Jos Ruotsin ja Saksan välille saadaan lisää siirtokapasiteettia niin sähkön hinta nousee Etelä- Ruotsin hinta-alueella, mutta kyllä se epäsuorasti vaikuttaa koko Ruotsiin ja jopa Suomeen.
Svenska Kraftnät ainakin suunnittelee yhtä 700MW DC yhteyttä Skånesta Saksaan. Ja jos hintaero pysyy suurena niin näitä yhteyksiä tulee lisää. Toki pitkiä projekteja ovat.
Samoin myös Norjasta voitaisiin myydä lisää sähköä Brittein saarille.
Energian tuotannon ja kulutuksen ennustaminen lähes kymmenen vuoden päähän on aika kova juttu. Jos miettii miltä 2020-luku näytti 2010 katsoen, miltä uusi vuosituhat näytti ysäriltä. Ysäri 80-luvulta…
Keinoja kuluttaa energiaa on aika helppo keksiä sitä mukaa kun vain saadaan luotua. Jos joku osaa kertoa miten AI:ssä oikeasti käy ja miten se vaikuttaa tammikuun 2029 hintoihin, nostan hattua. Eikö Fortumissa väistämättä ota omaa näkemystä mysteeriin, vaikka kuinka käyttää dataa pohjana?
Mun tekninen osaaminen on tuolla voimalaitostuotantopuolella ja hieman sähkömarkkinoissa, joten en osaa avata sulle tarkempaa ansaintamekanismia muuten kuin että jos BESS ylipäätään Suomessa rakennetaan, niin se tullaan tekemään noiden hankkeiden kylkeen, koska infra on jo maksettu ja lisäkustannuksia ei siksi merkittävissä määrin tule. En ole myöskään lähtenyt tuota puolta sen tarkemmin tekniseltä puolen selvittämään, koska riippumatta siitä mitä mieltä minä tai sinä olisimme näiden hankkeiden järkevyydestä, niin ne tulevat kuitenkin tapahtumaan.
Kaikki alan toimijat vaikuttavat puhuvan samaa, että tuulivoiman kultaryntäys on nyt ohitse ja vaikka tuulivoiman hankkeita rakennetaan jatkossakin, niin korkokustannukset ovat muuttaneet rahoitusyhtälöä selvästi heikommaksi ja ennustetut keskimääräiset sähkön hinnat ovat tuulivoiman osalta laskeneet.
Tämän vuoksi uusiutuviin suuntautuva iso raha alkaa nyt jahdata aurinkovoimaa ja niihin hankkeisiin tehdään yleensä myös suunnitelmiin varaus BESS:ille. Kaikki haluavat olla mukana sijoittajina niissä ensimmäisissä ja parhaissa hankkeissa. Anekdoottina Ålandsbankenin tuulivoimarahasto muutti sääntöjään, jotta aurinko- ja akkuratkaisujen sijoitukset tulisivat mahdollisiksi:
Futucastin porukalta tulikin sopivasti tänään “Aurinkovoima Suomessa” jakso. Keskustelemassa Jero Ahola LUTin professori ja Elina Kärkimaa on Ilmattaren Head of Solar Engineering. Tämä jakso on tuotettu kaupallisessa yhteistyössä Ilmattaren kanssa.
Aurinkovoima kuuluu niihin energiantuotannon muotoihin, joille povataan isompaa merkitystä tulevaisuudessa. Onko näin myös Suomessa, täällä pimeässä Pohjolassa? Siltä vaikuttaa, monien äänien perusteella. Mitä uhkia ja mahdollisuuksia se tuo tullessaan? Onko aurinkovoima sellainen energiantuotannon muoto, johon kannattaa panostaa, ja missä määrin? Mitä haasteita aurinkoenergian kehittämisessä on? Tekeekö se suomalaisesta energiantuotannosta enemmän resilienttiä, ja kykeneekö se vastaamaan kasvavaan kysyntään? Tervetuloa kuuntelemaan.
Fortum rakentaa uutta päästötöntä sähköpohjaista kaukolämmöntuotantoa Espoon Nuijalan alueelle. Rakennettavaan tuotantolaitokseen tulee 50 megawatin sähkökattila ja 800 megawattitunnin lämpöakku. Sähkökattila-lämpövarasto-yhdistelmä lisää lämmöntuotannon joustavuutta ja tasoittaa sähkön kysyntää hyödyntämällä sähkön hintavaihteluita. Rakennustyöt alkavat keväällä, ja tuotannon on tarkoitus käynnistyä lämmityskaudelle 2025–26.
Joustavan sähköpohjaisen tuotannon lisääminen on osa Fortumin ja Espoon kaupungin yhteistä Espoo Clean Heat -ohjelmaa, jonka aikana Fortum muuttaa Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueen kaukolämmön hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä. Fortum investoi kokonaisuudessaan noin 300 miljoonaa euroa Espoon alueen kaukolämmön kehittämiseen, josta nyt rakennettavan Nuijalan tuotantolaitoksen osuus on noin 26 miljoonaa euroa.
Nuijalan tuotantolaitoksen sijainti on erinomainen sekä kaukolämpöverkon että sähkönsaannin kannalta. Laitosta voidaan käyttää tehostamaan koko kaukolämpöverkon toimintaa, sillä sähkökattilasta on mahdollista purkaa lämpöä suoraan verkkoon ja lämpöakkua voi ladata suoraan kaukolämpöverkosta eri puolilla verkkoa tuotetulla CO2-vapaalla lämmöllä. Laitos vähentää tarvetta käyttää nykyistä fossiilista huippukapasiteettia, ja lämmön varastointi pienentää tarvetta investoida uuteen huippukapasiteettiin.
Sähkökattilalla lämmitetty vesi voidaan myös ohjata suoraan lämpöakkuun. Kattilalla veden lämpötilaa voidaan nostaa kaukolämpöverkkoon sopivaksi ajankohtina, jolloin sähkö on edullista ja hyvin saatavilla. Lämpöakusta lämpö puretaan tarvittaessa kattamaan kaukolämmön kysyntäpiikkejä. Lämpöakkuun varastoitu lämpöenergia vastaa noin 13 000 omakotitalon lämmönkulutusta päivässä.
Sähkökattilan kapasiteetti otetaan käyttöön vaiheittain sähkönsiirron alkuvaiheen rajoitusten vuoksi. Nuijalan laitos kattaa valmistuttuaan noin 10 prosenttia koko sähköisen kaukolämmöntuotannon kapasiteetista. Laitoksen käyttöönotto auttaa osaltaan korvaamaan fossiilisten ja biopohjaisten polttoaineiden käyttöä.
Rakennettavan Nuijalan laitoksen lisäksi sähkökattiloiden ja lämpöakun yhdistelmä on jo käytössä Suomenojan laitosalueella, ja vastaava yhdistelmä on rakentumassa myös Kirkkonummen Kolabackenin datakeskusalueelle. Lisäksi Espoon Hepokorven datakeskusalueelle rakennetaan sähkökattilat. Microsoftin datakeskusten tulevien hukkalämpöjen talteenoton avulla kaukolämmöntuotanto muuttuu kokonaan hiilineutraaliksi. Vuonna 2023 päästöttömän kaukolämmöntuotannon osuus oli jo 63 prosenttia.
Jutussa ei ole foorumin Fortum-palstaa seuraavalle sen kummempaa uutta., mutta on mukiinmenevä tiivistelmä lyhyen ajan näkymiin. Ihan lähiaikoina ei kasvunäkymiä, mutta osinko kannattaa omistajia.
Silti kannattaa kiinnittää huomiota kahteen asiaan:
-Mitkä ovat Fortumin keski- ja pitkän aikavälin näkymät? Lähteekö esim. Ruotsin ja Suomen talous ylös ja korkonousun tainnuttama vihreä siirtymä piristyy.
-Toiseksi jutun toteamus tästä syytä pitää mielessä: “Kuten viime vuosina on opittu, markkinoilla voi aina tapahtua yllätyksiä, joiden juuret juontavat geopoliittisiin tapahtumiin. Näin Fortumin kohdalta lopullista totuutta on turha tarkkaan ennakoida”
Shorttarit pyörittelevät edelleen Fortumin kurssia miten tahtovat. Näyttää vahvasti siltä että kurssi tullaan osingon irtoamispäivänä polkemaan suohon. Viime vuonna kurssi putosi enemmän kuin koko vuoden osinko oli, vaikka kyseessä oli vain puolikkaan irtoamisesta.
Ringhalsin nuke-data ilmestyi tänään Vattenfallin sivuille. Fortum ei tästä enää omista mitään, kun Uniperin omistukset hävitettiin.
Olen käytettävyyden laskenut tuotannon ja maksimin suhteen. Energiayhtiöillä tämä on yleensä tulospalkkion kriteerinä ja poistavat käytettävyysluvuista suunnitellut huoltoajanjaksot. Itse haluan luvun, josta näkyy oikea tuotantotehokkuus.
Kovasti etsin Oskarshamnin huoltoväliä, mutta en löytänyt.
EDIT: Kiitos @Mika . Lisäsin tuon taulukkooni.
Kauppalehden sivuilta näkee että 11 päivää oli jälkimmäisen osingon irtoamisen toipumisaika.
Ensimmäisen osan irtoaminen pudotti päivän päätteeksi 1,5-kertaisesti. Mielikuvani on että kävi päivään aikaan paljon alempanakin.
Kauppalehti kirjoittaa päinvastaista:
"Rajalan keräämästä datasta selviää, että Fortumin kurssi kyykkäsi viime vuonna osingon irtoamisen jälkeen osinkoa vähemmän. Osinkodippi kuroutui 11 päivässä umpeen. "
En näitä datoja huvikseni kerännyt.
Luvut olen vertaillut kummankin maan regulaattoreiden raportteihin ja kokonaisluvut täsmäävät. Voimalakohtaiset luvut ovat energiayhtiöiden omilta sivuilta. Fortumin ydinvoiman kokonaistuotanto vuonna 2023 on siis 23,84 TWh. Minulla on kerättynä tuotantoluvut Fortumin osavuosikatsauksista.
Ja kappas vain. Fortum ilmoittaa tuotannokseen n. 1 TWh liikaa. Ei tämä nyt niin vakava virhe ole, mutta kiva olisi jos raportit pitävät paikkansa. Löytyisiköhän Papalle työtä Fortumin viestinnästä tai raportointiosastolta 
Löysin myös virheitä Vattenfallin Ruotsin omista raporteista. Faksasin heille hetki sitten korjausehdotukseni Ruotsin tuotannon luvuista.
Vesivoiman tarkastelussa joutuu tekemään jonkun verran olettamuksia, koska voimalakohtaisia toteumia ei ulkopuolisena saa mistään. Toki Fortumin IR voisi ne minulle faksata, jos goodwilliä löytyy
Käytän olettamuksiin tätä Fortumin julkaisemaa tietoa. Kapasiteettia on likimain saman verran FI/SE2/SE3 välillä. Fortum ei erikseen raportoi vesivoiman jakautumista alueiden välille, mutta tällä olettamuksella jokaisella vesivoima alueella syntyisi kolmannes tuotannosta. Näinhän se ei varmasti ole, mutta riittävän hyviä lukuja tästä kuitenkin syntyy.
Fortumin ovk-raporteista kerätyn datan mukaan voidaan arvioida että jokaisella kolmella Fortumin hinta-aluevyöhykkeellä tuotetaan vesivoimasähköä noin 7 TWh.
Aiemman postauksen data huomioiden:
Ydinvoima, FI 14,5 TWh
Ydinvoima, SE3 9,4 TWh
Vesivoima, FI 7,0 TWh
Ydinvoima, SE2 7,0 TWh
Ydinvoima, SE3 7,0 TWh
Fortum käyttää saavutetun hinnan alueiden FI/SE3/SE2 jakauman seuraamiseen 40/40/20 lukuja. Oman tarkastelun tuloksena tämän pitäisi olla noin 50/35/15. Tällä on merkitystä, koska FI on tyypillisesti ollut kallein ja SE2 (Sundsvall) halvin.
Näillä oikeilla luvuilla Fortumin optimointi ei ole niin loistavaa, kuin raporteissa näyttää. Lyhyen tähtäimen optimointi tehdään vesivoimalla ja pidemmän tähtäimen ydinvoiman seisokeilla 
Kiitos kysymästä. Generation tekee melko samannäköistä jälkeä kuin Q4/23. Ehkä hiukan parempaa, kun OL3 on huollossa koko maaliskuun. Eli melko tavallisen hyvä kvartaali. Futuurit ovat alhaisella tasolla 2025, joten rikastumaan tällä lappusella ei pääse.
Olet nyt noita Fortumin lukuja tarkastellut -ja vertaillut.
Miltäs tämä meneillään oleva Q1/24 näyttää?Saatkos sieltä minkälaisia “fakseja” koneestasi tulemaan?
Tykkään seurata Keskivälin sijoitustviittejä. Useimmiten pelkkää parhautta ja antaa paljon uutta tietoa ja näkemystä.
Toisaalta itselleni on montakin syytä olla ostamatta Fortumia. Yksi syy on se, että tämän sähköyhtiön - siis sähköyhtiön …- strategiajohtajaksi on valittu Keskiväli.
Näin se maailma näyttäytyy joskus ristiriitaisena.
https://www.heikkikeskivali.com/post/uusien-yhtiöiden-löytäminen
Harmi, että tämä monopoliosio bisneksestä ei enää ole osa Fortumia. Sillä saralla näytetään rahaa tahkottavan komeasti.
Niinpä, tästä oli moni eri mieltä kanssani aiemmin mutta tosiasiassa Fortum ei vaan rohjennut nostaa hintaa niinkuin Caruna teki. Hirmuinen on liikevoitto ja prosentti eikä varaa investoida verkon uudistukseen. Jotenkin koomista näin ulkopuolisena katsojana.
Nojaa. Eiväthän nuo tuotot kovin kummoisia ole sijoitetulle pääomalle, mutta riskitöntä joka tapauksessa
Vieläkin ihmettelen minkä takia kotimaisille eläkeyhtiöille ei kelvannut isompi potti bisneksestä
Kiva kuulla, kiitos!
Jälkimmäisessä pointissa varmaan viitataan väärän sähköteknisen termin käyttämiseen (taajuusmuuntaja vs muuntaja). Teksti nyt luonnollisesti korjattu, koska oli huolimattomasti käännetty.
Lohdutuksena todettakoon, etten ole yhdenkään voimalaitoksen sähkötekniikkaa suunnitellut enkä tule sitä jatkossakaan tekemään. Vaikka tätäkin juuri julkaistua sähköistämishanketta ollut ilo olla alusta asti mukana edistämässä niin onneksi talo on täynnä pätevämpiä, asiasta jopa koulutuksen saaneita ammattilaisia, jotka suunnittelee ja toteuttaa sähkötekniikan. Heillä myös termit hallussa 
Siirtoverkkoyhtiöiden veloitusta säädellään, Fortumilla ei oltu ymmärretty (tai oltu yhtä härskejä) tehdä vastaavia kujeita kuin Carunan ostajat. Carunahan otti kalliita konsernilainoja ja teki muitakin järjestelyitä, joista saatiin säätelijälle kelpaavat perusteet hintojen nostoon.
Oli itseltäni vähän huono postaus - nousin ehkä ylös väärällä jalalla ja taisinpa vähän nolata itseäni. Mutta toisaalta aika usein on huomannut, että mokaamisen kautta oivaltaa asioita.
Kun katsoo niitä fortumin menneitä liikkuja, jotka jälkeenpäin osoittautuivat isoiksi virheiksi (uniper, venäjä, carunakin), niin eipä tosiaan sähkövoimaopinnot tai harrastuneisuus näytelleet niissä mitään roolia.
Voi tosiaankin sitten kysyä, että mitä olisi pitänyt näitä menneitä päätöksiä tehdessä maailmasta tietää, ettei näitä virheitä olisi tehty. Ja ihan varmasti tämä ei liity sähkötekniikkaan. Eikä todennäköisesti edes mihinkään bisnesanalyysiinkään. Ehkei edes talouteenkaan.
Jotakin enemmän olisi pitänyt ymmärtää tai jatkossa pitäisi ymmärtää - ja ehkäpä sitten se paras vastaus siihen, että “kuka voisi ymmärtää?”, onkin Heikki Keskiväli. Sitä vaan ei tämmöinen liian aikaisin herännyt aamujakelija heti hoksannut.
Enemmän kyllä pienessä mussutuksessani ajattelin tätä ajankäyttöä - tai siis sitä, että aikaa riittää niin paljon tähän sijoitushommaankin. Ja jopa tähän todella paljon kaikille palstankin seuraajille antavaan sijoitustiedon jakamiseen.
Kunnes ehkä oivalsin tämänkin, että mikä olisikaan parempi viitekehys rakentaa tätä syvempää ymmärrystä. Money makes the world go round loppupeleissä! Ja kun vielä poimitaan se tämän aamuinen juttu ja summataan, että siinä tulkittiin Elon Muskin sanomisia, niin ollaan varmasti aika lailla nykymaailman ymmärtämisen ytimessä. Tai seurataan juuri niitä asioita, mitä energiayhtiön strategiajohtajan tulisi seuratakin. Ihan sama mikä konteksti.
Ja sitä paitsi, kyllähän Musk puhui myös yleisestä sähkön riittävyydestä ja paitsi tekoälyn, myös muun muassa sähköautoilun vaikutuksesta eri asioiden saatavuuteen. Jolloin myös näiden asiaan liittyvien “transformereiden” kirjo kasvaa suureksi.
Seison siis korjattuna - tai valaistuneempana. Vähän sähköä aamuun 
Ja muuten omana suosikkina itse linkattuun juttuun nostan edelleen Siemens Energyn. Kunhan saavat gamesan raiteilleen, niin siinäpä valmis kymmenkertaistaja pohjiltaan. (Toki on jo 2.5 -kertaistunut.) Tilauskantansa ovat suorastaan älyttömät.
Svenne Holmström: Pidä. Yhtiö keskittyy jälleen ydinliiketoimintaan. Vakaa kassavirta, hyvä tase, mutta sijoittajien luottamus on ansaittava uudelleen.
Kimmo Lempinen: Osta. Analyytikot ovat liian (?) varovaisia sähkön hintanäkymistä pidemmälle aikavälille. Puhdas tuotanto ja kohtuullinen arvostus, jos sähkön hinta ei romahda.
Jaakko Ravald: Lisää/osta. Energiatoimiala on murroksessa, ja yhtiöllä on menestymisen mahdollisuudet. Pitkään salkkuun.
