Näkemyksiä riittää; tässä on OP:N Henri Parkkisen näkemys Fortumin Q2:sta ja sen näkymistä. 
Fortum julkaisi tänään Q2-tuloksensa. Yhtiön tulos ylitti niin meidän kuin konsensuksenkin ennusteet. Yhtiö ei julkaise numeerista tulosohjausta vuodelle 2024. Seniorianalyytikko Henri Parkkinen käy videolla tarkemmin läpi yhtiön tuoretta tulosta ja näkymiä.
”Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo saapuu Pulkkisen vieraaksi ROASTiin. Livelähetys starttaa maanantaina 23. syyskuuta kello 14:00 ja tuttuun tyyliin kiperät yleisökysymykset ovat tervetulleita. Kysymyksiä voi lähettää ennakkoon esimerkiksi Fortumin foorumiketjuun”
Tässä pari ajankohtaista ja kiperää (?) kysymystä ennakkoon etusijassa Fortumin tulevista ja etenkin ydinvoimainvestoinneista:
Tiedossa, että Fortumia odottaa jo tuotannossa olevien ydinvoimaloiden uusinta (esim. Loviisa). Toiseksi yhtiö tutkii SMR-pienydinvoimaloiden käyttökelpoisuutta ja kannattavuutta. Ensin mainittu hanke varsin todennäköinen, toisen näyttää aika.
Lisäksi tällä viikolla Ruotsin uusien ydinvoimaloiden rakentamisen selvittäjä jätti maan hallitukselle ehdotuksensa, joilla suoraan riiataan Fortumia atomivoimalainvestointeihin. Ruotsin valtio ottaisi kokonaiskustannuksista lainaa 75 % ja toinen tuki siitä, että sähköntuottaja saisi n 8 sentin takuuhinnan/KW. Fortum on tuoreeltaan taputtanut tälle ehdotuspaketille käsiään👏
Kaiken kukkuraksi Ruotsin väkivahva teollisuus Wallenbergien sfääri etunenässä on vedonnut julkisesti Fortumiin uusien atomivoimaloiden pystyttämiseksi. Eli maksukykyistä asiakaskuntaa olisi jo jonoksi asti.
Mikäli ydinvoimaselvittäjän ehdotukset siunataan Tukholman poliittisissa kabineteissa, tällä menolla Fortum olisi menossa miljardien ydinvoimainvestointeihin lähivuosina myös uusrakentamisen rintamalla.
Fortumin joidenkin omistajien ja osingonnauttijien joukossa tällaiset kasvuinvestoinnit saattavat silti nostaa hien pintaan. Obligaatio-osakkeen perikuva Fortumin lappu ei ehkä moniin vuosiin antaisikaan muhevaa osinkoa, kun miljardeja menisi Ruotsinmaalle ydinvoimaan? Kaikkia ei ehkä lohduttaisi, että osingot kasvaisivat sitäkin reilummin joskus 10 vuoden päästä. Toisekseen lukuisat viime vuosien isot ydinvoimalainvestoinnit ovat viivästyneet julmetusti ja milloin milläkin ongelmilla (vrt. esim. Olkiluoto III).
Riskejä ja isoja olisi siis moneen suuntaan ja miksi yhtiö näin näyttävästi liimasi itsensä kiinni edellä mainittuihin kuvioihin? Ovatko ydinvoimaselvittäjän väläyttämät takuut niin kovatasoisia?
Toisekseen voisi kysyä Fortumilla olevasta Uniperin SW-ydin- ja vesivoiman ostotarjousoptiosta. Täysin kuollut kirjain vai kulissien takana kauppoja yritetty hieroa?
Juha on tehnyt ahkerana poikana yhtiöraportin jo valmiiksi. ja tässä se olisi.
Nostamme Fortumin tavoitehinnan 14,5 euroon (aik. 13,5 €), mutta laskemme suosituksemme vähennä-tasolle (aik. lisää). Yhtiön Q2-tulos ylitti selvästi odotuksemme Generation-segmentin vesivoiman virratessa hyvin tuottavasti. Nostimme myös tulevaisuuden ennusteitamme vahvan suorituksen ansiosta, mutta tulos pysynee lähivuosina silti laskukäyrällä alhaisen sähkön hinnan takia. Kurssinousun jälkeen pidämme arvostusta (2025e EV/EBIT 11x) neutraalina ja arviomme mukaan osakkeen tuotto-odotus rajoittuu lähiaikoina korkeaan osinkotuottoon.
Nordea julkaisi päivitetyn Fortum-analyysinsä Q2-tuloksen jäljiltä. Suositus pysyy PIDÄ-tasolla, fair value 15,00 €.
Key upside risks: Green steel, hydrogen and data centres could support electricity demand and the power price in the long term. The company’s Nordic power price optimisation margin could remain above its guidance range of EUR 6-8/MWh.
Key downside risks: Declining coal and gas prices could lower power prices in Central Europe and the Nordics. A massive increase in onshore wind power could keep the Nordic power price below the historical average of EUR 45/MWh. The EU’s energy policy remains unpredictable and could require the restoration of natural rivers in the region.
Lisää päivitettyjä näkemyksiä. 
Montakohan miljardia suojauksiin jo vuosien saatossa uponnut rahaa ? Suht varma bisnes, onkohan tuo suojaaminen kovinkaan järkevää 
Nyt vasta alkaa näyttää paremmalta, ei syytä rynnätä myymään kun vasta vähän pohjilta noussut.
Suojauksethan on teoriassa nollasummapeliä. Näkemyksellä toi tietysti tehdä hyvää, mutta johdannaisten hinnoittelu perustuu aina ajatukseen, että arbitraasia ei pysty muodostamaan eli riskitöntä korkoa korkeampaa riskitöntä tuottoa ei pysty tekemään. Eli keskiarvoistetusti pitkällä aikavälillä ei pitäisi odotusarvoisesti olla väliä suojaako vai ei, jos suojausten tekemisessä ei ole kustannuksia.
Toinen pointti on tietysti se, että suojaaminen laskee tuloksen volatiliteettia molempiin suuntiin. Yleisesti ottaen vähemmän volatiilia tulosta on pystytty arvostamaan korkeammilla kertoimilla, kun enemmän volatiilia. Eli omistajalle suojaukset voi olla positiivinen asia, koska Fortum voidaan arvostaa korkeammilla kertoimilla, koska epävarmuutta on hieman vähemmän.
Mielestäni on kiistatonta että tuulettomina pakkaspäivinä meillä on liian vähän sähköä ja tuulisina lämpiminä päivinä ylikapaa. Tällöin Fortumin, jolla on eniten takuuvarmaa sähköä, pitäisi hinnoitella se toimitusvarmuus jotenkin soppareihinsa. Jos sitä ei saada soppareihin niin sitten kenties suojausten vähentäminen ajaisi samaa asiaa.
Pakkohan niillä on olla siellä plutoona data-analyytikkoja jotka voisi laskea auki mikä olisi ollut saadut tuotot, jos esim viimeisen viiden vuoden aikana ei oliskaan suojattu mitään. Siitä sitten tekemään arviota ja suunnitelmaa tarvitaanko suojauksia jatkossa enemmän vai vähemmän.
Suomen isoista yhtiöistä Fortum on mainemittauksessa pahnan pohjimmaisena. Vain napsun verran esim. Tecnotreen ja Omasäästöpankin yläpuolella… Tälläisella on jo väistämättä vaikutusta mm. osakekurssiin ja parhaiden osaajien rekrytointiin. Näin syvältä ei nousta pelkillä kilvenkiillotusoperaatioilla, joten mitä aiotaan tehdä?
Ps. tässä olisi muuten asianmukainen kysymys tulevaan Roastiin @Verneri_Pulkkinen
Paras lääke tollasiin on rahan teko. Itse en kaipaa mitään poppaskonsteja. Kasvava tulos ja osinko ja kaikki muu seuraa kyllä sitten perässä.
Fortumilla on pakko olla paljon osaamista näissä asioissa. Liiketoimintaympäristö ja sääntely on sitten aina mitä on. Fortum on itse näistä asioista hieman valitellut (muistelen esim Vernerin TJ haastatteluita) ja yhtenä ratkaisuna on tehty näitä pidempiä sopimuksia suoraan isompien teollisten asiakkaiden kanssa kuten tämä:
En osaa alan asiantuntijoita paremmin arvioida millaisia sopimuksia kannattaa tai ei kannata tehdä ja miten kannattaa suojata, mutta olisi varsin mielenkiintoista kuulla valtio-ohjauksen, piensijoittajien ja analyytikoiden reaktio, jos Fortum ilmoittaisi lopettavansa suojaukset 
. Yhtiö on kuitenkin onnistunut lähes täydellisesti ennakoimaan mahdolliset riskit omassa toiminnassaan ja mm Uniperista ja Venäjältä on jäänyt paljon hyödyllisiä oppeja.
Tuossa jo aiemmin joku kommentoi hieman huolestuneena Fortumin haaveita kasvuinvestoinneista, että olisiko vaan parempi keskittyä siihen ydinliiketoimintaan. Saattaa olla meidän yksityissijoittajien onni, että valtio vaatii osinkoja oman budjettinsa täytteeksi.
Kyllähän Fortum vähän miettii, että mihin kannattaa investoida:
Yritin katsoa viimeisimmästä vuosikertomuksesta, että kuinka hyvin TJ palkitseminen on omistaja-arvonluonnin kanssa käsi kädessä.
Palkitsemisraportti on pitkä ja puiseva, en ruvennut sitä kovin pitkällisesti perkaamaan. Mutta ilmeisesti siellä ei ole mitään tyhmyyksiä, kuten TJ saa miljoonabonuksia kannattamattomasta kasvusta, markkinoiden myötätullesta tms.
Fortum jättänyt anomuksen rakentaa tuulivoimaa lisää 450 GW:n verran:
Täydennys: ”Fortum aikoo kierrättää Espoon ja Kirkkonummen datakeskuksissa syntyvää hukkalämpöä kaukolämmöksi Espoossa, Kauniaisissa ja Kirkkonummella.
Fortum rakentaa parhaillaan lämpöpumppulaitosta Hepokorvessa Microsoftin suunnitteleman datakeskuksen läheisyyteen. Laitos kierrättää tulevan datakeskuksen hukkalämpöä kaukolämmöksi ja voi tuottaa kaukolämpöä myös itsenäisesti ilma-vesilämpöpumpuilla ja sähkökattiloilla”
Tämä taas tarkoittaisi isompia numeroita kuluttajien sähkölaskuihin ja se näkyy näissä mainetutkimuksissa(kin). Näkyy tuossa tutkimuksessa että selvästi kuluttajarajapinnassa toimivat ovat lähempänä häntäpäätä kuin toisille yrityksille tuotteita ja palveluja tarjoavat. Toki muutami poikkeuksiakin on…
Voihan ne tulla myös investointien kautta eli esim. jos tänään sähkön osto/valmistus maksaa vaikka 6 senttiä ja myynti 9 senttiä, niin sopivien vaikkapa tuulipuistojen jälkeen voikin osto/valmistus olla 5,8 senttiä, myynnin pysyessä samana. Tai kuluttajaystävällisemmin (PR, maine, kysyntä kasvaisi → volyymiä), osto/valmistus 5,6 senttiä ja myynti 8,8 senttiä, jolloin käteen jäisi silti enemmän (8,8 - 5,6 = 3,2, vs. 9 - 6 = 3).
Hyvät katteet ei ainakaan kaikilla aloilla ole rasitteena rekrytoinnissa, muuten mm. suurimmat peli- ja lääkeyhtiöt olisi ongelmissa.
Jokainen meistä valitsee työpaikan ja sijoituskohteet eri kriteerein. Itse olen mielummin töissä yhtiössä missä on kilpailijoita vähän paremmat katteet ja palkat ja pyrin sijoittamaan yhtiöihin mitkä tuottaa mielellään enempi kuin vähempi.
Niin, yksityissijoittallehan se parhain tuotto syntyy lopulta ns. “momentilla” eli kurssien arvonnousulla…
(=siis siihen asti kun on sen ensimmäisen miljoonansa kasaan saanut, sen jälkeenhän ei tarvitse lähinnä kuin varmistella, vaikkapa juuri osingoilla)
Fortum on nähtävästi silti “hyvänä” ja oletettavasti talouden sykleistä, tahi globaaleista tilanteista, riippumatta jatkossakin varsin vakaana osingonmaksajana hyvä lisä ja “perälauta”, tahi selkäranka, ihan miten vain haluaa aspektin julki tuoda, siihen momenttiosakkeiden reunalle…
(=juurikin noiden suojaustensa vuoksi)
