Minustakin ehkä vähän huonoa pelisilmää ilmoittaa olevan tyytyväinen päätökseen, jolloin vastapuoli voi tuntea entistä enemmän “hävinneensä” mikä voi lisätä valitusherkkyyttä. Yleensä tapana harmitella päätöksiä ja ilmoittaa harkitsevansa valitusta.
Toivon kuitenkin että näissä kalatiehommissa pysyy vähintäänkin maltti mikäli niitä on pakko rakentaa. Käsittääkseni kyse ei kuitenkaan mistään uhanalaisista merkittävistä lajeista.
Käsityksesi on valitettavasti täysin väärä. Meritaimen on Suomessa erittäin uhanalainen, lohi ja vaellusiika vaarantuneita, eli kyllä tämä lupaviranomaisen virhe olisi pitänyt korjata jo vuosikymmeniä sitten. Suomi on monessa asiassa kehitysmaiden tasolla ja vaelluskalakantojen täydellinen tuhoaminen ilman velvoitteita haittojen korvaamiseen on yksi niistä. Näin totaalisesti ei vaelluskalakantoja ole pyyhitty mistään pohjoismaasta, eikä edes Venäjältä.
Pohjois-Euroopan suurimman ja saalismääriltään tärkeimmän lohijoen tuhoaminen on koko maapallon mittakaavassa merkittävä virtavesiekosysteemin menetys, minkä rinnalla jonkin sähköfirman osakkeenomistajien tuottoihin tuleva (hyvin pieni) lovi on yksi hyttysenkakka. Sijoitusfoorumilla ajatukset ovat toki rahaorientoituneita, mutta suuren yleisön arvot lienevät erilaisia, puhumattakaan koko Pohjois-Suomen halki ulottuvan Kemijoen valuma-alueen vaikutuspiirissä eläneistä ja elävistä ihmisistä. Ajat olivat patoamisen aikaan toiset ja teollistumiseen tarvittiin sähköä, mutta näitä jokiluonnolle aiheutettuja tuhoja olisi pitänyt korjata jo aikaa sitten muutenkin kuin voimayhtiön omilla, naurettavilla vippaskonsteilla (Montan toimimaton lohikatiska ja Isohaaran kalasydän-putkiviritelmä).
Mukava uutinen tuo paskalaitoksen myynti. Se on tuottanut pelkkää tappiota, joten hyvä että taseeseen vapautuu iso kasa euroja. Käsittääkseni myynnin myötä Fortumista tulee nettovelaton rahantekokone. Toki kaupan arvioidaan toteutuvan vasta Q4/24.
Olen hiukan pettynyt, ettei Energiateollisuuden sähköntuotannon kesäkuun raporttia ole tullut heidän saitilleen normaaliin aikatauluun. Onkohan joku huomannut, että näistä saa melko tarkkaa tietoa jo ennen osavuosikatsausta?
Jorinat sikseen ja kuva puhuu puolestaan. Papparainen odottelee malttamattomana tulevaa laimeahkoa Q2 rapsaa.
EDIT: anonymiteetti tässä nyt meni tämän kuvan myötä. Nyt kaikki tietävät, että joulu-pukki ja pappa-tunturi ovat yksi ja sama henkilö 
KL lähti hyökkäykseen…
Toi esitetty 30 miljardia sisältää ilmeisesti oletetut tuotot venäjän ex liiketoiminnoista? Vai miten summa on laskettu? En saanut sitä toista keltaisenlehdistön juttua auki, niin kyselen kun en ymmärrä.
Toimituspäälliköllä on mielestäni hieman ontuvaa matematiikkaa kolumnissa. Ei voi ajatella niin, että ensiksi alaskirjataan x miljardia, sitten kurssi laskee x %, että ”kokonaistappiot” olisi alaskirjaus + kurssilasku. Ennemminkin kurssilasku (vähintään osittain) on seurausta noiden omaisuuserien alaskirjauksista. Hämmentävää.
Kauppalehden kirjoitus oli aika populistisesti kirjoitettu ja kaikin puolin väsynyttä journalismia. Menetettyjen Venäjän omistusten arvoa ei pysty naama peruslukemilla perustella yli 30 miljardin arvoisiksi (aivan sama, vaikka jossain raportissa näin väitettäisiin). Jos Venäjä omistukset olisivat 30 miljardin arvoisia, markkinan olisi pitänyt hinnoitella ne omistavaa Fortumia jonnekin 40–50 miljardin luokkaan. Voihan se tietysti olla, että markkinoiden epätehokkuus on niin suurta, että Fortumissa on ollut arvoa piilossa kymmeniä miljardeja kaikki ne vuodet, kun Venäjä omistukset vielä omistettiin.
Jos tarkastelee Venäjän liiketoiminnan arvoa paljon puhuttujen kassavirtojen kautta, päädytään ehkä hieman päältä kymmenesosaan tuosta 30 miljardista. Venäjä-segmentti teki suuruusluokkaa 500 miljoonaa käyttökatetta, ja optimistisin arvonmäärittäjä voisi jättää Venäjän maariskin huomioimatta riskipreemiossa ja arvioida arvoksi kivan tasaluvun 10x EBITDA (huom. investointeja vaativa liiketoiminta), jolloin liiketoiminnan arvoksi saataisiin 5 miljardia. Maariskien takia on kuitenkin aika varmaa, että todellinen arvo (mitä joku todellisuudessa suostuisi maksamaan näistä kassavirroista) ei ole tuota 5 miljardia. Tai jos hampaat kiristellen yli 5 miljardiin pääsee, niin samalle pallokentälle täytyy kuitenkin päätyä.
Ymmärtääkseni tuohon heitettyyn 30 miljardin omistusten arvoon on sisällytetty myös Uniperin tytäryhtiön arvo. Vaikka Uniper tekisi jonain tiettynä aikana huimia rahamääriä fossiilisilla liiketoiminnoillaan, täytyy muistaa, että pahimmillaan tappiot olivat luokkaa 100 miljoonaa muutamissa päivissä. Näin voimakkaan syklistä liiketoimintaa ei voi millään arvottaa vain sen parhaimpien aikojen pohjalta. Uniperin Venäjän toimintojen arvostuksen määrittäminen on huomattavan haastavaa tulitikkurasiaankin, mutta varmaa on, että todellinen arvo ei voi millään nousta kaksinumeroisiin miljardeihin. Täytyy muistaa, että kuka tahansa taho nuo Uniperin liiketoiminnot omistaisi, niin Saksan valtio voi aina tilanteen tullessa kävellä liiketoiminnallisen päätöksenteon yli. Käytännössä siis yhtiö on ”täyden” arvoinen vain Saksan valtiolle tai tähän kytköksissä olevalle taholle.
Ensimmäinen aiheeseen liittyvä Kauppalehden kirjoitus omasi jonkinlaista lisäarvoa, sillä se enemmänkin nosti vain esiin Fortumin Venäjä omistuksiin liittyvän raportin. Kuitenkin tämä toinen kirjoitus oli suorastaan surullista luettavaa, jopa suomalaiseksi talousjournalismiksi. On totta, että Fortumin investoinneissa on tehty paljon virheitä viimeisten 10-15 vuoden aikana. Monet näistä virheistä ovat kuitenkin muuttuneet virheiksi vasta, kun koko maailman suunta muuttui enemmän kuin useisiin kymmeniin vuosiin. Tuotoilla on aina vastapuolella jonkinlaiset riskit. Osa negatiivista tuottoa aiheuttavista tekijöistä on mallinnettavia riskejä, osa mustia joutsenia ja osa harmaita joutsenia. Fortumin tapauksessa negatiivisen kehityksen aiheutti ehkä näistä viimeisimmän kaltainen tekijä. Viisaus voi olla helppoa, mutta jälkiviisaus on erityisen helppoa. Varsinkin, jos ei huomioi päätöksenteon aikana arvioitua odotusarvoa. Kolikonheitossakin 3x panos kertoimen saanut osallistuja voi näyttää tyhmältä, kun vastapuoli voittaa ensimmäiset kaksi heittoa. Fortum on viimeisen vuoden aikana muuttunut hyvin mielenkiintoiseksi yhtiöksi riskillisten osien pudotessa matkasta. Olisi sääli, jos nyt alettaisiin siivoamaan yhtiötä alkaen äärimmäisen ammattitaitoisesta toimitusjohtajasta. Jos jotain saisi toivoa, niin rakas pääomistaja keskittyisi ainoastaan valvomaan, että hallitus koostuisi henkilöistä, jotka tuntevat Pohjoismaiset sähkömarkkinat ja ymmärtävät omistaja-arvon luomisen päälle. Kaiken muun kikkailun ja hillotolppien nuolemisen saa jättää menneisyyteen.
Jos toimitusjohtaja ei vastaa Fortumin miljardien hukkaamisesta niin kuka vastaa?
Rauramo nyt ainakin on avainrooleissa johtoryhmässä vuodesta 2012 eli koko sen ajan kun Fortumin omaisuutta tuhottiin pää märkänä. Sähköverkot myytiin 2013-2015 ja ne rahat lienee nyt hukattu. Normaalisti näillä tuloksilla toimitusjohtaja saisi lähteä. En vastustaisi vaikka luuta lakaisisi laajemmaltikin, näitä vain harvoin nähdään.
Lisäänpä vielä että muut tämän casen avainpelurit eli Baldauf ja Lundmark vaikuttavat nyt Nokiassa - samoissa rooleissa kuin Fortumilla Uniper -kauppojen aikaan. Outoa kulttuuria kun Suomen taloushistorian ehkä suurimmasta epäonnistumisesta palkitaan entistä vaativimmilla ja rahakkaammilla positioilla.
Pelkästään Fortumin näkökulmasta tarkasteltuna sähköverkkojen myynti ei ollut täysi emämunaus. Sen sijaan sitä seuranneet tapahtumat olivat ei toivottuja, mutta siihen on syyttäminen ennemminkin Suomen valtion silloista johtoa. Keskeistä olisi ollut myydä/spinnata sähköverkot Valtio hallintaisen yhtiön käsiin. Sähköverkot eivät olleet pääomantuotolla tarkasteltuna kovin kummosta liiketoimintaa, kun todennäköisesti pääasiassa poliittisista syistä Fortumilla ei ollut/ei olisi ollut vastaavanlaista hinnoitteluvoimaa, kun nykyisellä omistajataholla on ollut.
Kaupasta saatujen rahojen käyttöä voi tietysti aina kritisoida ja se meni miten meni, mutta selvä visio toiminnassa oli. Uniperin Pohjosimaisia assetteja himoittiin ja tämä nähtiin ilmeisesti ainoaksi tavaksi ne saada haltuun. Todennäköisesti jonkinlainen irtautumissuunnitelma fossiilisesta puolesta luopumiselle on ollut, mutta valitettavasti aika loppui kesken (Saksan valtio päätti kävellä yli ja estää selvän Force Majeuren pykälän toteutumisen). Se oli ja se meni, nyt on uusi aika.
Paljon on virheitä tehty, mutta niitä tehdessä ne eivät ole olleet ilmeisiä hölmöilyitä, vaan huonoa tuuriakin on ollut paljon matkassa. Jos nyt laitettaisiin toimitusjohtaja pihalle, niin tulee muistaa, että aina täytyisi löytää parempi tilalle. Mistä se löydetään? Tuodaan ulkomailta? Vai hyppääkö itse pelastaja Malinen tämänkin yhtiön ohjaksiin? Vai joku muu Postissa meritoitunut? Ei Rauramon tasoisia osaajia vain Suomesta jonoksi asti ole. Tehdyt virheet eivät välttämättä myöskään ole taakka. Onhan hän ja muu Fortumin johto voinut myös oppiakin jotain arvokasta näiden kriisien keskellä.
Oma näkökulma Fortumin viestinnästä oli että fossiilista ei ikinä haluttu irtaantua. Suuri visio Uniperin takana oli hankkia edullista säätövoimaa Uniperin maakaasuvoimalaitoksista ja hiilineutraalia ydinvoimaa, seuraava vaihe lobata maakaasu ja ydinvoima vihreäksi, ja poistua kivihiilestä vaiheittain. Tämähän strategia onnistui hyvin niin pitkään kunnes Venäjä petti Euroopan. Tämä strategia oli järkevä ja vielä nykypäivänä ainakin Aallon energiatekniikassa Peter Lund hehkuttaa maakaasuvoimalaitosten edullisuutta ja joustavuutta.
Mitenkä luotettavina foorumi näkee Fortumin tulevien vuosien analyytikkoennusteet, jotka kautta linjan ennustavat tuleville vuosille liikevoiton ja sen myötä osingon laskua?
Fortumin analyytikkoennusteet niitä harvoja joita pidän järkevinä ja realistisina. Jopa pieni ylityksen mahdollisuus jää. Circular Solutions -myynti oli fantastinen uutinen.
Ihan fiksuja ne varmasti sinänsä on, vaikka puolueellinen asiassa olenkin. Mutta sähkön hintaa ei analyytikot osaa ennustaa ainakaan pidemmälle tulevaisuuteen, vaan siitä pitää tehdä perusteltuja oletuksia (futuurit, kysyntä/tarjonta-tasapainon kehitys jne). Ja sehän on ollut viime vuosina melkoinen heiluri. Pointtina lähinnä, että sen minkä pistää kohtaan “Achieved Generations Nordic Power Price (in EUR/MWh)” (tällä nimellä löytyy Fortumin konsensuksesta), on erittäin suuri vaikutus lopputuloksen kannalta ja korrelaatio tulosennusteen kanssa pitäisi olla hyvin vahva.
Tämä oli mielestäni aika kaunis ilmaisu tuosta kirjoituksesta. Mutta sellaista se on, kun kilpaillaan klikeistä - voimakkaimmat näkemykset saavat huomiota, joten mutkat suoriksi ja päitä pinoon.
Vara Researchin uunituoreet ennusteet tulivat tänään perille. Suuria muutoksia ei toukokuun lukuihin ole.
Jonkun verran tuotanto on vertailukauteen alempana (koko Suomi), joten eiköhän sama koske myös Fortumia.
Alentunut hinta ja pienempi tuotanto lienee vapauttanut vinon pinon suojauksia ja se saattaa näkyä isosti tuloksessa. Tosin tämä hetkellinen tuotto on kuin pakkasella housuun kuseminen.
Fortumiin sijoittaminen ei ole sprinttimatka vaan ultramaratooni
