Energiasektori ei ole nopeiden liikkujen ja varsinkaan liian nopeiden suurten muutosten tajunnanräjäyttävä sektori, mutta tällä kertaa maailma voi kuitenkin muuttua ns. “hetkessä”(=historian saattoon verrattuna), vaikka kasvunäkymät(=vety) ovat valtavia, etupeltoon kun ei kuitenkaan kannata liikaa investoida…
Senkin myötä hyvä vain, että Uniper-Fortza otti muutaman vuoden ns. “aikalisän”.
Kaikkea ei viellä hinnoitella, mutta sähkön hinnan vaikutus tulee jossain vaiheessa väkisinkin…
Vaikutti ehkä jälkiviisastelulta tuon hinnan mainitseminen, olisi voinut jäädä pois, vaikka totta onkin. Osinko- ja vakaa kasvutaskuun meni hankinta, ei ole tarkoitus lähiaikoina luopua.
Fortumin Litiumioniakkujen kierrätysratkaisusta muutama rivi ketjuun.
Tänään julkaistussa MustReadin jutussa Fortumin akkuliiketoiminnan johtaja Tero Holländer avaa liiketoimintaa. Fortumilla on hydrometallurginen kierrätyslaitos Harjavallassa, joka pystyy jo toimimaan teollisessa mittakaavassa.
[Lisähuomiona: Artikkeli tehty kaupallisessa yhteistyössä Fortumin kanssa.]
Akkuliiketoiminta on erittäin kehittyvä ja kansainvälinen ala, ja Fortum tähtääkin kansainväliseksi toimijaksi”, linjaa Holländer.
Akkujen kierrätyksestä arvioidaan Holländerin mukaan kasvavan globaalisti 18–20 miljardin euron liiketoimintaa vajaassa kymmenessä vuodessa.
Akkumateriaalien kierrätys ei koske pelkästään sähköautojen akkuja. Harjavallassa Fortum käyttää jo nyt metallinjalostajien sivuvirtoja, joita ne itse eivät pysty hyödyntämään. Myös pienkoneiden litiumakut soveltuvat hyödynnettäviksi.
Fortum käyttää mekaanisen ja hydrometallurgisen kierrätyksen yhdistelmää, jossa on paras talteenottokyky.
Lisätään tähän yhteenvedon alle vielä vähän lisää taustaa Fortumin litiumakkujen kierrätysbisneksen etenemisestä, jos joku haluaa tutustua aiheeseen enemmän:
Yhteenveto
Tammikuussa 2020 Fortum tiedotti ostaneensa arvokkaiden akkumetallien kierrätykseen erikoistuneen suomalaisen Crisolteqin kaikki osakkeet. (Linkki tiedotteeseen)
Yrityksellä on Harjavallassa teollisen mittakaavan hydrometallurginen kierrätyslaitos, minkä lisäksi Crisolteqilla on tuotantolaitos Torniossa sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa Raisiossa.
Crisolteqin hydrometallurgisessa kierrätysprosessissa saavutetaan yli 80 prosentin kierrätysaste litium-ion akuille verrattuna nykyiseen noin 50 prosentin kierrätysasteeseen
=> prosessissa koboltti, mangaani ja nikkeli otetaan talteen akusta.
Maaliskuussa 2020 Fortum, BASF ja Nornickel allekirjoittivat aiesopimuksen sähköajoneuvomarkkinoita palvelevan akkukierrätysklusterin rakentumisesta Harjavaltaan. Järjestely mahdollistaisi käytetyistä akuista saatavien kriittisten metallien suljetun kierron ja uudelleenkäytön. (Linkki tiedotteeseen)
Erityisasiantuntija Jarkko Vesa työ- ja elinkeinoministeriöstä muistuttaa, että vielä muutama vuosi sitten akkujen valmistus, osaaminen ja raaka-aineet olivat vahvasti Kiinan hallussa.
”He näkivät paremmin tämän kehityksen ja heillä on ollut pitkäjänteinen suunnitelma. Mutta EU on onnistunut etumatkan kuromisessa paremmin kuin osasin kuvitella.
Fortumin akkuliiketoiminnan johtaja Tero Holländer uskoo, että Suomesta tulee johtava akkuraaka-aineiden valmistaja Eurooppaan, koska täällä on tarvittavia raaka-aineita maaperässä ja jalostavaa teollisuutta jo nyt.
Suomi on siitä ainutlaatuinen maa, että täkäläisestä maaperästä löytyy kaikkia akkuvalmistuksessa tarvittavia mineraaleja. Etu on merkittävä myös siksi, että suuri osa mineraaleista tulee nykyisin maista, joissa tuotanto-oloja ei voi pitää kestävinä…
Security Policy Commentator and Harvard research fellow Benjamin L. Schmitt tells Brent Goff that despite Russian claims that Nord Stream 2 cannot be stopped, US sanctions are doing exactly that.
Mielenkiintoinen reitti siirtymisessä fossiilisista uusiutuviin.
Upeasti otettu laajempi näkökulma. Globaali siirtyminen uusiutuviin on tärkeämpää, kuin muutos yksittäisen firman osalta? Ei vaan tässä lyödään kaksi kärpästä yhdellä lyönnillä. Pääomasijoittajien salkku vihertyy ja Fortum saa entistäkin enemmän tavoitetta ja tehtävää fossiilisista uusiutuviin siirtymisessä.
Ilmakehä ei kysy, kenelle kunnia kuuluu. Maailman vakuutusyhtiöt ja ihmiskunnan tulevaisuus kiittävät, kun siirtyminen fossiilisista uusiutuviin nopeutuu.
Eiköhän tuossa Intiassa sijaitsevien aurinkovoimaloiden myynnissä ole kyse pääoman tehokkaasta kierrätyksestä; Fortum vapauttaa hidaskasvuista pääomaa uusien aurinkovoimaloiden suunnitteluun ja rakentamiseen, koska rakennusvaiheessa pääoma tuottaa nopeammin kuin omistusvaiheessa. Ja todennäköisesti Fortum jää kuitenkin pitkäkestoisen palvelusopimuksen myötä operoimaan näitä myytäviä voimaloita. Näinhän Fortum on Intiassa aiemminkin toiminut ja sanonut myös jatkavansa samalla mallilla.
Kyseessä on pohjimmiltaan sama arvokasvun optimointi, jota isot metsäyhtiöt käyttävät metsiensä kasvatuksessa.
Intialaislehden mukaan kauppa olisi yksi maan suurimmista, joka kattaa noin 500 megawatin aurinkoenergiaprojektit ja jonka arvo pyörii noin 500 miljoonaan euron tuntumassa.
Aurinkosähkön hinta on pudonnut rajusti Intiassa lainmuutoksien ja sääntelyn rajoitusten purkamisien myötä, jonka ansiosta ulkomaiset pääomasijoittajat ovat rynnineet markkinoille.
Fortum on Intiassa myös mukana muun muassa bioetanolitehtaassa, energiahukkaprojekteissa ja sähköajoneuvojen latausasemissa…
Päivävaihtoon verrattuna sektoriraportissa on vain pienehköjä muutoksia.
Ei tämä sinänsä yllätä. Päivävaihto koostuu enimmäkseen robottien senttipelillä.
Uutiset vaikuttavat tuskin lainkaan kurssiin ja tuntuu siltä että algoritmit ovat edelleen DAX30:een sidottuja, 13000 pistettä on n. 18 €. Tämä suhde vaihtuu piirun verran onko Forzan uutiset hyviä tai huonoja.
Iki-holdarille ei kurssilla toki suurta merkitystä ole, varsinkaan kun keskihinta kestää isonkin rojahduksen
Edit: Jos nyt hiukan kuitenkin säädän mielipidettäni, niin eilinen Intian kauppa on 40 snt/osake, jonka voi laskea lisää tuohon DAX sidonnaisuuteen. 56 snt/osake on tarkka luku mutta pieni tuottojen lasku syntyy yrityskaupasta.
Korealainen autonvalmistaja Hyundai perustaa oman yhtiön edistämään tulevaisuuden polttokennoteknologiaa.
Hyundain mukaan uuden yhtiön nimilyhenne HTWO juontuu vetymolekyylin lyhenteestä H2 sekä sanoista hydrogen (vety) sekä humanity (ihmiskunta).
Vety on jo pitkään ollut monen asiantuntijan veikkaus lopulliseksi energiatalouden ratkaisuksi. Kaasumainen alkuaine tuottaa hajotessaan silkkaa vettä ja lämpöenergiaa.
Vielä tällä hetkellä polttokennoteknologiat ovat käyttövoimien marginaalissa. Suurimmat ongelmat liittyvät jakeluketjujen rakentamiseen, kaupallisen hinnoittelun periaatteisiin…
Alueella on myös lukuisia muita arvomineraaleja, joita tarvitaan esimerkiksi akkuihin.
Lannoitteiden valmistajana Yara olisi hyödyntänyt Soklista ainoastaan apatiittimalmista saatavaa fosforia, joka on lannoitteiden pääravinteita.
Strategisen kokonaisharkinnan perusteella Yara on päättänyt luopua hankkeesta…
…Vaikka Yara nyt luopuukin Soklista, niin olemme tyytyväisiä siitä, että Suomen Malmijalostus jatkaa hankkeen kehittämistä. Näin hankkeeseen käytetyt mittavat panostukset ovat hyödyksi Suomen valtiolle”, sanoo Yara Suomen toimitusjohtaja Tommi Hevonoja…