistunut suojauksien hintaa nostamaan. Futuurit ovat nyt vuoden alussa pudonneet, joten 70% suojaustason saavuttaminen vuodelle 2025 voi hyvin tarkoittaa hintaa 41-42e/MWh. Samaan aikaa volatiliteetti kasvaa myös alaspäin nollahintojen yleistyessä, joten preemio pudonnee myös. Heitetään hatusta vuoden 2025 saavutetuksi myyntihinnaksi 47e/MWh ja marginaali onkin enää 30e/MWh eli 66% vuoden 2023 tasosta.
En tiedä tarkalleen, kuinka hyvin myyntimarginaali kääntyy fortumin liikevoitoksi, mutta sähkönmyynnin ollessa nyt se pääbisnes ei tuo kovin hyvältä tuloksen kannalta vaikuta.
EDIT:
Vara Researchin konsensus odote vuoden 2025 EPS:lle on 0.91e, mikä on 71% vuoden 2023 toteutuneesta 1.28e:sta. Ehkä se 17e/MWh heitto kokonaistuotantokustannukseksi saattaa hyvinkin pitää paikkansa. Kuvittelisin analyytikoilla olevan arvio tästä luvusta.
Vaikea sanoa, että tarkoittaako Fortum tuon kuvan otsikolla itseään vai muita toimijoita. Hankkeita niillä ainakin on tuuli- ja aurinkovoiman osalta kehityksessä. Hankkeita siis kehitetään ja valmistellaan, mutta nimet laitetaan investointipäätöksen lappuihin vasta kun tähdet on jossain tietyssä asennossa.
Tämän hetken osakkeen hinnoittelu viittaisi siihen, että sähkön hinta tulisi olemaan alhainen/laskeva parin vuoden ajan ja jäisi sille tasolle pysyvästi. Tämä ei ainakaan omasta mielestä ole mitenkään fiksu olettama sillä on paljon helpompi keksiä syitä sille miksi sähkön hinta tulisi kasvamaan pidemmällä aikavälillä kuin sille, että miksi se laskisi ja jäisi matalalle tasolle.
Oma mielipiteeni on että sähkömarkkinat on tällä hetkellä eräänlaisen erittäin suuren murroksen edessä, ja suunta siitä ei missään nimessä ole varma.
Selvennyksen nimissä teen tällä hetkellä lämpö/sähkömarkkina optimointia työkseni. Enkä uskalla itse arvata niitä kuuluisia tulevaisuuden sähkönhintoja.
Muutamia huomioita kuitenkin:
Vetylaitoksista puhutaan paljon mutta niiden tule on tässä vaiheessa pientä. Yksittäisiä hankkeita on tapahtumassa, paria päässyt itsekkin pyörittelemään. Moni ajattelee näiden laitoksien pyörivän pelkästään halvan sähkön aikaan. Todellisuudessa prosessit ja käyttöasteen nosto tarkoittaa sitä että laitokset käyvät lähes jatkuvasti. Tämä tarkoittaa lisääntynyttä kysyntää niille tunneille kun ei tuule.
Markkinoille tulevasta tuotannosta lähes kaikki on tuuli tai aurinko pohjaista. Joten lisäykset tuulettomille tunneilla tulevat nostamaan niiden keskihintaa ja Fortumin kaltaisen yrityksen katetta.
Sähkökattilat ovat halvin tapa tuottaa lämpöä nyt ja jatkossa. Ja tulevat lisäämään sähkön kulutusta merkittävästi. Sähkökattiloita tulee nyt joka pitäjään, viimeksi perjantaina Rovaniemi julkaisi 60 MW sähkökattilahankkeen. Näitä on tulossa hihavakiolla noin 2000 MW verran. Eli reilun 3 olkiluodon verran kulutusta. Näitä ei tulla ajamaan kalliilla tunneilla, mutta huoltojen ja tuotannon vaatiman kausiluontoisuuden takia sitäkin tulee tapahtumaan.
Kattiloiden ja kulutuksen kustannusfunktiota ei ymmärretä. SPOT on merkittävä tekijä mutta vaihtoehtoiskustannukset saattavat olla huomattavasti suuremmat jos joudutaan tekemään toisen tuotannon ylös/alasajoja. Lisäksi sähkökattilat jne pystyvät osallistumaan säätömarkkinoille. Sekä päällä että pois…
Fingrid maksaa esimerkiksi mFRR tuntimarkkinoista merkittävää kapasiteettikorvausta jo siitä että on markkinalla mukana. nämä eurot kertyvät!
20 MW sähkökattilalle eräässä järjestelmässä tämä olisi vuonna 2023 tarkoittanut 2m€ säätömarkkinatuloja!
Kyseinen simulaatio oli vielä vähän turvallisella puolella.
Kattilaa kannattaa välillä pitää päällä ja ottaa pari euroa per tunti turpaan, odotellessa sitä 1500€/MWh säätöä kun ei tuulekkaan yhtä paljon kuin odotettiin.
Tämä kaikki sanoen tuuli tuo ja tuuli vie… Sitä tulee… Ja paljon… Lisäksi kemijoki oy ja PVO pumppuvoimalat! Erityisesti PVO oli massiivinen! Tasoa viikon sähkötase. (dont quote me on that…)
Ruotsin välille valmistuva aurora 2 tulee tasaamaan hintoja siirtokapasiteetin parantuessa.
TLDR: Liikkuvia palikoita on paljon. Erittäin paljon. Projekteja tulee jatkuvasti suuntaan jos toiseen ja pelkästään niissä perillä pysyminen tuntuu itselle mahdottomalta.
Olen täysin samaa mieltä, että suunta sähkömarkkinoilla ei ole varma.
Vedyn laajamittainen tuotto elektrolyysillä kuitenkin vaatii sähkön alhaista hintaa. Se ei muutoin ole kilpailukykyistä maakaasusta reformoidun vedyn kanssa. En myöskään oikein jaksa uskoa, että vihreää vetyä subventoitaisiin yli 2e/kg siinä mittakaavassa, jossa tuotantoa tarvittaisiin.
Mitä tulee elektrolyysilaitosten vaatimaan korkeaan käyttöasteeseen, palautuu tämäkin lopulta investointikustannusten oletuksiin. Esimerkki tapauksesta, jossa vetyä tuotetaan teollisuuden tarpeisiin joka tunti vuoden ympäri sama määrä: CAPEX hinnoilla tuuli 1200e/kW, PV 700e/kW, elektrolyyseri 800e/kW, vetyvarasto 110e/kg, ja toteutuneiden tunneittaisten tuuli ja PV kapasiteettikerrointen vastatessa Suomen säävuotta 2019, saadaan tuotetun vedyn hinnaksi LP ongelman ratkaisuna 3.2e/kg. Jos CAPEXit putoaa arvoihin tuuli 700e/kW, PV 200e/kW, elektrolyyseri 300e/kW, varasto 110e/kg, putoaa tuotetun vedyn hinta arvoon 2.2e/kg. Vaikka ydinvoiman CAPEX ensimmäisessä tapauksessa olisi 5000e/kW ja jälkimmäisessä tapauksessa 3000e/kW, eli varsin edullinen nykyisiin toteutuneisiin projekteihin verrattuna, suodattuu se molemmissa keisseissä tuotantoportfoliosta pois: minimikustannus syntyy tuulen, PV:n ja vetyvaraston yhdistelmänä, vaikka elektrolyyserin käyttöaste jääkin alle 40%.
Markkinat eivät kuitenkaan toimi LP-mallien mukaan, mikä jättää ovea raolleen myös niin sanotulle dispatchable tuotannolle. Tästä huolimatta en näe, miksi sähkön hinta nousisi merkittävästi nykyisistä tasoista: Vetyinvestoinnit eivät toteudu, jos sähkön hinta on 50e/MWh tai yli. Pikemminkin tarvitaan taso 30e/MWh.
Fortumin lyhyeksi myynnit pipahti alle puoleen perjantain loppuhuutokaupan jälkeen. Jäljellä vain yksi positio. Mielenkiintoista nähdä miten tämä vaikuttaa tämän viikon kaupan arvostustasoihin.
QUBE RESEARCH & TECHNOLOGIES LIMITED
FORTUM OYJ FI0009007132
0,63
6.3.2024
No siis tietenkin teoriassa kyllä. Käytäntö ja teoria on aina eria asia.
mitä itse olen asiakkaan kanssa keskustellut (joka alkaa toimittaa lämpöä yhteen verkkoon jota optimoidaan) niin prosessi käy jos hinta alle 50€/MWh. Hetkittäin jopa 100€/MWh. Toki kyseessä pieni toimija, tasoa 100MW teholla.
Isot rahat tehdään halvoilla tunneilla, mutta tuotanto kannattaa silti pitää päällä vaikka tehtäisiin pari tuntia tappiota. Ylös ja alasajosta aiheutuu kustannuksia. Yleisesti sähkö ja lämpöpuolella on paljon prosessiteknisiäkin rajoitteita joita vaikea hahmottaa…
Ei noita alle 20€/MWh tunteja niin paljoa ole. Niillä ei investointeja vielä maksella.
Lisäksi noi vetylaitoksetkin pystyvät varmaan osittain osallistumaan säätömarkkinoille. Ei vielä tullut omalle pöydälle.
Teoria ja käytäntö eroaa muutenkin paljon sähkö ja lämpöpuolella. Erityisesti pienemmillä toimijoilla. Erilaiset osaamiseen, henkilöresursseihin jne liittyvät rajoitteet ovat todellisia. Moni CHP laitos myy sähköä pitkillä blokeilla vaikkapa 4h koska ei omaa henkilöresursseja säätää tarjoksia dynaamisesti jatkuvasti.
Helpompaa vaan todeta että 4h blokki hyvillä hinnoilla niin myydään. Mm tähän tullut itsekkin tehtyä kehitystä. Laitokset ramppaavat maks tiettyä nopeutta, rakennusaste aiheuttaa välillä ongelmia. Turbiinin täytyy käydä vähintään minimiteholla. Redusoidaanko lämpö vai tuotetaanko huonolla hinnalla sähköä? Ei toi tarjoaminen ja tuotanto oo käytännössä ihan niin yksinkertaista kuin paperilla.
Vety tulee pääasiallisesti teolliseen käyttöön. En usko ollenkaan sähkö —> vety —> sähkö tapahtumiseen.
Samaa kertovat myös kemijoki oy (jossa fortum iso omistaja) ja PVO pumppuvoimala hankkeet. Josta PVO hanke 36000 MWh! Siitä että storage tulee jostain muualta.
Tälläinen pikku huomio että nämä tulevat korvaamaan fortuminkin CHP laitoksia / hiili tulevaisuudessa. Näiden laitoksien elinkaari tulee päätökseen varmaan 10-20v sisällä monin paikoin, ja en tiedä että mihinkään olisi rakenteilla uusia.
Aamun uutissatoa. Dramaattisesti muotoillussa “yllättävässä väitteessä” ei ole mitään uutta tai yllättävää, mutta jutun sisältö avasi tilannetta mielestäni ihan hyvin. Ainakin merkittävästi paremmin kuin esimerkiksi X-asiantuntijat, jotka vaahtosivat nauraen, ettei Venäjä kuitenkaan maksa. Sehän ei ole pointti ollut missään vaiheessa, että lähdettäisiin Moskovasta hakemaan ruplasäkkejä, mikä olisi tietysti tekemätön paikka.
Mutta vaikka “oikeus voittaisi”, niin pirun pitkä tie tämä on kuitenkin. Ilmainen optio pitkälle tulevaisuuteen, kuten olen aiemmin kirjoitellut. Mutta kannattaa tuo prosessi kuitenkin käydä läpi, vaikka siinä matkalla muutama miljoonaa juristeihin palaisikin.
Uusia hankkeita suunnitellaan jatkuvasti yhä suuremmissa mittakaavoissa…
Sähkön markkinahinnat ja korkeat korot eivät tule jatkossakaan kannustamaan rakentamaan isompia keskitettyjä hankkeita, mutta nopeasti rakennettua ja edullista aurinkovoimakapasiteettia tullaan rakentamaan Suomeen lisää minimissään luokkaa gigawatti/vuosi ja se tulee takaamaan edulliset hinnat jatkossakin vaikka tuulivoimarakentaminen hieman nyt hidastuisi. Sama aurinkovoiman buumi on käynnissä myös muissa Pohjoismaissa.
Lisäksi kun Ukrainan sota jonain tulevana vuonna päättyy, niin energiasupervalta Venäjän siirtoyhteydet palaavat takaisin käyttöön, mikä alentaa sähkön hintoja entisestään. Kun sähkön hinta siis tulevina vuosina normalisoituu takaisin ALASPÄIN, niin kyllä Fortum korkeasta osinkoprosentista huolimatta alkaa näyttää enemmän ja enemmän arvoansalta
Jotta sähkön tuotannon ja kulutuksen tulevia näkymiä voidaan vielä monimutkaistaa , niin Fortumille vähintään yhtä tärkeä maa Ruotsi otettava mukaan. Siellä hallitus on juuri tänään antanut esityksen kansanedustajille aiheesta. Sähkön tuotanto halutaan kaksinkertaistaa 300 terawattiin (Suomen nykykulutus vajaat 100, Ruotsin noin runsaat puolet isompi) ja se tehdään etusijassa tuuli- ja aurinkovoimalla sekä ydinvoimalla.
Elinkeinoelämän ensireaktiot ovat, että kysyntää sähkölle piisaa, mutta suurta intoa ei olisi rahoittaa Ruotsin kantaverkon kipeästi kaivattua (ja kallista) remonttia.
Ps. että Venäjän energia olisi palaamassa Suomeen? Niin kauan kuin Putinin porukat siellä istuvat, niin tuskin kukaan sieltä haluaa wattiakaan tilata. Maan on antanut jo tarpeeksi näyttöjä energian käytöstä aseena.
Samaa mieltä, mutta Putin on elinkaarensa loppupäässä oleva 71-vuotias epäsuosittu presidentti keskellä huonosti menevää sotaa, joten hallinnon loppumisessa puhutaan vuosista, ei vuosikymmenistä. Perusskenaariossa on varsin mielekästä olettaa että nykyinen hallinto kaatuu, tilalle tulee uusi joka ottaa etäisyyttä edeltäjäänsä ja Venäjän markkina aukeaa tarkastelujakson aikana, eli vuoteen 2033 mennessä.
Miten kovin toivoisikaan, että tämä “Putin elinkaarensa loppupäässä”-skenaario toteutuisi…
Mutta pelko on, että hänestä tulee uusi Robert Mugabe (Zimbabven presidentti), joka istui puolizombiena vielä yli 9-kymppisenä valtaistuimella. Kannattaa katsoa vaikka juutuupista Neuvostoliiton Leonid Breznevin loppukauden esiintymisiä videolta, kuinka itänaapurin johtajana voi istua seniiliyden ja lääkehumalan yhdistelmänä vuositolkulla.
Mutta toki siellä on vallankumouksia ollut toisensa perään, joten kaikki mahdollista. Mutta näissä olosuhteissa itänaapurin laskeminen mukaan Suomen energiahuollon ja Fortumin tulevien näkyvien kaavoihin on aika rohkea veto:)
Viimeinen dia kuvastaa hyvin sitä millaisia haasteita sähkön tuotannon ja kulutuksen ajoittamisessa on tiedossa.
Vuonna 2022:
täysin säästä riippuvan tuotannon osuus oli 17% siivu tuulivoimaa
käytännössä tasatehoista ydinvoimaa 35%
tarvittaessa säädettävää ja pakkaskeleille painottuvaa sähkön ja lämmön yhteistuotantoa 29%
nopeasti säädettävää vesivoimaa 19%
Vuonna 2030:
täysin säästä riippuva osuus 56%
ydinvoima 24%
sähkön ja lämmön yhteistuotanto 10%
vesivoima 10%
Tuotantoportfolion muutos tulee vaatimaan nopeassa aikataulussa paljon lisää kysyntäjoustoa. Osa tästä on sitä moni pörssisähköläinen nykyään kotona manuaalisesti tehdään, osa on paljolti manuaalisesti mutta suunnitellusti tehtävää tuotannon säätämistä teollisuudessa ja osa automatisoidumpaa.
Vaikka kysynnän säätämistä tapahtuu ja energiavarastojakin kehitellään niin sähkön hinnan vaihtelu tulee olemaan valtavaa, mikä puolestaan lisää kysynnän säätelyä. Tästä huolimatta vesivoimalla tuotetun sähkön hinta tulee todennäköisesti olemaan ihan muuta kuin tuulivoimalla. Ydinvoimaloiden tuotantoakin saattaa saada myytyä ihan ok futuurihinnoilla.
Säästä riippuvan tuotannon osalta on aurinkosähkön osuuden lisääntyminen on tiettyyn rajaan asti positiivista. Useinhan silloin kun auringonsäteilyä saadaan paljon, tulee vähän ja myrskykeleillä ei aurinko paista.
Jos kuvaajassa olisi esitetty vuosienrgian sijaan eri sähköntuotantotapojen huipputehokapasiteetit kuvaaja olisi varmaankin vielä karumpi.
Käytännössähän tulevien aurinkohankkeiden kylkeen kannattaa samoihin projekteihin rakentaa akkuvarastokapasiteettia (BESS) useiden gigawattien edestä, koska hankkeiden kokonaistaloudellisuus vahvistuu siitä merkittävästi. Myös tulevat Aurora Line 2 ja EstLink 3 auttavat omalta osaltaan tasoittavat sähkön hintapiikkejä ja jos vielä Viipurin linkki palautetaan käyttöön, joten en nää tuota sähkön hinnan suurta vaihtelua niin laajamittaisena ilmiönä kuin alkuun voisi ajatella. Varmaan Fortum tekee ihan siedettävää tuottoa jatkossakin, mutta rahasampoa tästä on vaikea saada aikaiseksi ellei jotenkin keksi miksi sähkön hinta nousisi pysyvästi samalla kun tuotantoa rakennetaan kaksin käsin
AI murroksen myötä data centereiden määrä ja energiankulutus tulee kasvamaan merkittävästi. Pohjoismaat hyvällä infralla, halvalla jäähdytyksellä ja kaukolämpöverkoilla tulevat saamaan merkittävän määrän näistä uusista investoinneista.
Puhdasta mutua mutta mahdollista.
Osaatko avata vähän tarkemmin näkemystäsi siitä, millä tavalla aurinkovoimalan kokonaistaloudellisuus vahvistuu merkittävästi akkuvaraston avulla?
Oma käsitys on ollut, että akkujen ansaintamekanismit ovat sen verran epävarmoja vielä, että tällä hetkellä voimaloihin suunnitellaan korkeintaan tilavarauksia varastoille
Lisäksi tällä hetkellä Suomessa aurinkovoimatuotanto osuu hyvin sopivasti samaan ajankohtaan kysynnän ja sen myötä sähkön hinnan piikkien kanssa, jolloin tuotannon siirtämisen hyöty olisi tosi pieni. Muutenkin 1-2 tunnin akuilla ei hirveästi energiareserveillä pelailla.
Tehoreservimarkkina on asia erikseen, mutta sen tuoma potentiaali on myös hyvin epävarmaa
Jos hyväksytään sodan loppuminen ja välien palaaminen Venäjän kanssa, niin eiköhän me voida hyväksyä tuo datacenteiden ja innovaatioiden lisääntyminenkin samalla. Yhtä pitkissä kantimissa ovat molemmat skenaariot kuitenkin.
Katselin mielenkiinnosta pintapuolisesti Amerikan vastaavia isoimpia sähköfirmoja (joitten tulos ei pohjaa öljyyn tai kaasuun), niin yllätyin että poikkeuksetta arvostuskertoimet taisi olla jotain 50-100% korkeammalla mitä Fortumilla. Osinko pyöri 4%:n tuntumassa samaan aikaan, Fortumilla helposti tuplat siitä. Jos haluaa tsekata niin vertauksena vaikkapa Southern Company, jolle oli juuri valmistunut USA:n viimeisin ydinvoimala 2023.
Amerikassa (ja maailmalla) ymmärsin että sähkönhinnan on arvioitu lähinnä nousevan juuri innovaatioiden ja AI-firmojen myötä. Ja se näkyy jo hinnoissa ennakoivasti (mutuilen).
Tämä ainakin sai minut pois osto-napilta Amerikkalaisten sähköfirmojen osalta, Fortum on sen verran huokeasti arvostettu. Jos Suomessa tosiaan sähkönhinta on arvioitu tippuvan tulevina vuosina - muualla maailmalla samaan aikaan noustessa - ei se huonolta sijoitusteesiltä kuulosta Fortumin tai innovaatioiden saamisen osalta Suomeen. Ellei hallitus onnistu töskäämään täysin, se optio on aina olemassa.
Toki on myös muita aihioita mitkä voi vaikuttaa sähkönhintaan ja sitä ei osata ennakoida. Siirtoyhteydet voi kehittyä oletuksiakin innovatiivisemmin (vienti lisääntyy), sähkönvarastointiteknologia kehittyy varmasti huimasti, yms yms…
, niin Fortumille vähintään yhtä tärkeä maa Ruotsi otettava mukaan. Siellä hallitus on juuri tänään antanut esityksen kansanedustajille aiheesta. Sähkön tuotanto halutaan kaksinkertaistaa 300 terawattiin (Suomen nykykulutus vajaat 100, Ruotsin noin runsaat puolet isompi) ja se tehdään etusijassa tuuli- ja aurinkovoimalla sekä ydinvoimalla.
