Välillä tulee mieleen että tää vetyhype nyt ottaa vähän liikaa tuulta purjeisiin, kyllä mä ainakin luotan täysin siihen että Fortumkin osaa kyllä tarvittaessa sitä vetyä tuottaa jahka sen aika koittaa.
2 tykkäystä
Mitäs sitten, kun Fortum ostaa loput Uniperista? Milloin tämä nyt olikaan mahdollista? ( päässyt jo unohtumaan eikä nopealla googlauksella löytynyt 
oliko 2022? ). Onko synergia potentiaalia hieman enemmän sitten…?
Nyt kun Fortumilla on 75% uniperin osakkeisa, Fortum on kuskin paikalla. ( Määräysvalta )
Netdebt/ebitda 2x on kyllä tervetullut 2,5x sijaan 
Kyllähän Uniperilla on jo tuota vety hommelia käynnissä
Pistetään vielä Capex investoinnit 2021-2025
E: Sen verran vielä, että Markus ( TJ ) on Wärtsilän hallituksessa vpj. Sieltä varmasti saa näkymää myös Energia sektorille.
E2: 
13 tykkäystä
Pieni on kaunista kun se kasvaa ja kehittyy?
Ei vedyn tuotannossa mitään mullistavaa tekniikkaa ole tapahtunut. Homman pihvi on uusiutuvien laskevat kustannukset ja päästöttömyys. Suosittelen lukemaan EU:n vetystrategian, joka on aika kattava paketti asian ympärillä ja vaikkapa Saksan vetystrategian.
@nova18 Itse ainakin puhun nimenomaan vihreästä vedystä, tähän liittyy toki poliittisia päätöksiä. Esimerkiksi onko ydinvoimalla tuotettu vety vihreää, tai “lasketaanko” se sellaiseksi. Oma valistunut arvaus ydinvoimalla tuotettu vety saa vihreän leiman, tai jonkin “pink hydrogen” leiman joka on käytännössä sama asia. Ranska ei tule hyväksymään mitään muuta vaihtoehtoa IMO.
@N.K Oli hyviä kalvoja CMD presiksessä, erittäin mielenkiintoisia!
4 tykkäystä
Niinpä, ja eikös se Fortum pyri lisäämään uusiutuviakin koko ajan+Uniperin kautta pääsee sitten mukaan todennäköisesti näihin vetykarkeloihinkin? Vai olenko ymmärtänyt jotenkin Fortumin strategiat väärin.
1 tykkäys
Näistä vaihtoehdoista veikkaisin pink hydrogeniä, koska saksa on ydinvoiman kans päinvastaisella linjalla ranskaa vastaan.
1 tykkäys
Ilman muuta! Olen siis tismalleen samaa mieltä Fortumista, että suunta on oikea. Jos hakemalla haluaa jotain hakea niin voisivat ehkä piirun verran olla aktiivisempia uusiutuvien suuntaan, mutta eiköhän sieltä pari napsua aggressiivisuutta vielä löydy jahka asiat menevät eteenpäin.
@anttirs samaa mieltä ja omaa käytännössä samat edut kuin vihreä vety.
3 tykkäystä
Tässä Fortumin casessa pitäs laskeskella milloin se vetyä mihinkään tarttee. Sen jälkeen sen pitäis olla kannattavaa mitä ikinä se käyttökohde onkaan, jonka jälkeen siihen investoidaan…
Esimerkit täysin hatusta:
1)Fortum tekee massiivisesti sähköä auringosta, kun ei paista niin tekee massiivisesti sähköä vesivoimalla = ei vedylle tarvetta
2)Fortum tekee massiivisesti sähköä auringosta, säätövoima on ajettu alas. Aurinkosähkö varastoidaan vetyyn ja kun ei paista niin sähkö tehdään silloin varastoidulla vedyllä.
Hyvin karkeat esimerkit, mutta mielestäni yksinkertainen on kaunista. Toki niitä vetyputkia voi rakennella jne jos sitä vetyä joku jossaki tarttee sen verran että kumipyörillä roudaaminen on kalliimpaa.
Edit: Eli pitäisi tietää kuinka paljon sähköä meinataan tuottaa esim sähköllä ja tuulella, jota peilata sähkön tuntikulutukseen eri vuorokauden ja vuoden aikoina ja siitä vähentää olemassaoleva säätövoima. Lopputuloksesta näkee tartteeko fortum sitä vetyä vielä vai ei. Ja tämä ei vielä ota kantaa kannattavuuteen, johon vaikuttaa esim EU vetystrategia ja muiden tekemät tuuli- ja aurinkopuistot.
2 tykkäystä
Nopska kommentti, että kohta 1 ei mahdollinen nykytekniikalla. Likimain kaikki mahdollinen vesivoima on jo rakennettu eikä se riitä mihinkään jos kulutuspuoleen peilaa. Tarvittaisiin joku päheä innovaatio mallia aaltovoima jos vedellä meinattaisiin selvitä. Norja tosin suunnilleen vois omillaan pärjäillä pelkällä vesivoimalla, ne onnekkaat p#*&"aiset.
Ja tuo editissä oleva kyssäri on ennen kaikkea systeemitason kysymys. Auringolla ja tuulella kaikki tuottajat tuottaa kaiken aikaa niin paljon mitä pystyy ja sitten kun ei tuule tai paista pitää jotenkin selvitä systeeminä (esim. Suomi, Nordics, Eurooppa). Siinä syntyy se kysyntä vedylle sähkösysteemissä, kun tuotannon ja kysynnän epäsuhtaa pitää korjata. Eli jos jollain tuottajalla on vain tuulta ja tyyntä luvassa niin ei heidän tarvitse luvata mitään sähköä tuottaakaan. Järjestelmä tosin kaatuu jos kukaan ei tee mitään. Siksi jollekin aukeaa bisnes-sauma tuutata vaikkapa vedyllä tehtyä sähköä verkkoon kun ei paista tahi tuule.
Mutta säätövoima on itse asiassa tyypillisesti ihan eri asia. Sillä yleensä tarkoitetaan paljon nopeampaa säätöä, eli periaatteessa vaikkapa sitä, että patoluukku menee kiinnipäin kun tuulenpuska tuivertaa ja päinvastoin. Sitten on ripeämpääkin säätöä ja loistehoista tänne voi joku sähköviisas kirjoitella jos tahtoo… No kuitenkin sen kaiken kun ajaa alas niin kantaverkko seuraa melko ripeästi perässä (no oikeastaan ehkä vain jotkin osat Suomessa, muulla maailmassa menisi usein koko höskä kerralla)
4 tykkäystä
Itsekin näin tuon tiedotteen vahvasti positiivisena mutta jostain syystä kurssireaktio oli negatiivinen.
2 tykkäystä
Kyllä voisi näin sanoa, pörssi se vaan jaksaa aina kerta toisensa jälkeen yllättää, omasta mielestä positiivinen raportti mutta kuitenkin sijottajat erimieltä? Myivät pää märkänä, en ymmärrä mutta ei kait mun tarvikkaan. 
2 tykkäystä
Wärtsilä myy jatkuvasti maailmanlaajuisesti säätövoimaa, joka voidaan käynnistää n. minuutissa eli dieseleitä. Käyttövoimana voi toki olla yhtä hyvin maakaasu. Jenkeissä jo satoja. Tietokoneet käyvät omilla algoritmeillaan huutokauppaa säätövoimasta, kun pilvi lähestyy aurinkovoimalaa. Moottoreiden käyttöaste on alhainen, mutta ne käynnistyvät keskimäärin 3000 kertaa vuodessa eli 10 kertaa päivässä.
5 tykkäystä
Tulikin tästä mieleen, että vois tehdä itelle sähkösopimuksen jossa 100% tuotettu pelkällä auringolla ja tuulella. Saattasin istua kynttilän valossa tällä hetkellä täällä 
ellei sitte ole varastoitu vetyyn tai vastaavaa 
huumoria toki. pistäkää lippua tai nakakkaa kahvihuoneelle tai kuumaa vettä päälle. Lisäksi täytyy todeta että en ole energia-alan asiantuntia. Vaihtelevaa seurailua vain, ja järkeä koitan käyttää.
Ja yksinkertaistus oli äärimmäinen. Vesivoimaa ei ole tulossa lisää, lähinnä koitin pointtia tuoda esille että missä vaiheessa energian varastointia voisi tarvita…
” Juhan vieraana Fortumin toimitusjohtajan neuvonantaja Vesa Ahoniemi.”
Jos Fortumin vetystrategiaa haluaa arvuutella niin eiköhän sen tuosta podista voi rivien välistä lukea. Itse sain käsityksen että Ahoniemi ei oikein tykkää koko Green hydrogen nimestä kun ei käytännössä ole järkevää panostaa tuotantolaitokseen minkä käyttöaste olisi sään armoilla. Ja tätähän se olisi jos vihreä vety vaatii korvamerkittyä vihreää tuotantoa. Ja koska vedyn tuotanto ei ole vielä kannattavaa uusiutuvilla ilman tukia on ensiksi odotettava poliittiset päätökset ja suuntaviivat että pystyy optimoimaan ja kohdistamaan investoinnit oikein.
Pink hydrogenissa ei näitä ongelmia olisi ollenkaan. Vedyn tuotantoa voisi ajaa lähes yötäpäivää tasaisella tahdilla säästä tai muusta markkinasta riippumatta tämä myös tekisi sähköverkkoon tilaa uusiutuville kun siellä ei olisi niin paljon kiinteää tuotantoa. Pääsisi pahimmista negatiivisista hinnoista eroon ja olisi aivan valtava määrä puhdasta ja halpaa vetyå sähköverkon säätöön ja raskaanliikenteen polttoaineeksi.
4 tykkäystä
Jotenkin jäi CMD:n annista sekava ja epämääräinen kokonaiskuva Fortum-konsernin strategiasta ja tulevaisuudesta ylipäänsä. Fortumin ja Uniperin osuuksissa tuli esille siinä määrin ristiriitaistakin tietoa, että mielikuva yhtenäisestä konsernista ja yhteisestä strategiasta jäi melko hataraksi.
Rauramo korosti fokusoitumista ja tehokkuutta. En kuitenkaan saanut siitä fokuksesta kiinni. Jäin miettimään, onko fokus hukassa vai eikö sitä haluttu paljastaa. Esityksessään Rauramo toki totesi, että kaikkea Fortum ei halua strategiastaan ja tavoitteistaan julkaista.
Midstream hydrogen nousi kokonaisuutena melko vahvasti esiin, mutta varsin olennaisilta osin se stream jäi arvoitukseksi. No, kiivaita neuvotteluja varmasti käydään tältä osin monella rintamalla.
Jäi myös sellainen vaikutelma, että vety oli ”liimattu päälle” etenkin Rauramon esitykseen. Tämäkin söi uskottavuutta yhteiseltä strategialta. Saattaa toki olla, että katsoin esityksiä turhan ankaran suodattimen läpi; ehkä kuvittelemani ongelma olikin vain työnjaollinen ja viestinnällinen — ja viestinnällinen ongelma saattoi sijaita siis myös vastaanottavassa päässä.
Eniten hämmennystä ja huolestuneisuutta itsessäni herätti taloudellisia tavoitteita esitelleen kalvon keskimmäinen laatikko uusia investointeja koskien. Minulla on hieman vaikeuksia ymmärtää, miten mainitulla tuottovaatimustavoitteella pystytään tuottamaan arvoa omistajille ja maksamaan kasvavaa osinkoa. BBB-luokituksen säilyttäminenkään ei liene helppoa, jos investointien tuotto jää noin matalaksi.
Vastuuvapauslauseke: Seurasin CMD-lähetystä tarkkaavaisesti vain Rauramon ja Schierenbeckin esitysten ajan; talousjohtaja Karttisen esitys meni osaltani ns. vasempaan korvaan ja tauon alkaessa minun piti kiiruhtaa toisaalle. Q&A jäi minulta kokonaan katsomatta. Niinpä yhteenvetoni päivän annista on luullakseni varsin puutteellinen.
13 tykkäystä
Vety on biljoonan dollarin panos tulevaisuuteen
“Pelkästään Euroopan unioni aikoo kuluttaa jopa 470 miljardia euroa (558 miljardia dollaria) vihreään vetyyn vuoteen 2050 mennessä. Koko maailman siirtäminen samaan suuntaan maksaisi vähintään kaksi kertaa enemmän.”
6 tykkäystä
Laitetaanpas koko päivitys luettavaksi.
8 tykkäystä
Nordea julkaisi päivitetyn näkemyksensä Fortumista. Tavoitehinta (22,00 €) ja suositus (OSTA) pysyvät ennallaan.
21 tykkäystä
Hyvä ja selkeä anti taas päivityksessä @Juha_Kinnunen! 
Mun mielestä toi Fortumin DCF kuvaa aika hyvin täs casen pihviä: pitkällä aikavälillä erinomainen kassavirtacase, jossa nyt on kuitenkin minun kaltaiselle sijoittajalle, joka hakee ylituottoa, selkeä aliarvostus sekä osien summaan, että DCF-laskelman ulosantamaan arvoon. Ja ei kai pieni ESG-bonus haittaa jos ja kun Fortum tulee olemaan ja on keskeinen peluri uusiutuvassa energiassa.
37 tykkäystä