”Saatamme uudelleenharkita”…
Aika kaukana vielä, jos ei olla edes siirrytty harkitsemaan… harkitaanpa siis nyt ensiksi, halutaanko siirtyä varsinaiseen harkintaan.
Sanoisin, että retoriikkaa tämä on.
”Saatamme uudelleenharkita”…
Aika kaukana vielä, jos ei olla edes siirrytty harkitsemaan… harkitaanpa siis nyt ensiksi, halutaanko siirtyä varsinaiseen harkintaan.
Sanoisin, että retoriikkaa tämä on.
Aamun talousuutisia luettaessa tuli tämmöinen mielenkiintoinen artikkeli tekniikan & talouden lehdestä. Ensin Saksa ilmoitti satsaavansa 7 miljardia vetykehitykseen ja nyt Ranska on myös innolla mukana. Mikä olikaan Fortumin osuus tästä vetyenergiasta ja siihen satsaamisesta? Jotain muistan, mutta viimeaikaisen vetyhypen ansiosta pikainen foorumin selailu ei tuottanut toivottua hakutulosta.
Vaikea sanoa, mutta oletettavasti ainakin maakaasusta voidaan tehdä vetyä ja lisätä siihen ccs, en tiedä onko uniperilla mitään vihreän vedyn hankkeita käynnissä, mutta aurinko tai tuuli hankkeissa olisi mahdollista yhdistää vety siihen.
Kilpailijat taitavat kyllä tehdä jo vihreän vedyn hommia.
Uniperilta löytyy ainakin vetystrategia
kts.
Edit. Nyt myös Espania mukana
https://www.aa.com.tr/en/americas/germany-too-weak-to-cancel-russian-nord-stream-2-trump/1966001#
Trumppikin uskoo että Saksalla ei ole varaa olla tekemättä putkea loppuun.
Ketjussa on aiemmin puhuttu, että Fortum hyödyntää nykyään useiden datakeskusten hukkalämpöä ja uusia hankkeita on suunnitellussa. Ajattelin lisätä ketjuun juttua tästä aiheesta ja Fortumin suunnitelmista. 5G:n yleistyessä on kehittymässä datakeskusbuumia.
1) Tavoite
Vanha Fortumin mainosjuttu:
2) Uudet suunnitelmat
Fortumilla on käynnissä kaksi datakeskushanketta:
3) Esimerkki datakeskusten hukkalämmön talteenotosta
Esim. venäläinen hakukoneyhtiö Yandex rakensi Mäntsälään v. 2015 datakeskuksen. Yandex Oy:n datakeskus myy hukkalämmön raakalämpönä Mäntsälän kunnan omistamalle energiayhtiö Nivos Oy:lle. Calefa Oy on rakentanut datakeskuksen yhteyteen lämpöpumppulaitoksen, jossa veden lämpö nostetaan 85°C:een ja syötetään kaukolämpöverkkoon.
4) Uusia datakeskushankkeita
Lehtijuttujen perusteella datakeskusten rakentaminen ja hukkalämmön hyödyntäminen on kiihtymässä.
Muutamia parin viikon sisällä lehdissä olleita juttuja datakeskushankkeista ja hukkalämmöstä. Esim.
5) Fortumin hankkeiden tilanne
Hesarissa oli eilen juttua Fortumin datakeskushankkeen tilanteesta Espoossa.
Espoon hanke tiivistetysti:
Näissä hankkeissa kaikki riippuu datakeskustoimijasta. Kiinnostuuko joku datakeskustoimija Fortumin hankkeesta ja hukkalämmön talteenotosta. Datan määrä kasvaa, joten myös datakeskusten määrä kasvaa.
6) Datakeskusten sähkövero muuttuu?
Ruotsissa sähköveron osuus on jopa 14 kertaa Suomea alhaisempi isoille, yli 5 megawatin, datakeskuksille ja sähkövero on jopa 42 kertaa alhaisempi pienille datakeskuksille.
Hallitus on toteuttamassa lupaamansa sähköverouudistuksen ensi vuoden alusta.
" Nyt Le Monden mukaan vuonna 2018 tehty sopimus korvauksista on käytännössä mitätöitynyt uusimman myöhästymisen takia. Silloin sovitut 400 miljoonan euron korvaukset uusista myöhästymisistä eivät riitä TVO:lle. Lehti perustaa tietonsa useisiin lähteisiin. "
” Tiistaina Merkel tosin sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan, etteivät Venäjää vastaan mahdollisesti kohdennetut pakotteet pysäytä putkihanketta.”
” Fortum myös muistuttaa, että maakaasulla on tärkeä merkitys Euroopassa, kun huomattavasti enemmän hiilidioksidipäästöjä tuottavasta kivihiilestä pyritään eroon.”
Kuten aikaisemmin kirjoitin, tämä ei yllättänyt. Saksalaiset eivät halua ampua itseään jalkaan. Järjen käyttö on jossain määrin edelleen voimissaan. Homma jatkuu.
Puten pysäyttämisessä ei kannata valittaa kustannuksista. Poliittinen riski voi joskus realisoitua.
Näitä datacenter keskusteluja käydään kulissien takana jatkuvasti, kilpailu on kovaa sijoituspaikoista jne. Isoin kustannushan alkuinvestoinnin jälkeen on sähkö. Vuonna 2018 maailman datakeskusten sähköntarve oli 198 TWh, eli n. 1% koko maailman sähköenergian tarpeesta. Suuri osa energiasta muuttuu lämmöksi.
Hamina on siitä huono paikka, että asukasluku (ja täten kaukolämmön tarve) on pieni. Siksi lämpö hukkaan eikä investoitu kaukolämpöhankkeeseen. Haminan keskus on kooltaan n 80MW. Tähän vertailuksi myös mainittu Yandex Mäntsälässä, sen teholuokka on “vain” 40MW.
Helsingissä on monta pienempää keskusta ja muutama isompi (esim 24MW Telia).
Espoossa esim. Equinix, joka on investoimassa kohta n. 70MVA liintyntätehoon. Lisäksi sitten nämä suunnitteilla olevat Hepokorven salit. … mutta toteutuuko tuo 100MW tai yli? Alkuunhan nuo yleensä käynnistyvät paljon pienemmällä teholla kuin suunnitelmissa, mutta paisuvat siitä maksimiin ja sitten laajennetaan. Jotain noista tehoista kertoo se, että koko Espoon tehonkulutus talvella pakkasilla on luokkaa 400-450MW (vertaa Hki n. 800-1000MW). Tarkoittaa, että datacenter tarvitsisi 1/4 koko Espoon kaupungin tämän hetkisestä sähkötehon tarpeesta. Siihen sitten vielä lämpöpumput, jotta lämpö saadaan jalostettua kaukolämmöksi. Lämpötehoa toki piisaa, kun lonkalta voi heittää, että lämpöä tulee 1,2-1,4x sähköteho. Ei ihme että aiheuttaa hieman päänvaivaa alueen energiapiireissä, kun samalla painostetaan sulkemaan Suomenojan yksiköitä hiilineutraaliuden vuoksi. Ja joku täällä palstallakin pelkäsi sähkön tarpeen pienenemisestä… näkis vaan.
100 MW suuruisen datakeskuksen toteuttamisessa on kyllä monta haastetta edessä, kuten kerroit.
Yksi ongelma on, että 100 MW suuruisen datakeskuksen tarvitsevia toimijoita on vähän.
Vaatimukset näissä hyperskaalan datakeskuksissa on myös kovia ja moni suunnitelma voi jäädä toteuttamatta
Fortum on kehittämässä tuollaista Spring-virtuaaliakkukonseptia, jossa kapasiteettia säädetään joustavasti kantaverkon tasapainon ylläpitämiseksi datakeskusten avulla, jossa on Eatonin UPS-sähkövarmennusjärjestelmä. (näin esim. Ericsson Kirkkonummen datakeskuksessa) Ericssonin datakeskus kysyntäjoustoyhteistyöhön Fortumin kanssa | fortum.fi
Tuo Equinix (Nasdaq: EQIX) on todella investoinnut Suomeen voimakkaasti ja keskusten tehontarve kasvaa. Nyt valmistui uusi HE7-datakeskus Espooseen, joka tarjoaa pilvipalvelut (Azure, GCP, AWS, Oracle Cloud) ja yritysten välille suoria keskinäisiä yhteyksiä (interconnection).
Equinix aiemmin arvioi GXI-tutkimuksessa interconnection datan määrän saavuttavan Euroopassa vuonna 2021 yhteensä 1900 Tbps -volyymin.
Fortumissa jonkinlaista tukitasoa tuossa 16,7€ tuntumassa… mielestäni. Mutta olen vain arvonmäärityksen huru, en guru
Tampereen yliopiston Jean Monnet professori Pami Aalto arvioi, että putki saadaan valmiiksi.
– Sitä on kovin vaikea pysäyttää, kun putki on luvitettu saksalaisten ja muiden tahojen puolesta. Ilmeisesti putken rakentaja Gazprom pystyy saattamaan työn loppuun hidastetussa aikataulussa.
Juridisia työkaluja sen estämiseksi ei juuri ole.
Kim Talus on tehnyt lainopillisia selvityksiä Nord Stream 2 -projektille. Tästä syystä hän myös tuntee ne oikeuden kiemurat, jotka hänen mukaansa estävät hankkeen pysäyttämisen.
– Nord Stream 2 on, venäläisestä omistuksestaan huolimatta, sveitsiläinen yritys. Tätä investointia suojaa Euroopan energiaperuskirja, hän sanoo.
Tuo energiaperuskirja kieltää Taluksen mukaan epäreilun kohtelun. Valtion toiminnan pitää olla ennakoitavaa, läpinäkyvää ja sen pitää perustua oikeuteen ja sääntöihin.
– Se, että tämä projekti yhtäkkiä hyllytettäisiin siksi, että Venäjän kansalainen on myrkytetty Venäjällä… Eihän niillä asioilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.
Kim Taluksen mukaan puheet riskitason noususta ovat kuitenkin liioittelua.
– Verrattuna siihen, että mitään ei olisi tapahtunut? Tai verrattuna Nord Stream ykköseen? Totta kai. Mutta siitä, että uhkakuvat materilisoituisivat, ollaan todella kaukana, hän sanoo.
– Jos katsoo asiaa objektiivisesti. Tämän tyyppisissä projekteissa on aina jotain, mutta silti ne puskevat eteenpäin.
Prof. Livingstone on näiden kanssa samaa mieltä, kuten jo yllä ilmaisin aikaisemmin.
Kyllähän se vähän niin on, että mikäli Saksa tai joku muu kieltää aiemmin hyväksytyn investoinnin käyttämisen, niin uponnut raha ei jää investoinnin tehneen yrityksen vahingoksi. Oikeusvaltiossa pitää olla oikeus luottaa viranomaisten päätöksiin, joiden perusteella tehdään investointeja (“investointisuoja”). Saksa ei kuitenkaan ole mikään Venäjä, jossa valtio tekee ihan mitä haluaa.
Aamun Kauppalehdessä on laaja mutta melko mitäänsanomaton juttu (maksumuuri) Fortumin Venäjä-riskeistä. Jutun myötä kuitenkin korostuu venäläisen kaasun tärkeys Fortumille. Strategiatyö on kesken, mutta on selvää, että Fortum kaventaa fokustaan: joistakin liiketoiminta-alueista luovutaan, jotta toisiin voidaan satsata entistä enemmän. Tuulivoima vaikuttaisi olevan jatkossa tärkeä investointien kohde. Ydin-, aurinko- tai vetyenergiasta jutussa ei ole sanaakaan.
Saa nähdä, kuinka konkreettisen strategian kanssa Fortum tulee ulos loppuvuoden aikana; veikkaan, että sijoittajat kaipaavat muutakin kuin epämääräisiä suuntaviivoja. Tärkeää olisi myös ilmentää yhtenäisyyttä Fortumin ja Uniperin kesken; ei voi olla niin, että Uniper kulkee eri suuntaan kuin muu osa Fortumia.
Kuvakaappauksia Talouselämä 31/2020. Juttu maksumuurin takana näköislehdessä.
Edit: Juttu on itessään 13 sivua pitkä. Kaappaukset ovat erittäin pieniä pätkiä jutusta(Fortumiin liittyen) ja viimeinen kuvakaappaus on jutun kuvan kuvateksti. Onko nämä nyt liian isoja lainauksia jutuista ?
TuplaE: @Miguel3 kovasta projektien kokoluokan kasvusta huolimatta nämä vetyprojektit ovat kärpäsen paskan kokoisia oikeasti isojen energiayhtiön sisällä. Heillä nämä voivat olla isoja muuhun toimintaan nähden vasta vuosien päästä.
Muuten samaa mieltä Uniperin kaasuputkiston mahdollisuuksista ja tuskin Fortum on tämän sivuuttanut ostoa puntaroidessa.
Edit: Otetaan poiminta Ranskasta.
“If we want clean hydrogen, green hydrogen, we’ll need lots of electricity — and where will we produce it? In North Africa, the Middle East, then repatriate that hydrogen back to France? The carbon footprint won’t be very good,” he told BFMTV soon after the German announcement. “Or should we instead fight to make our own green hydrogen in France, using our nuclear plants? I think that’s a better option.”
Tämä saattaisi olla mahdollisuus myös yhden kotimaan energiajätinkin kanssa
tiesmonesko E: IRENA:n 2019 syyskuun rapsasta pisti tämä silmään.
" A 40 MW wind park coupled with electrolysers is planned near a chemical
industry in Germany by VNG, Uniper, Terrawatt and DBI, including 50 billion cubic metres of storage and a
dedicated hydrogen pipeline, with potential expansion to 200 MW by 2030."