Vihreä viiva nykytilanne…
4 tykkäystä
Futuurien hinnat eivät koskaan katso suoraan tämän hetken varastotasoja, vaan ennustettuja varastotasoja. Toisin sanoen vaikka varastot olisivat huipuissaan ja pysyvät siellä vielä jonkin aikaa, niin hinnat lähtee kyllä voimakkaaseen nousuun jos ennusteet povaavat erittäin kuivaa säätä vaikkapa kahden viikon päähän.
Toisin sanoen nuo vesivarastojen käppyrät on aina heti julkaisuhetkelläänkin vanhentuneita futuurimarkkinaa jos mietitään, sähkömarkkina hinnoittelee silloin jo ennustettua tulevaisuutta.
2 tykkäystä
Ymmärrän tämän toki hyvin, pointtini olikin nimenomaan tuo vesivarastojen taso joka on edelleen todella korkealla, tuo Blomman hydro balance perustuu ennustuksiin ja tämä olikin pointtini. En tiedä miten hydro balance ennustetaan, pitkän aikavälin sääennusteilla tms mutta jonkun verran etunojaa se ottaa.
Ei kannata katsoa noita varastotasoja, vaan sitä mikä on tilanne suhteessa normaaliin. Talvella tasot laskevat ja keväällä nousevat. 
Tietysti näin, nyt ollaan selvästi normaalia korkeammalla tasolla edelleen eikä tilanne ole muuttunut merkittävästi viime aikoina.
Mietin sitä että mitkä lienee tuon hydro balance ennusteen parametrit, mitä siinä otetaan huomioon?
Mulla sellainen mielikuva, että tuo malli hyvin usein ennustaa tilanteen normalisoitumista, riippumatta onko yli vai alijäämäinen. En osaa sanoa varmasti mitä tuo ennuste syönyt. Mutta joka tapauksessa odottaa, että ylijäämä edelleen tästä laskisi kunnes tulee syksyn sateet.
1 tykkäys
Voi olla haastavaa tuo tasojen väheneminen, käsittääkseni syyskuu ja lokakuu ovat sateisimmat kuukaudet ainakin Norjassa.
Juu mutta edelleen toi peilaa suhteessa normaaliin
Jos nyt on ennätystaso ja tulee normaalit sateet niin miten hydrobalance voi parantua eli tilanne muuttua lähemmäksi normaalitilannetta? Kysyn mielenkiinnosta, yritän miettiä vastausta tähän.
Katso sitä charttia, tasot nousseet mutta ylijäämä vähentynyt. Tuo keltainen viiva näyttää varastotasoa (on noussut), sininen histogrammi hydrobalanssia (on laskenut ylijäämä). Tasot aina piikkaa syys-lokakuussa jonka jälkeen lähtee laskuun.
Ja sääennuste tottakai vaikuttaa sähköfutskaan. Muuta juuri sillä tavalla, että onko odotettavissa että on tavallista kuivempaa tai sateisempaa suhteessa vuodenaikaan normaalisti. Ja vaikka puhutaankin nyt ensi ja seuraavan vuoden sähköfutskasta niin suht lyhyen ajan sääennusteella on siihenkin jonkinlainen merkitys.
Kaikkine yksityiskohtineen hydro balanssin ennustaminen pidemmälle kuin kahden viikon päähän on täysin oma taiteenlajinsa, jota kaikki ennusteita laskevat tahot tekevät omilla tavoillaan. Karkeasti sanottuna taustalla on kuitenkin aina kulutusennusteet jotka pohjautuvat normaaleihin lämpötiloihin (suhteellisen tarkkoja ennusteita pitkällekin tulevaisuuteen), ennusteet sähkön siirrosta Keski-Eurooppaan / Keski-Euroopasta (todella volatiileja ennusteita riippuen markkinatilanteista) ja vesitilanteen normalisoituminen jollain isolta osin hatusta heitetyllä aikavakiolla (arvaus, koska kukaan ei osaa ennustaa säätä luotettavasti edes kahden viikon päähän). Näiden kaikkien päälle sitten rakennetaan vielä vahvasti kaikista tekijöistä riippuva eri tuotantomuotojen tuotantoennuste, eli ennustetaan paljonko kulloinkin tuotetaan esimerkiksi sitä vesisähköä.
Lähimmät päivät ja viikot lasketaan todennäköisesti kaikkien ennustajien osalta melkolailla samalla tavalla käyttäen lämpötilaennusteita, tuuliennusteita ja sade-ennusteita joiden avulla arvioidaan hyvin tarkasti tunti-/päivätasolla sähkönkulutusta, lumen sulamista, sähköntuotantoa, yms ja sitten lopulta vesitilanteen verrattuna nykyhetkeen muutosta.
Puhutaan siis melkoisen kompleksisesta laskennasta jonka lopputulos muuttuu joka ikinen kerta kun sille syötetään uusi sääennuste. Fortumin osakkeenomistajan kannalta tällä asialla ei pitkällä aikavälillä ole mielestäni kuitenkaan oikeastaan mitään merkitystä ja vesitilanteen seuranta onkin mielestäni ajan hukkaa, paitsi jos tarkoituksena on treidata Fortumia ennustamalla sähköfutuurien hintoja. Treidaaminen sinänsä voisi kyllä onnistuakin, koska Fortumin hintakin heiluu jonkin verran sähköfutuurien perässä, vaikka siinä ei oikeastaan juuri järkeä mielestäni ole.
Kuten tänäkin vuonna nähtiin, niin Fortum tosiaan suojaa valtaosan tuotannostaan etukäteen → lyhyen aikavälin säämuutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta Fortumin tulokseen. Suuren vesivoimatuotannon ansiosta Fortumissa itsessään kun on myös niin sanottu sisäänrakennettu suojausmekanismi vesitilanteen aiheuttamia muutoksia kohtaan.
Pitkällä aikavälillä on taas selvää, että sää ja vesisateet toteutuvat aina keskimäärin normaaleina. Vaikka esimerkiksi nyt on todella hyvä vesitilanne joka on romauttanut sähkön spot-hinnat, niin on vain ja ainoastaan ajan kysymys milloin tulee kuiva ajanjakso joka normalisoi vesitilanteen ja vie sen myös normaalia heikommaksi. Vesitilanteen osalta huomionarvoista on siis se, että vesitilanne ei ole lähes koskaan “normaali”, vaan se on lähes aina normaalia heikompi tai parempi. “Normaali” on ainoastaan laskennallinen pitkän aikavälin keskiarvo, jonka ympärillä tilanne heiluu täysin ennalta arvaamattomalla tavalla. Juuri tästä syystä Fortumkin sähköntuotantoaan orjallisesti aina suojaa etukäteen.
Tulipa näköjään vahingossa vähän pidempi kirjoitus, pahoittelut jos meni turhan kovaksi ajatuksenvirraksi. Lyhyesti sanottuna:
-
Jos olette pitkän aikavälin sijoittajia: älkää tuhlatko aikaa vesitilanteen seuraamiseen, se heiluu minne sattuu eikä sitä kukaan luotettavasti pysty ennustamaan. Pitkällä tähtäimellä vesitilanne toteutuu aina keskimäärin normaalina. Toki sen verran voi olla fiksua seurata, että Fortumia ei ehkä kannata ostaa silloin kun vesitilanne on historiallisen huono, tai myydä silloin kun vesitilanne on historiallisen hyvä.
-
Jos olette treidaajia: ostakaa Fortumia kun vesitilanne on huomattavasti normaalia parempi ja myykää kun vesitilanne on huomattavasti normaalia heikompi. Varautukaa kuitenkin jopa vuosien treidiin, koska sää voi toteutua “normaalista” poikkeavana pitkänkin aikaa. Tällöin toki kuvaan astuu myös muut yhtiöön liittyvät riskit, jotka voivat ylikirjoittaa vuosien aikana vesitilanteen muutoksen vaikutuksen. Eli oikeastaan älkää sittenkään treidatko Fortumia sään ja vesitilanteen perusteella, vaan jättäkää se vesitilanne ihan suosiolla huomiotta
23 tykkäystä
Aika lailla samaa mieltä, pitkäaikaisen sijoittajan ei kannata juurikaan vaivata päätään noilla asioilla. Ajoituksen suhteen taas saattaa olla vaikutusta. Yhtä kaikki, vesivarannot ei nyt varmasti hirveästi ole vaikuttanut siihen, että sähköfutskat nousseet. Mutta päästöoikeudet ovat kyllä, vaikuttavat suoraan sähkön hintaan. Alkuperäisen postauksen pointti oli, että analyytikot käyttävät silloista futuurikäyrää kun muodostavat ennusteensa. Se käyrä on nyt noussut. Oli syy sitten mikä tahansa
3 tykkäystä
Olkiluoto 3:n osalta tölkkiä potkaistiin taas eteenpäin:
4 tykkäystä
No kunhan saavat pannut kuumiksi ennenkuin pitää koko hoito romuttaa vanhentuneena. Ja siihen lienee vielä joitain kymmeniä vuosia aikaa. Kannattaa lähteä uuden reaktorimallin betatestaajaksi 
3 tykkäystä
Muistaakseni Kiinassa vastaava pannu on puksuttanut sähköä jo vuosikausia, aloitus oli OL3 jälkeen.
Tämä kertoo varmaan monesta eri asiasta.
6 tykkäystä
Meilläpäin tuo viranomaisvalvonta ymmärtääkseni yllätti rakentajan. “Ai nämä viranomaiset ihan oikeasti valvovat näitä vaatimuksia? Ja niille ei voi antaa ruskeaa kirjekuorta löydetyn puutteen korjaamiseksi, vaan joudumme oikeasti fiksaamaan asian?!?!?”
Sacré bleu
Kiinassa ei ole ihan niin justiinsa, tosin en haluaisi olla paikan päällä sitten jos jotain sattuu koska vastuusen löydetään aina joku ja siinä voi napsua kuolemantuomiota jos huonosti käy.
Tyylejä on erilaisia.
Niin ja tietty kiinasta löytyy hieman eri tehokkuudella rakennuksia vääntävää porukkaa kuin mitä tänne rahdattiin itä-euroopasta.
4 tykkäystä
Paljonko Fortumilla on kiinni tuossa Olkiluoto 3:ssa?
1 tykkäys
Uutinen vuodelta 2018.
“Fortum is participating with a 25% ownership in the building of OL3, a 1,600 MW nuclear power plant unit in Finland, through its interest in TVO.”
"Based on the current project schedule and the effect of the settlement agreement TVO estimates the total investment in OL3 to be approximately EUR 5.5 billion. "
“OL3 is funded through external loans, share issues and shareholder loans according to shareholder agreements between the owners and TVO. The settlement agreement does not have any immediate effect on Fortum’s current shareholder loan commitments for the OL3 project.”
7 tykkäystä
TVO:n osakejakauma 1.1.2019 eriteltynä sarjoittain:
https://www.tvo.fi/yhtio/hallintojajohtaminen/tvo-konserni.html
1 tykkäys
Ei nyt liity fortumiin mitenkään ja liputtakaa jos haluatte. Yleissivistyksenä ajattelin kertoa kuulemani kun yksi tuttuni vastaa ydinpolttoaineen loppuvarastoinnista Suomessa ja kysyin sit et miten se ydinvoimalan rakentaminen on noin vaikeeta. alkuun ranskassa vanhempi kokenut suunnittelija laski tarjoukseen hinnan ( oliko 13 tai 14 miljardia 
), no tämän myyjä hylkäs kalliina ja otti tilalle 2 nuorta insinööriä laskemaan hinnan tarjoukselle, juu laskivat paljon halvemman hinnan ja tämä tarjous tuli suomeen. Se olisi maksanut ton 13-14 ja tästä kaikki ongelmat alkoivat… kaupat lukkoon. No toi kokemattomien tarjoushan ylitty alkuun ja sen jälkeen alettiin tilata kiinasta halvalla sitä sun tätä jota suomessa sitten purettiin tukesin toimesta. Lisäksi vastaavalle betoni alustalle ovat tehneet maailmassa useamman voimalan ja yllätys, suomalaiset löysi siitäkin suunnittelu vian ja todistivat että ajan kanssa se murtuu… Lopuksihan ranskalaiset koitti vetää firman vielä konkurssiin, syy siihen että sopparissa lukee sakko mikäli laitos myöhästyy, se muistaakseni oli sellainen summa / päivä että toi olkiluoto 3 on ilmainen saatujen korvausten jälkeen ja taitaa vielä tilaaja saada hyvät korvaukset. No nyt tappelee lakimiehet sitten… Paljon jää yksityiskohtia kertomatta kun nauroin makeasti kuultuani tarinan 
24 tykkäystä