Tässä vielä Juhan kommentit tuoreeseen “myyntiuutiseen”.
Fortum on sopinut myyvänsä kierrätys- ja jäteliiketoimintansa noin 800 MEUR:n velattomaan kauppahintaan. Näin Fortum myy valtaosan strategisessa tarkastelussa olleesta Circular Solutions -liiketoiminnasta. Kauppahinta on mielestämme erittäin hyvä liiketoiminnasta, joka on pääomaintensiivinen ja jonka pääoman tuotto on ollut heikkoa. Samalla Fortumin liiketoiminta fokusoituu edelleen selkeämmin, mitä pidämme positiivisena suuntana.
Suhtaudumme järjestelyyn positiivisesti, mutta se ei vaikuta näkemykseemme Fortumista. Tulemme päivittämään ennusteemme myöhemmin Q2-tulosennakon yhteydessä, mutta alustavasti emme näe merkittäviä muutoksia tulosennusteissamme (pl. myyntivoitto).
Tässä on tiivistelmä Kauppalehden artikkelista Fortumista ja Chempoliksesta:
Yrityskauppahuhut: Fortum ja Chempolis ovat huhujen kohteena Intiassa, jossa intialainen AM Green suunnittelee ostavansa osuuksia heidän yhteisyrityksestään Assam Bio Refinery.
Investointisuunnitelmat: AM Green aikoo investoida miljardi dollaria biopolttoaineisiin ja laajentaa laitosta.
Fortumin strategia: Fortum on ilmoittanut luopuvansa Intian toiminnoista, koska ne eivät ole linjassa yhtiön pohjoismaisen strategian kanssa.
Fortum ja Chempolis yrityskauppahuhujen keskellä Intiassa
Kauppalehden pääkirjoitustoimittajalta Matti Kankareelta mielenkiintoinen kirjoitus, joka ei ainakaan toistaiseksi ole muurin takana.
YK:n pysyvä kauppa- ja kehityskonferenssi UNCTAD arvioi laajassa vuosittaisessa investointiraportissa, World Investment Report 2022 :ssa, Fortumilla olleen peräti 32,6 miljardin dollarin eli nykyrahassa hieman yli 30 miljardin euron arvoiset varat Venäjällä.
Laatimassaan top 10 -katsauksessa UNCTAD piti Fortumia länsiyritysten selvänä ykkösenä Venäjällä olevien varojen suhteen.
Toisena oli Ranskan Renault 15,9 miljardilla, kolmantena Britannian öljyjätti BP 14,4 miljardilla ja neljäntenä taas ranskalainen öljyjätti Total Energies 13,7 miljardin dollarin varoilla.
Voi olla että se vie tuskallisen kauan mutta jonain päivänä Venäjä haluaa takaisin kansainvälisiin piireihin. Kenties sitten vasta kun Putinista on päästy eroon (oli syy mikä hyvänsä). Sitten kun näin käy niin tämän tyyppisistä arvioista on hyötyä kun kinataan korvaussummista. Jos murto-osakin tuosta tulisi takaisinpäin niin olisipa hyvä juttu Fortumille. Mutta en pidätä hengitystä odotellessa…
Jos joku muukin täällä pohti voiko Venäjältä tulla vielä lisää ikävää Fortumille. Fortum alaskirjasi koko Venäjän liiketoimintansa 2023. Ydinpolttoainetta tuodaan edelleen Venäjältä, mutta tuossa polttoaineen ostossa tuskin on isoja pääomia kerrallaan kiinni. Siirsin sormen pois myyntinapin läheisyydestä.
Jep. Positiivista ettei Fortum ole ainoa isoja rahoja sinne menettänyt. Luultavasti Ranska ja Britit tulevat sitten joskus lyömään nyrkkiä pöytään ponnekkaammin kuin suomalaiset tai ainakaan näiden rahojen karhuamista ja ennakopäätöksiä ei Fortumin tarvitse olla yksin hoitamassa.
”Fortumin arvonmääritykseen on tullut uusi kasvavasta liiketoiminnasta kumpuava positiivinen elementti…” Jotenkin tähän tyyliin Op:lla muotoiltiin ja tämä komponentti oli ymmärtääkseni datakeskukukset. Eli jos ja kun tällä perustein nostetaan noinkin paljon tavoitehintaa, niin siellä ilmeisesti usko datakeskusten voimaan buustata sähkömarkkinaa on vankka.
No nyt! Tämä velvoitteiden muuttaminen onkin valtava ennakkopäätös, joskin valituskierre ja ajanpeluu jatkuu aivan varmasti vielä Kho-kierroksen kautta ennen päätöksen lainvoimaisuutta. Yhtiö on ilmoittanut, ettei rahaa riitä jopa sadan miljoonaan kalatieurakkaan, mutta nyt se on väkisinkin edessä.
Edit. 12 vuoden kuluessa suunniteltavat Keski-Kemijoen voimalat huomioiden tuo sata miljoonaa ei kyllä alasvaellusratkaisuineen tule riittämään mitenkään.
Kustannus olisi todennäköisesti alle promille kumuloituneista voimaloiden yhteistuotoista. Eikö tämä olisi parasta vastuullisuutta, konkretiaa ja mitattavia kalojen määriä, eikä vaan ESG-paperispyöritystä.
Voimayhtiöiden laatimaa tekstiä on tuhansia sivua, mutta minäpä koitan kaivaa jostain sinulle. Yhtiöiden kannalta kohtuuttomiin kustannuksiin on kyllä vedottu useaan otteeseen. Saatoin vetää mutkia suoraksi kirjoittaessani, ettei rahaa riitä. Toki sitä yhtiöillä riittää.
Tottakai. Liiketoiminta, josta koituu kohtuuttomia haittoja luonnolle, joutuu muissakin tapauksissa korvaamaan aiheuttamansa vahingot. Kemijoen tapauksessa myös luonnon lisäksi vuosisatojen mittainen, lohenkalastukseen perustunut kulttuuri tuhoutui kertaheitolla. Trauma on koskettanut suurta ihmisjoukkoa laajalla alueella, ottaen huomioon Kemijoen valuma-alueen valtavan koon.
Pelkästään Kemijoessa viisi hyvin suurta, pääosin korkean pudotuskorkeuden omaavaa voimalaa, joihin pitää kalateiden lisäksi rakentaa myös alasvaellusratkaisut. Vastaavia, joskin selkeästi pienempien voimaloiden kalatiehankkeita työni puolesta seuranneina voisin sanoa, ettei tuo sata miljoonaa ole mitenkään yläkanttiin heitetty summa. Kalateiden kustannuksista löytyy paljon tietoja. Alasvaellusratkaisuista vähemmän, mutta esim. Iijoelle toteutettujen alasvaellusratkaisuiden kustannuksista löytyy tietoa googlaamalla. Tässä on toki huomioitava se, että nyt aletaan käydä vääntöä vasta avin lupapäätöksestä. Tämän tultua lainvoimaiseksi alkaa vääntö kalateiden rakennusluvista ja niihin liittyvistä valituksista. Savottaa on edessä vielä aivan valtavasti, ennen kuin yksikään kalatiet läpi sukkuloinut kala vaeltaa kohti lisääntymisalueita.
Joo, mutta kiinnostaa että kuka tuon arvion on tehnyt. Oliko se Fortumin arvio, jonkun konsultin arvio vai esim. sinun arviosi. Siksi sitä lähdettä kyselen. Mutta jos ei helpolla löydy, niin sitten ei.
Vaiheen 1 voimaloiden pelkät investointikustannukset ovat yhtiön teettämän selvityksen mukaan 143 miljoonaa. Avin lupapäätökset koskivat nähdäkseni näitä vaiheen 1 voimaloita. Noiden kustannusten päälle tulee vielä muita kuluja kasvavista toimenpidevelvoitteista. Sekä tietenkin kalateihin johdettavasta vedestä.
Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timosen mukaan avin tuore päätös uusista kalatalousvelvoitteista on yhdenmukainen yhtiön oman linjan kanssa.
– Pidämme tätä hyvänä ja olemme tyytyväisiä tähän päätökseen. Päätös on samansuuntainen Kemijoki oy:n vaelluskalastrategian kanssa. Tämä vahvistaa meidän näkemystä, miten vaelluskalakantoja voidaan palauttaa Kemijoen vesistöön.
Jos ely-keskuksen alkuperäinen hakemus olisi mennyt läpi, olisi se Timosen mukaan tarkoittanut jopa miljardin euron kustannuksia Kemijoki Oy:lle.
– Se ei missään nimessä nyt toteudu. Puhutaan kymmenistä, jopa parista sadasta miljoonasta eurosta investointikustannuksissa ja arviolta 10-20 miljoonan euron vuosittaisista käyttökustannuksista.
Pelkkä tavoitehinnan muutos ei paljoa kostuta.