Globaalit laatuyhtiöt

IMO, tämä liikevaihdon kasvun kriteeri seuloo mukaan ensisijaisesti yhtiöitä, jotka on vaan olleet oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Tuollaiseen mukavaan (ei kuitenkaan räjähdysmäiseen kasvuun) on meinaan useimmiten oikein helppoa johtaa yritystä. 7% tuloskasvukin on 5%:n liikevaihdon jälkeen itse asiassa aika heikko saavutus kiinteiden kulujen vuoksi. Tällaisista yhtiöistä tulee äkkiä entisiä “laatuyhtiöitä”, kun myötätuulet poistuu esim. kilpailukentän, tai asiakkaiden preferenssien muuttumisen myötä.

Samoin tuo määritys aiheuttaa sen, että yhtön toimiala paljolti määrittää onko yhtiö laatuyhtiö vai ei. Tässä en sinäänsä näe sijoittajan kannalta mitään väärää, että välttää “hankalia” aloja.

Omasta mielestä laatuyhtiö on ennen kaikkea sellainen yhtiö joka tekee jatkuvasti kovaa tulosta, vaikka liikevaihtoon tulee välillä iskuja. Näissä haastavissa tilanteissa vasta ne jyvät meinaan poimitaan akanoista. Samoin suorittaminen on jatkuvasti parempaa kuin verrokkifirmoilla. Näitäkin asioita on todella hankalaa aukottomasti seuloa tietyillä kvantitatiivisilla kriteereillä.

7 tykkäystä

Olkoon tämä vaikka maksamaton mainos, mutta minulle tuli jo otsikosta mieleen Sifter-rahastoyhtiö ja sen sijoitusstrategia.

Joskus tein Sifterin sapluunalla screenereissä hakuja, mutta en nyt enää kuollaksenikaan muista, että millaisia yhtiöitä jäi haaviin. Pitänee tehdä harjoitus joskus lähiaikoina uusiksi, kun arvostuskertoimetkin ovat tervehtyneet (ainakin Euroopassa).

Sifterin viimeisimmän rahastoraportin mukaan TOP10-omistuksista löytyy tuttuja nimiä, kuten Novo Nordisk, Lam Research, Microsoft, Alphabet ja Taiwan Semiconductor. Mutta sitten taas Safran, Disco, Old Dominion Freight Line, Be Semiconductor Industries ja Applied Materials edustavat yhtiöitä, joiden bisnestä en tunne. Noita TOP kympin ulkopuolisia yhtiöitä voi haistella Sifterin blogeista, raporteista ja videoista, joissa toisinaan käsitellään esimerkiksi jotakin yksittäistä uutta omistusta.

Jos globaalit laatuyhtiöt kiinnostaa, niin suosittelen kyllä Sifterin materiaaleja. Ovat tosi selkeitä, informatiivisia ja laadukkaita. Harvalla rahastoyhtiöllä on yhtä ensiluokkaista viestintää näin tuulipuvun näkökulmasta.

Ja jos aihe kiinnostaa, niin kannattaa ehkä lukea myös Sifterin taustaa valoittava kirja "Sijoittaja - Mitä Hannes Kulvik oppi ahneudesta ja miten sinäkin voit vaurastua levottomilla osakemarkkinoilla, joka on huomattavasti nimeään mielenkiintoisempi.

Tästä tuli nyt näköjään ihan Sifter-fanipoika -kirjoitus, mutta annan sen itselleni anteeksi, kun Sifter on Inderesin kumppani ja minä Inderesin osakkeenomistaja.

52 tykkäystä

Kiitos hyvästä avauksesta!

Otan ihan alkuun vapauden ketjuun vastaajana inttää vastaan tuosta tuloskasvusta laadun kriteerinä, liikevaihdon- ja liiketuloksen kasvu ovat niin keskeisessä osassa yhtiön arvonmäärityksessä, että mielessäni kasvu pelkistyy vain arvon komponentiksi. Lisäksi kasvun voi usein loppua täysin yhtiöstä itsestään ulkopuolisista tekijöistä, ja “laatu” on vahvasti yhtiön omassa vallassa olevien asioiden nimittäjä.

Toiseksi koska olen joskus itse pohdiskellut samaa kysymystä ja olen kehitellyt itselleni seuraamieni yhtiöiden laatutekijöitä hahmottavan pisteytysjärjestelmän; arvioin kaikkien yhtiöiden sijoitetun pääoman tuottoa (ROIC 5 vuoden keskiarvo), investointiastetta (5v vapaa kassavirta/investoinnit), yritysjärjestelyiden osuutta kyseisistä luvusta, kassavirtamarginaalia, vieraanpääoman suhdetta, gearingiä, toimialaa, sekä yhtiön asemaa toimialalla, sekä omistusrakennetta.

Kerään siis vähintään 6 edellisen tilikauden aineiston näitä varten, luvut joiden pohjalta laskelmani teet saan Morningstarilta, ja pistotarkastan niitä yhtiöiden toimittamiin tilinpäätöksiin. Haluan huomauttaa, että saatan ajoittain tehdä omia oikaisuja ja poiketa yhtiön omasta kirjanpitokäsittelystä. Lisäksi joidenkin tunnuslukujen laskentaperiaatteet saattavat poiketa muiden käyttämistä.

Helsingin pörssistä tarjoan harkintaanne seuraavia:

KONE - silläkin uhalla, että herra Nivala sen jo hylkäsi.
Tuttuakin tutumpi suomalaisille sijoittajille, mutta kyllä se vaan on kone. Pääomien tehokkaassa hyödyntämisessä painitaan ihan maailmansarjassa, hyvin kannattavaa liiketoimintaa pyöritetään vuodesta toiseen ei pelkästään nettovelattomana vaan myös negatiivisella käyttöpääomalla. Eikä sijoittajan tarvitse pelätä poukkoulevaa strategiaa tai osakkeenomistajan kannalta kyseenalaisia yritysjärjestelyitä.
Kaikesta huolimatta kohtuullisen syklinen, liiketoiminnassa maantieteellistä keskittymistä ja marginaaleihin kohdistuu kovia paineita.

  • ROIC 22,6%
  • RG 4,11%, EG -2,7%
  • EBIT margin 11,4%, FCF margin 10,7%

ORION
Rehellisesti itselleni varsin etäinen toimiala, ja kompetenssini yhtiön kilpailuetujen laadun, suuruuden tai pysyvyyden arviointiin on aika vähäistä. Epäilen aina, että ei kai nyt mikään liiketoiminta voi pysyä näin kannattavana vuodesta toiseen, mutta kerta toisensa jälkeen olen väärässä.

  • ROIC 24,9%
  • RG 7,5%, EG 19,9%
  • EBITm 26,1%, FCFm 19,1%

VAISALA
Omassa pisteytyksessäni huomattavasti kahta edellämainittua alempana, mutta OMXH25 yhtiöistä kolmantena. Johtava toimija hyvin erikoistuneessa markkinassa, marginaalit tosin eivät mitään hillittömiä, ja voittojen uudelleeninvestointiaste on varsin korkea.

  • ROIC 15,6%
  • RG 10,6%, EG 14,0%
  • EBITm 7,7%, FCFm 7,0%

Naapurin pörssistä laatuyhtiön leimaa voisin sovitella:
ATLASCOPCO
Länsinaapurissa on onnistuttu luomaan paineilmalla toimiva setelipaino.

  • ROIC 20,0%
  • RG 11,1%, EG 11,2%
  • EBITm 20,9%, FCFm 15,3%

TROAX
Myy metallisia verkkoaitoja, hoitotasoja, sekä varastointiratkaisuja. Myynti enimmäkseen B2B, mutta asiakaskunta hyvin hajaantunut ympäri Euroopan - varsinkin yhtiön kokoon nähden. Myynnin tehokkuus ja se miten yhtiö tekee tällaisia marginaaleja sinällänsä yksinkertaisilla tuotteilla jaksaa hämmentää jatkuvasti.

  • ROIC 14,48%
  • RG 17,1%, EG 14,5%
  • EBITm 19,3%, FCFm 11,2%

Laitan vielä linkin viimeisimpään vuosikertomukseen jos joku haluaa lukea:

SINTERCAST
Ruotsissa päämajaansa pitävä, hullujen englantilaisten kehittelemän suomugrafiittivaluraudan valmistukseen erikoistunut yritys. Suurimmat asiakkaat ovat autoteollisuudessa johon tehdään moottorilohkoja. Asiakaskunta erittäin keskittynyttä, mutta näillä marginaaleilla nyt uskaltaa jo vähän riskiäkin kantaa.

  • ROIC 30,9%
  • RG 8,3%, EG 6,1%
  • EBITm 29,1%, FCF 25,0%

Tuossa vielä tämän kummajaisen viimeisin vuosikertomus:

34 tykkäystä

Hei kiva että viestejä, kritiikkiä ja ylipäätään keskustelua tämä on poikinut! Haluaisin heti alkuun tarkentaa, että minähän alussa totesin että mitään universaalia kaiken kattavaa määritelmää ei ole edes olemassa. Miksi nämä kriteerit; haluan että tänne päätyy nimenomaan laatufirmat, joiden tulos kasvaa kannattavasti suurella todennäköisyydellä hyvien vallihautojen kasvamana mahdollisimman pitkään. Minua ei niinkään kiinnosta ns. laadukas firma, jonka tulos mörnii ja siten pitkällä aikavälillä osakkeenomistajan tuotto jää vaatimattomaksi (tai indeksitasolle). Tämä ehkä @Jamon ja @Uppo-Nalle vastauksena.

Mielestäni on myös ihan uskottavaa perustella, että aito laatufirma pystyy kasvamaan pitkiäkin aikoja tuollaista kohtuullista tahtia sekä liikevaihdon, että tuloksen osalta. Pitkällä aikavälillähän liikevaihdon kasvu kuitenkin ajaa tuloskehitystä, koska marginaalit eivät voi parantua ikuisesti. Onko uskottava pitkän aikavälin tasainen KANNATTAVA kasvu laatufirman merkki vai pelkästään arvon komponentti? Siitä voidaan keskustella, mutta minä pitäydyn siinä että se on kyllä myös laatufirman tunnusmerkki :slight_smile:

Kiitos @Uppo-Nalle listastasi, näissä on pari hieman vieraampaa joihin pitää paneutua paremmalla ajalla :slight_smile:

Btw @Mauri , Sifter on kyllä hyvinkin tuttu mutta voin käsi sydämellä vannoa että kriteerit ovat omat eikä kopioitu ainakaan mistään Sifteriltä suoraan :smiley: En toki ole yllättynyt että Sifterillä on samankaltaiset vaatimukset, sillä mielestäni Sifterin lähestyminen osakepoimintaan on hyvin lähellä omaakin ajattelua: laatufirma, joka pystyy kasvamaan kannattavasti pitkiä aikoja syvien ja uskottavien vallihautojen kanssa on se, mihin osakepoimijan pitäisi tähdätä. Ja pitää sitten kiinni siitä kun pääsee kyytiin kohtuulliseen hintaan (harvoin halvalla saa).

10 tykkäystä

Laatuyhtiö käsitteenä on itselleni aina ollut jollain tavalla hämmentävä, ehkä siitä syystä, että itse tähän käsitteeseen sisältyy sisäänrakennettuna valtava lupaus. Sama koskee koko tätä ketjua, koska tässä ollaan rakentamassa itse asiassa koko keskustelupalstan ehkä mielenkiintoisina palstaa. Onnistuessaan tämä ketju on omalla tavallaan kokoelma todellisista Top-Gun yhtiöistä, eli tähän valikoituu tiukan seulan jälkeen parhaista parhaat yritykset. Periaatteessa tämä ketju on se, mistä aloittelijan kannattaa lähteä liikkeelle löytääkseen salkkuunsa perussetin yrityksiä, jos ei ole aikaa ja/tai halua omaan yritysanalyysiin.

Tässä on myöskin tämän laatuyhtiökäsitteen haastavuus ja olen aina kokenut tämä käsitteen itselleni jotenkin vieraaksi. Tämä ehkä johtuu siitä, että mielestäni tämä lähestymistapa on eräällä tavalla mielestäni liian tunnuslukupainotteinen ja taaksepäin tuijottava. Kuitenkin osakesijoittaminen on tulevaisuuteen katsovaa ja laatu voi olla yrityksessä tänä päivänä piilevänä, mutta huomenna puhkeamassa kukkaansa.

Toisaalta on tunnustettava, että itsellänikin on omassa ja läheisten salkuissa siellä täällä osakkeita, jotka täyttävät laatuyhtiökriteerit ainakin löysästi, mm Microsoft, Johnson & Johnson ja Procter & Gamble. Olen ostanut nämä yhtiöt vähän silmät kiinni periaatteella sen takia, että ainakin joidenkin mielestä nämä yritykset täyttävät laatuyhtiökriteerit, Nämä yhtiöt ovat olleet salkussa pitkään ja tarkoitus on omistaa näitä vielä seuraavat kymmenen vuotta.

Samalla karvaita pettymyksiä on tullut vuosien varrella yhtiöistä, jotka monet ovat mieltäneet laatuyhtiöiksi, muun muassa Sampo ja Kone. Näiden yhtiöiden kohdalla menin ehkä helppoon, vähän sillä ajatuksella, että kyllä se Nalle Wahlroos ja Herlinit tietävät, miten rahaa tehdään. Erittäin naivia ja laiskaa ajattelua, joka on karvaasti kostautunut. Monen muun asian ohella näiden yhtiöiden kasvu ei ehkä ole vastannut odotuksia ja tässä on mielestäni aasinsilta omaan tulokulmaani.

Pohjimmiltaan mielestäni laatuyhtiön käsite on jollain tasolla nimittäin naimisissa lopulta kuitenkin kasvun kanssa. Laadukas yhtiö tekee hyviä tuotteita kannattavasti ja ottaa markkinaosuuksia. Laadukas yhtiö pystyy myös innovoimaan ja luomaan nahkansa, kuten esim. Microsoft siirtyessään pilvipohjaisiin palveluihin tai Amazon kehittäessään jatkuvasti uutta tarjontaa ja liiketoiminta-alueita. Yllä mainittu prosenttialarajakriteeri kasvulle on tästä syystä mielestäni hieman matala, kun taas tuloksen osalta olisin sijoittajana valmiimpi hyväksymään ainakin tilapäiset dipit matkan varrella, kasvuun sisältyy välillä ilmakuoppia tuloksen osalta.

Tästä syystä venyttäisin laatuyhtiön käsitettä kasvun suuntaan ja myöskin ei-kvantitatiivisella tasolla lisäksi laadukkaaseen yrityskulttuuriin. Tämä on oikeastaan kuitenkin se, mistä kaikki innovaatio ja uudistuminen viime kädessä syntyy. Tavallaan tämäkin on jollain tasolla mitattavissa oleva asia, mutta ihan heti en keksi tunnuslukujen ja muuttujien settiä, millä jokin tekoäly seuloo näillä kriteereillä jyvät akanoista.

Eli tiivistäen hieman rukkaisin alussa lainattuja tunnuslukuja, vaatisin kovemmat kasvukriteerit ja tuloksen osalta olisi joustavampi. Ottaisin jollain hämärällä tekoälyllä yrityksen innovointikyvyn kriteeriksi, toki helpommin sanottu, kuin tehty. Mutta kuka sanoi, että tämä on helppoa.

8 tykkäystä

Oma ehdotukseni laadun ja yrityskulttuurin screenaamiselle:

  • kasvava osakekohtainen liikevaihto ja tulos
  • stabiili/paraneva kannattavuus (ROIC, EBIT-%)
  • matala velkaisuus
  • stabiili/pienenevä osakekanta, ellei sen kasvuun ole hyvää syytä
  • jos yhtiö maksaa osinkoa, niin matala jakosuhde
  • merkittävä johtoryhmän/perustajien omistus yhtiössä

Jos nuo kuusi kohtaa toteutuvat, niin ollaan jo hyvin oikeilla jäljillä. Kaikki ovat myös todennettavissa numeroin. Lisäksi voisi laadullisesti tutkia, että hyödyntääkö yhtiö kaikkia käytettävissä olevia pääoman allokointikeinoja tehokkaasti (epä/orgaaninen kasvu, velanotto/-takaisinmaksu, omien ostot, sopiva osingonjako). Usein tuppaa olemaan niin, että laatuyhtiöillä on ainakin lähes koko työkalupakki käytössä - terveisiä vain Helsingin pörssin mörnijäosastolle, jossa keinukytkin vaihtelee osingonjaon ja järkyttävien saksalaisfirmojen ostelun välillä.

Esimerkki ylläolevasta: Lifco AB, kenties se Euroopan kovin sarjayhdistelijä kymmenine yritysostoineen. Vimeiset viisi vuotta on edetty muuttumattomalla osakekannalla, ja pääomistaja Carl Bennet heiluttaa tahtipuikkoa enemmistöomistuksella. Liikevaihto on compoundannut yli 15 prosentin vuositahtia, joka on tasaisesti koostunut pienistä yritysostoista sekä orgaanisesta kasvusta niche-toimialoilla. Kun vahvaan kasvuun yhdistetään tasaisesti paraneva kannattavuus, niin EPS-kasvu hipoo 20 prosenttia vuodessa. Tase on pidetty väkivahvana, velan ja käyttökatteen suhde on noin 1,5 jatkuvasti. Lopuksi Lifcon osinkopolitiikka on sellainen, että sillä selvästi taataan pääomistajan ja johtoryhmän elintaso - mutta yhtiön kasvu menee silti etusijalle, ja siksi jakosuhde on matala. Jokainen Lifcon kurssikäyrän nähnyt tietää, että tällä reseptillä on pärjätty aika hienosti. Siitä vain peilaamaan, että miltä laadukas teollisuusyhtiö näyttää.

Kun asiaa miettii, niin kyllä mäkin näkisin kasvun täysin oleellisena osana laatuyhtiötä. Mitä teet laadukkaalla liiketoiminnalla, jos se ei tuota omistajalle keskimääräistä nopeammin kasvavia kassavirtoja? Varmasti löytyy niitäkin hitaan kasvun yhtiöitä, joilla on hirveät vallihaudat ja vahva markkinapositio, mutta voinko minä hyötyä siitä omistajana - siinä on se tuhannen taalan kysymys. Vaikeaahan sitä on ylituottoa saavuttaa omistamalla, jos tulos ei kasva ja voitonjako kasvaa vain jakosuhdetta nostamalla - jäljelle jää vain arvostus tuoton ajuriksi. Pahimmassa tapauksessa käy vielä niin, että maksat siitä yhtiön näennäisestä laadusta ihan järkyttävää ylihintaa - ja kas näin tuhoutuu pääoma, ja pääoma tuhoutuu näin! @Sijoittaja-alokas voisi etsiä huomisen haastatteluunsa käsiinsä sen kaverin, joka maksoi kolme vuotta sitten Koneesta 76 euroa osakkeelta (P/E 38!!!), ja kysellä että paljonko yhtiön huikea laatu on tuottanut hyvää mieltä. Hetki voi mennä, että nuo kertoimet sulavat siedettäviksi.

Hyvästä johtoryhmästä ja omistuksesta jo olikin puhetta, mutta mikään ei mun mielestä korvaa viestinnän seuraamista ja tulkintaa. Raportoinnissa on hyvä seurata, mitä johto tuo esille - Texas Instruments on erinomainen esimerkki: firma korostaa raporteissaan osakekohtaisen vapaan kassavirran kehitystä - ja pyörittää bisnestään sen mukaisesti ajoittain jopa kolminumeroisella ROIC:illa. Oman salkkuni kärkihevonen Fairfax taas painottaa, että firman tulee kestää aikaa ja että yhtiön olemassaoloa uhkaavia riskejä ei oteta:

We always look at opportunities but emphasize downside protection and look for ways to minimize loss of capital. […] We will never bet the company on any project or acquisition.

Pelkät numerot eivät näitä kerro, onneksi. Jos kertoisi, niin ei niitä huikeimpia sijoituscaseja tulisi saataville.

29 tykkäystä

Tosiaan erinomainen listaus. Seuraavaksi esitän todennäköisesti epäsuositun mielipiteen.Tesla täyttäisi (laskentatavasta riippuen) useat näistä kriteereistä mutta ko. yhtiötä ei aivan ensimmäisenä mielletä laatuyhtiöksi. Itse olisin valmis pistämään Teslan ainakin ehdokkaaksi tähän laatuyhtiöluokkaan, vaikka tämä saattaa nostaa monella sijoittajalla niin kutsutusti karvat pystyyn.

Eli onko Tesla laautuyhtiö? Ja jos ei ole, mitä pitäisi muuttua, jotta Tesla luokiteltaisiin laatuyhtiöksi?

1 tykkäys

Samaa mieltä @Hades kanssa siitä, että yhtiön laadun kvalitatiiviseen analyysiin kuuluu johdon ja suurimpien omistajien arviointi. Arviointikohtina itse käytän yleensä pääoman allokointikykyä, intressien yhteneväisyyttä osakkeenomistajien kanssa ja kommunikaation avoimuutta. Mielestäni ketjun avausviestiin voisi lisätä jonkun johtoa/omistajapohjaa koskevan kriteerin, jos idea saa tarpeeksi tukea muiltakin.

Lisäksi korvaani särähti avausviestistä kohta, jossa mainittiin, että capex/R&D kulut pitäisi olla matalat suhteessa liikevaihtoon. Omasta mielestä on osakkeenomistajan kannalta vain positiivinen asia, jos yhtiö saa tungettua kassavirtaa takaisin businekseen erinomaisella ROICilla. Nämä panokset täytyy tietysti suunnata järkevästi, mikä palaa takaisin johdon allokointikykyyn. Esimerkkinä tuskin ketään Novon osakkeenomistajaa haittaa Wegovyyn laitetut R&D panostukset, kun käsissä on yli miljardin liikevaihtoa kvartaalissa tekevä ja yli 100% vuodessa kasvava lääke. En myöskään usko, että esim. Costcon uusien myymälöiden avaamiseen vaaditut capex-kulut painavat omistajien mieltä, kun sijoitettu pääoma tuottaa erinomaisesti. Tietysti kaikilla investoinneilla on saturaatiopisteensä ja Costcon kolmas myymälä samassa pikkukylässä tuskin on yhtä hyvä investointi kuin ensimmäinen.

Pörssiyhtiöiden toimialat eivät myöskään ole veljeksiä keskenään ja ihmettelisinkin, jos lääkinnällisiä laitteita valmistava laatuyhtiö (Revenio, Intuitive Surgical, Edwards Lifesciences yms.) ei panostaisi uusien ominaisuuksien kehittämiseen sillä muutenhan patenttien erääntyessä kilpailuetu heikkenisi merkittävästi. Silloinhan kilpailuetua jäisi vielä puolustamaan brändi ja mahdollisesti laaja asennettujen laitteiden kanta. Toisaalta hitaamman teknologisen kehityksen aloilla kuten hissit & liukuportaat (hissin keksijä varmaan tunnistaisi modernin hissin hissiksi) matalat R&D kustannukset voivat olla perusteltuja. Softayhtiöt ovat tietysti vielä oma lukunsa, kun lisätuotteiden ja -palvelujen tuottaminen ei kärjistäen maksa mitään.

Ehkä tässä on kuitenkin tartuttu jo tarpeeksi lillukanvarsiin tältä päivältä, koska olen pääpiirteittäin samaa mieltä avausviestissä asetetuista laatukriteereistä. Jos kirjoitukseni oli liian sekava, suosittelen englannin taitajille Saber Capitalin tekstiä, jossa selitetään asia paremmin kuin osaan (linkki: Importance of ROIC: "Reinvestment" vs "Legacy" Moats | Saber Capital Management).

Kiitos vielä @JNivala hyvästä avauksesta! Toivottavasti saadaan nauttia vielä pitkään laadukkaasta laatuyhtiökeskustelusta.

15 tykkäystä

West Pharmaceutical Services
Huikea bisnes, mielettömät vallihaudat.

Toimii lääketieteellisen teollisuuden alalla. Yhtiö siis itse valmistaa ja jakelee asiakkailleen lääkkeiden jakelussa ja käytössä olevia erittäin kriittisiä lääkeannostelijoita, injektiokyniä, pakkausratkaisuja ym. Siis elintärkeitä pienkomponentteja, joiden laatuleima on äärimmäisen tärkeää asiakkaille heidän omien tuotteiden toimivuuden ja potilasturvallisuuden kannalta (jotta lääke menee oikeaan paikkaan turvallisesti ja ilman riskiä kontaminaatiosta).

Kvantitatiivinen puoli:

  • Liikevaihdon kasvu viimeiset 13v, CAGR on jotain 7-8 % luokkaa
  • Nettotuloksen kasvu viimeiset 13v, CAGR on jotain 17 % luokkaa
  • Tase on erittäin vahva, mm. käteistä on enemmän kuin korollista velkaa
  • ROIC viime vuodet > 15 %
  • Nettotulosmarginaali myös viime vuodet tuota 15 % luokkaa

Kvalitatiivinen puoli:

  • Yhtiön tuotteet ovat siis liiketoimintakriittisiä käytännössä kaikille maailman suurille lääkefirmoille. Lisäksi yksikköhinnat ovat matalat → nämä yhdessä luovat selvästi hinnoitteluvoimaa asiakkaiden suuntaan.
  • Bisnes on todella ennustettavaa (koska lääkkeitä menee suhdanteesta riippumatta hyvin tasaisesti), käytännössä riskittömämpää / vähäsyklisempää bisnestä et löydä.
  • Firman tuotteet on etenkin kovasti kasvavalle uusille innovatiivisille lääkkeille erittäin kriittisiä, koska useat nykyajan kehitysputkessa olevat uudet lääkkeet pitää pystyä esim. injisoimaan (lääkettä ei pysty pakkaamaan vain nieltävään tablettiin), jolloin Westin tuotteet astuvat kuvioon. Tämän markkinan kasvun odotetaan olevan erittäin kovaa pitkänkin aikaa. Kokonaisuudessaan selvästi kasvava markkina.
  • Suuret alalle tulo esteet: vaatii osaamista, pääomaa ja regulaattorin tuoma suoja on myös iso
  • Suurempi ja globaalimpi kuin kilpailijansa niin tuotantolaitosten kuin asiakaskeskittymienkin mukaan.

Jos pitää ostaa jotain osaketta ja unohtaa se salkkuun 10 vuodeksi, niin tämän kanssa ei ainakaan pelottaisi hukata niitä salkun tunnuksia 10v ajaksi :smiley:

EDIT:

Tämä linkki seurantaan, tänne tulee kivasti uutisvirtaa firmaan liittyen niin ei tarvitse itse jokaista mediaa seurata aktiivisesti! Mielenkiintoisia artikkeleita tuo täynnä, kannattaa tutustua jos (ja kun) firmaan tutustuu :slight_smile:

35 tykkäystä

Jatkan listaa kahdella sveitsiläisellä hienomekaniikkayhtiöllä, jotka suunnittelevat ja valmistavat pieniä, mutta lähes kaikille mekaanisille laitteille välttämättömiä, virtausta sääteleviä laitteita - venttiileitä!
(Huom. luvut taas viiden vuoden keskiarvoja)

BELIMO
Myy ja valmistaa LVI-sovellutuksiin toimilaitteita, venttiileitä ja antureita. Teknistä etumatkaa haetaan paitsi johtavalla yhteensopivuudella kiinteistöautomatiikkaan ja erinomaisella laadulla, myös huippuunsa hiotulla myynnillä ja jakalellu. Pienetkin erät liikkuvat tehtailta asiakkaalle ympärimaailman käsittämättömällä tahdilla, suoramyynnin suosiminen pitää asiakashinnat kohtuullisina eikä tuotannossa tavaraa kasata vain hyllyihin. Myynti jakautuu suurinpiirtein 40/40/20 Eurooppa, Ameriikka, muut.
Sveitsiläiseen tapaan velka on kirosana, ja pörssilistautumisesta huolimatta yhtiöllä on perhe ankkuriomistajana n. 20% osuudella.

  • ROIC: 22,4%
  • RG 10,6%, EG 6,16%
  • EBITm 17,8%

VAT GROUP
VAT on valinnut toisenlaisen lähestymisen venttiilimarkkinaan; operatiivisen tehokuuden sijasta omaa kilpailuetua haetaan erikoistumalla, ja voi pojat on erikoisia venttiileitä! Mitä haastavampi käyttöympäristö sen parempi, negatiivisen miljoonien baarien alipainepöydät ja supertehokkaiden polttomoottorien sylinteriventtiilit ovat VAT:lla ovat niin bulkkikamaa, että tuotekehitysosasto pääsee käyttämään aikansa suunnitellakseen venttiileitä avaruusasemiin ja hiukkauskiihdyttimiin/jarruttimiin. Liiketoiminta on kasvanut pienestä pajasta miljardin vaihtavaksi pörssiyhtiöksi ilman ensimmäistäkään yrityskauppaa ja käteistä on pidetty aina sen verran, että veloista nyt ainakin selvitään.
Myynnistä puolet menee Aasiaan ja noin neljännes Amerikkoihin. Suurimmat asiakkaat ovat puolijohdeteollisuudessa, mikä tekee bisneksestä varsin syklistä. Tekninen konsultointi ja huoltotoiminta hieman tasoittaa heittelyä (yhteensä vajaa 20% kaikesta myynnistä). Vaikka varsinkin tulos elää maailmantalouden mukana niin se että viivan alle jää yli 20% huonoinakin vuosina kertoo kaiken oleellisen kannattavuudesta.

  • ROIC 34,9%
  • RG 27,1%, EG 30,9%
  • EBITm 26,3%
17 tykkäystä

En nyt ehdi kirjoittaa pidemmin, mutta yksi voisi olla Canadian National Railway, löytyy myös Sifterin salkusta.

Alalle tulon kunnys on korkea, marginaalit terveet ja osakekohtainen tulos on kasvanut tasaisesti.

ROIC ei ihan yllä 15 %:iin, mutta on yltänyt 10-12 % tasoon viime vuosina. Yritän kirjoittaa pidemmän tekstin tästä myöhemmin.

16 tykkäystä

Mielenkiintoinen firma, ei uskoisi ensimmäisenä että raidebisnes on ollut näin fantastisen hyvä bisnes. Toisaalta, onhan tuossa aika korkeat alalle tulo kynnykset ja kriittinen peluri koko Pohjois-Amerikan talouden toimivuudenkin kannalta. Onko sulla @SamiK tietoa, tuleeko CNR hyötymään Bidenin tästä infrapaketista jollakin tavalla ja jos kyllä, niin millä tavalla?

@Uppo-Nalle :n mainitsemat, itselleni täysin tuntemattomat firmat, pitää kans käydä läpi vähintäänkin jollain tasolla tässä lähipäivinä :slight_smile:

5 tykkäystä

Tässä heittona kasinofirma naapurista, kun meidän pörssistä ei taida globaaleja laatuyrityksiä löytyä. Eli monen tuntema Evolution AB online kasinofirma täyttänee laatuyhtiön tunnusmerkit, toki en osaa sanoa yrityksen johdosta sen enempää ja en osaa loppuun asti arvioida, millainen vallihauta tällä yrityksellä on. Mutta ainakin numeroiden puolesta meno on hyvinkin vakuuttavaa. Asian moraalinen puoli onkin sitten tarina toinen, ehkä ei sovi nk. eettisille sijoittajille. En muuten tiedä, millaisia eettisiä minimivaatimuksia globaaleilta laatuyhtiöiltä olisi edellytettävä.

Hienoja löytöjä tässä ketjussa heti näyttää olevan, nopealla silmäyksellä toki laadusta näköjään joutuu maksamaan ja tuli mieleen, ovatko osakkeet nk. täyteen hinnoiteltu. Mutta olen todella vaikuttunut tämän ketjun löydöistä ja sijoittajien tietämyksestä. Tästä ketjusta on selvästi tulossa todellinen aarreaitta.

19 tykkäystä

Sen verran vielä lisättävä Evolutioniin, että löysin tämän yrityksen ruotsalaisbloggarien kautta, taisi olla ehkä tämä Professori Tuhatkauno (Professor Kalkyl). Hänen sivustollaan on melkoinen kokoelma globaaleja kasvajia, joista osa on hyvin lähellä laatuyhtiöstatusta (jollei jo ole siellä), Google kääntäjällä hoitunee hyvin, joten jaan ruotsinkielisen linkin ja toki hänellä on myös Twittertili.

6 tykkäystä

Minäkin olen pitänyt logistiikkabisnestä matalan katteen bulkkina, jossa on matalat alalletulon kynnykset ja vaikeaa saada kestäviä kilpailuetuja.

  • Canadian National Railwayn ulkona olevien osakkeiden määrä on laskenut vuoden 2019 lopun 722,6 miljoonasta 688 miljoonaan
  • Osinko on noussut joka vuosi vuodesta 2005 alkaen
  • Sijoitetun pääoman tuotto 15,8 % vuonna 2022 (tavoite 15-17 %)
  • tavoitteena 10-15 % tuloskasvu vuosina 2024-2026.

https://www.cn.ca/-/media/Files/Investors/Investor-Day/20230503-Shareholder-value-creation-EN.pdf?la=en&hash=50FC0AEC2C48F667EDD79ABF419440A668478C43 -sijoittajapresentaatio

https://sifterfund.com/wp-content/uploads/Sifter-Fund-Canadian-National-Railway-Investment-Case-Study-2018.pdf -Sifterin vanha analyysi vuodelta 2018. Taloudelliset luvut vanhoja, mutta liiketoiminnasta itsestään voi tuosta vielä ammentaa tietoa.

Railway company has pricing power – Case Canadian National - Sifter Fund -edellisen raportin tiivistelmä

https://www.cn.ca/-/media/Files/Investors/Investor-Annual-Report/2022-CN-Annual-Report.pdf?la=en&hash=A3EE1D329D2D9104167E582B53215E6C9C4A7C8D -vuosikertomus

https://www.cn.ca/-/media/Files/Investors/Investor-Financial-Quarterly/Investor-Financial-Quarterly-2023/Q2/Q2-2023-Quarterly-Review-en.pdf?la=en&hash=FE35F9F889E7FC7EC9BFD715CD14A44D7EDA7AA4 -Q2 raportti

Näemmä nuo ilmaiseksi saatavat ROIC-luvut eroavat hieman verrattuna yhtiön omiin. Pitäisi tarkistaa, että mistä ero syntyy. En osaa valitettavasti sanoa @JNivala että hyötyykö CNR Bidenin infrapaketista

@Santeri_Korpinen vieläkö jaatte tekemiänne yhtiöanalyysejä? Edellisestä jaosta on jo aikaa. Jos jaatte, niin voisikohan CNR:n päivitetyn analyysin saada tänne jakoon?

Toisaalta olen miettinyt, että onko CNR:n kuljettaman rahdin sisällöllä väliä? Tarvitseeko pohtia eri metallien ja öljyn ja muiden tuotteiden kysyntänäkymiä jne. :thinking:

edit:

Kaivelin historiallisia kasvulukuja (CAGR) viimeisen 5v ja 10v ajalta:

  • Liikevaihdon kasvu 7,0 % (10v) ja 5,6 % (5v)
  • EBIT kasvu: 7,4 % ja 5,7 %
  • EBITDA kasvu 8,20 % ja 6,70 %
  • Vapaan kassavirran kasvu: 12,40 % ja 13,00 %
  • Osinkojen kasvu: 14,40 % ja 11,60 %

Näyttökuva 2023-10-2 kello 0.14.52

  • Liiketoiminta on melko pääomaintensiivistä, joka rajaa myös kilpailun syntymistä. Toiseksi, ei ole enää järkevää rakentaa kilpailevaa rataverkkoa isossa mittakaavassa. CaPex on vaihdellut 16-26 % välillä liikevaihdosta viime vuosina. Suurin osa on ylläpitoinvestointeja ja loput kasvuinvestointeja.

Kuvien muodossa jokunen poiminta sijoittajamateriaaleista:

14 tykkäystä

Pakko tähän mainioon infoon Westistä kommentoida hiukan, kun tätä(kin) lääkealan firmaan tullut seurattua jo pidemmän aikaa. Se on totta, että lääkkeitä menee aina, mutta ei nyt ihan tasaisesti. Eli Westin kohdalla on syytä muistaa ainakin valtava lisämyynti, joka tuli Covidin ansiosta. Ja aikamoisen alamäenhän firma sitten ottikin joulusta 21-jouluun 22.
Eli jos ajattelee pidemmälle ajalle (ja olettaa ettei uutta koronaa ole ihan heti tulossa) niin luvuista on hyvä niistää tuo Covid-vaikutus pois, kun firman tulevaisuutta arvioi.

2 tykkäystä

Westillähän tuo Covidiin liittyvä myynti on jo käytännössä nollaantut ja se näkyy tämän vuoden kasvuluvuissa. Oikeastaan sekä 2022 että 2023 ovat lähellä nollakasvua. Tuo tosiaan johtuu koronasta ja sen tuomasta lisämyynnistä ja sen katoamisesta. Perusbisnes on puksuttanut vakaasti kun siivotaan koronan aiheuttama häiriö pois.

Westin tämän vuoden arvio Covidiin liittyvästä myynnistä on 60 miljoonaa dollaria ja analyytikkoennuste tämän vuoden liikevaihdolla on 2,98 miljardia, eli koronasidonnaisen myynnin osuus on enää pari prosenttia liikevaihdosta.

West Pharman kohdalla katsoisin mieluummin biologisten lääkkeiden markkinaa, joka on kasvanut viime vuosina vahvasti, eikä tilanne varmaankaan muutu seuraavinakaan vuosina.

Itse onnistuin ostamaan Westiä viime vuoden lopulla 240 USD kieppeiltä.

1 tykkäys

Philip Morris International (PMI)

Mikä on yksi laatuyhtiön tärkeimmistä taidoista? Kyky luoda itsensä uudelleen, jos tarve niin vaatii. PMI on suurimmalle osalle tuttu tupakkajättinä, mutta yhtiö on kovaa vauhtia matkalla pois tupakasta kohti savutonta tulevaisuutta (tai ainakin näin ESG-konsulttien mielestä kannattaa viestiä Wall Streetille). Kuten muillakin isoilla nikotiinijäteillä, niin myös Philip Morrisilla tämä tapahtuu kahta kautta: tupakointi vähenee orgaanisesti, ja tupakattomiin/savuttomiin nikotiinituotteisiin panostetaan merkittävästi. Devin LaSarren materiaalien mukaan PMI:n tupakkamyynnin volyymi on laskenut v. 2013-2023 n. 4 prosenttia vuodessa, eli ei siis puhuta triviaalista pudotuksesta.

Miten PMI sitten on laatuyhtiö, kun ydinbisnes sulaa alta pois? Tämä on hyvä kysymys. Vuosina 2016-2022 liikevaihto kasvoi n. 3 % CAGR, ja EPS vastaavasti yli 4 %:n vuosivauhtia. Ei missään nimessä laatuyhtiömäisen vakuuttavaa jälkeä, vaikka ajanjaksolle osuikin pandemian verran vastatuulta hidastamaan hengityselimistön rapauttavan tuotteen myyntiä. Silti voidaan todeta, että harva heikko yhtiö saa ylä- ja alariville kasvua ydinmarkkinan rapautuessa hiljalleen. Edellisvuoteen nähden PMI otti markkinaosuutta kilpailijoiltaan niin perinteisen tupakan kuin lämmitettävän tupakan puolella. Hinnoitteluvoimakin on tosiaan kohdallaan, kun volyymin laskut paikataan sen enempää miettimättä addiktoivan tuotteen hintaa korottamalla. Jos mietit nyt, että tämänhän täytyy näkyä marginaaleissa, niin olet oikeassa, se näkyykin. N. 60-65 prosentin bruttokatteet ja 35-40 prosentin EBIT-marginaalit ovat arkipäivää tässä bisneksessä. ROIC:ia en viitsi edes katsoa, ettei tule paha mieli siitä kaikesta mitä salkussa on tämän sijasta.

Jos hinnankorotukset eivät riitä, niin onhan sitä kasvuakin luvassa lähivuosille. Moni voisi väittää, että PMI:llä on kaksi parasta nikotiinituotetta portfoliossaan: IQOS (lämmitetty tupakka, silti savuton tuote) ja Zyn (nikotiinipussit). Kumpikin tuote edustaa sitä, mitä PMI viestii tulevaisuudesta: nikotiinituotteita ilman tupakan tuomia terveyshaittoja. Yksittäin kummatkin näistä ovat jo tänä päivänä kirkkaasti miljardiluokan liikevaihdon bisneksiä, ja kasvu on vasta alussa. Kumpikin tuotekategoria kasvaa julmetun kovaa vauhtia niin myyntivolyymin kuin liikevaihdonkin puolesta: IQOSin tupakkaliuskojen myynnin kasvu on ollut yli 20 prosentin luokkaa, ja Zynin myyntikäyrät ovat totaalisessa lätkämailavaiheessa. Jokainen on varmasti kaupan kassalla huomannut, että nikotiinipusseja kysellään tämän tästä, ja Zyn on Yhdysvaltojen markkinoilla tämän alan gorilla yli 60 prosentin markkinaosuudellaan.

Kasvua tulee tukemaan myös se, että PMI pääsee kaupallistamaan IQOSin jenkeissä ensi vuoden toukokuusta lähtien, ja ottaen huomioon sen menestyksen Euroopan markkinoilla, niin luulisi tuon vauhdittavan kasvua vielä enemmän. Zyn on todellinen timantti lähes 50 prosentin EBIT-marginaaleillaan, ja sitä aletaan tuoda uusille markkinoille yhä vahvemmin (Suomikin on muistaakseni listalla tälle vuodelle!). En voi vieläkään väittää ymmärtäväni, että miten helvetissä sen emoyhtiöstä Swedish Matchista tehty ostotarjous meni ikinä läpi. Nämä kaksi tuotekategoriaa edustavat nyt jo yli 35 prosenttia PMI:n liikevaihdosta - ja mikä parasta, niiden marginaalien epäillään olevan vielä perinteisiäkin tupakkatuotteita paremmat. Alla firman omia laskelmia, lähinnä jenkkikontekstissa tosin:

Tupak… nikotiiniyhtiöillä on julmetun vahvoja kilpailuetuja, jotka ovat myös helppoja ymmärtää. Jakeluverkostot ovat ehdottomasti mainitsemisen arvoinen asia: Zynin ja IQOSin kasvua helpottaa huomattavasti se, että jakelee muitakin tuotteitaan jo valmiiksi joka mantereelle. Brändeille ollaan addiktoivissa tuotteissa keskimäärin todella lojaaleja (kuka helvetti olisi tämänkään uskonut?), joten hinnoitteluvoimaa löytyy. Yhtenä lisäetuna tähän on seikka, joka tulee todennäköisesti ravistelemaan muita kuluttajatuoteyhtiöitä: sometähtien markkinointivoima on aivan epäreilun kova ja kustannustehokas vs. perinteiset markkinointikeinot. On kyse sitten Primesta, Feastablesista tai noin tuhannesta eri kosmetiikkatuotteesta, niin näitä edustavien vaikuttajien kyky markkinoida tuotteitaan käytännössä ilmaiseksi on pelottavan vahva jokaiselle korporaatiolle. Sen sijaan lailla säädetyssä markkinointikiellossa oleviin nikotiinituotteisiin tuo ylettyy paljon heikommin.

Politiikka on toisaalta alalla kaksiteräinen miekka: se suojaa kilpailulta ja uusilta yrittäjiltä, mutta lainsäädäntö ja verotus heittävät kapuloita rattaisiin tasaisesti. Hiljattain ollaan nähty uutisia esim. Hollannin nikotiinipussikielloista, johon idea on luultavasti saatu tupakkataukoa pidettäessä. Tämän kanssa on vain elettävä - Iso Tupakka on helppo kohde, vaikka kerrankin voisi olla syytä olla ampumatta ensin.

Firma piti tällä viikolla CMD:n, jossa ilmoiteltiin seuraavien vuosien tavoitteista. 2024-26 jaksolle tavoitellaan 6-8 prosentin liikevaihdon ja volyymien kasvua, sekä 9-11 prosentin EPS-kasvua. Savuttomien tuotteiden volyymien kasvutavoitteena on n. 33 % CAGR (Zyn) ja n. 15 % CAGR (IQOS), eli firmalla on kyllä ihailtavan selkeä suunta ja visio sille, mistä saadaan tulevaisuuden kasvu irti. Samalla olisi määrä maksella velkoja takaisin siedettävämmälle tasolle, sillä Swedish Matchin hankinta viime vuonna maksettiin velkarahalla kokonaan (yli 15 BUSD kauppahinta). Jos tavoitteisiin päästään, niin lopputulos alkaa näyttää jo huomattavasti enemmän laatuyhtiömäiseltä - etenkin kun ottaa huomioon, miten paljon tupakkamarkkinaa maailmasta löytyy disruptoitavaksi uusilla tuotteilla.

Arvostus on tämän vuoden ennusteilla n. 15x P/E, ja nopeasti laskettuna n. 16x P/FCF. Arvostus ei näytä erityisen halvalta huomioiden jokseenkin hitaan kasvun, mutta jos savuttomat tuotteet ovat firman ennusteiden mukaisesti merkittävästi kannattavampia kuin perinteiset, niin kertoimet lähtevät kyllä sulamaan varsin tehokkaasti. Mielestäni on hyvä verrata näitä kertoimia myös perinteisiin alkoholibrändeihin, joista maksetaan paikoitellen merkittävästi korkeampia kertoimia - tupakointi on todellakin vihattu aihe myös sijoittamisessa. Vapaata kassavirtaa PMI sylkee ulos hyvin, sillä capex on tyypillisesti ollut luokkaa 10-15 prosenttia rahavirroista ja isot yritysostot ovat nyt luultavasti takanapäin. Avokätisiä osinkoja lienee siis jatkossakin luvassa, kuten tähänkin asti.

Laatuyhtiö vai ei? Mielestäni ehdottomasti laatuyhtiö - etenkin jos keskittyy pidempään historiaan, niin jokainen tupakkayhtiö saavuttanee tuon leiman. Firma täyttää monet laatukriteerit erinomaisesti ja kilpailuedut ovat päivänselvät jokaiselle joka haluaa ne hyväksyä, mutta jotenkin ne pitäisi saada muutettua käteistä rahaa tuottaviksi tekijöiksi. CEO Jacek Olczak kumppaneineen saavat tehdä täyden päivätyön, että yksi parhaista bisnesmalleista tuodaan nykyaikaan.

(disc: ei salkussa)

29 tykkäystä

Hei,

Hyvä avaus ketjulle @JNivala, jää ketju myös omaan seurantaan ja koetan myös tulevaisuudessa oman panostukseni antaa sisällön tuottamisen osalta. Muutama nosto sisällön tuottamiseen liittyen, sekä jo ketjussa esiin nostettujen asioiden osalta;

  • Ketjussa jo nostettu esiin korona-ajan osalta lääkeyhtiöiden suuntaan poikkeuksellisen kova kysynnän kasvu, joka osittain taas sitten näkyy tunnuslukujen heikentymisenä kysynnän palatessa normaalille tasolla tai 2019 vuodesta eteenpäin normaalin kasvun uralle, niiltä osin kuin varastojen kertymää ei voida hyödyntää ns. viimeisen käyttöpäivän mennessä ohi.

  • Edelliseen liittyen, niin korona-aika, kuin myös Euroopassa oleva sotatilanne vaikuttavat myös toiseen suuntaan, eli ovat voineet hyvän laatuyhtiön tunnuslukuja laskea suoriltaan, niin etteivät enää läpäise laatukriteereitä (laatukriteerit toki ovat olemassa, jotta saataisiin tunnistettuja yhtiöitä, jotka pystyvät suoriutumaan huolimatta ulkoisten tekijöiden muutoksista).

  • Kvalitatiivisissa tekijöissä tuo ensimmäinen kohta, eli tulevaisuuteen katsominen, perustellusti esitys miksi 5 - 10 vuoden ajan aikaisempi tuloskasvutrendin jatkuisi on loistava ja toivottavasti ketjussa jatkossa näkyy myös ajatuksia tähän kohtaan. Menneisyyteen katsominen on aina helpompaa, kuin koettaa tulevaisuutta ennustaa, toisaalta toteuman seuranta on ainoa jonka pystyy faktana kertomaan.

  • Mörnijät, Microsoft mörni pahasti 2000 vaihteen jälkeen, huom., ei ollut tähdenlento siinä kohtaa vaan jatkoi suoriutumista. Hieman vielä olen katkera, että en ymmärtänyt siihen enemmän luottaa sen ollessa yksi ensimmäisistä sijoituksistani, joskin mörnimisvaiheen päätteen kohdilla. Tämän hetkisen tilanteen saatan tästä johtuen tulkita reiluksi yliarvostukseksi. Uskon että kasvu hiipuu ja se tulevaisuudessa ottaa taas aseman enemmän tylsänä sijoituksena, jolloin myös markkina-arvo laskee, mutta arvostuskertoimet saattavat olla kurssilaskun myötä hyvällä mallilla.

Heittäisin itse pöytään ennen pidemmälle katsomista kortin, joka suomalaiselle sijoittajalle tuttu niin pörssistä, kuin myös kotoa, eli Olvi. Olvi on saanut pahasti iskua lähiaikoina, etenkin valko-venäjän toimintojen epävarmuuden takia.

Ennen korona-aikaa, 3 vuoden luvut tilinpäätöksestä:

  • sijoitetun pääoman tuotto on 20 % luokkaa, 2017 (19,7 %), 2018 (21,2 %), 2019 (20,8)
  • liikevaihdon kasvu yli 5 %, 2017 (7,6 %), 2018 (11,3 %), 2019 (6,4 %)
  • tilikauden voiton kasvu 10 % luokkaa, 2017 (10,5 %), 2018 (10,7 %), 2019 (10,3 %)
  • nettotulosmarginaali yli 12 %, 2017 (15,1 %), 2018 (25 %), 2019 (26,1 %)

Olvin markkina-arvo on kohtuullistunut poikkeuksellisen voimakkaan valko-venäjän riskin laukeamisen takia. Yrityksen liiketoiminnan kehitys on kuitenkin ollut lähivuosina hyvällä mallilla ja arvon luominen omistajille on ollut kohdallaan. Yritys on myös pyrkinyt pitämään velka asiat hyvällä mallilla, niin että kassasta löytyy rahaa. Uskon, että Olvi pystyy valkovenäjän ongelman selättämisen jälkeen jatkamaan niin että sijoitetun pääoman tuotto jatkuu korkealla tasolla. Olvilla on jakeluverkosto olemassa, pystyvät tekemään hyvää voittoa, vaikka omien tuotteiden hinnat ovat täysin kilpailukykyisiä. Vallihautaa löytyy siis Olvilta hyvin kustannustehokkuuden perusteella. Toimii myös globaalien virvoitusjuomajättien kanssa, tätä tehnyt myös valko-venäjän osa Olvista. Liiketoiminta ei ole kovin syklistä.

Itselläni ei Olvia tällä hetkellä salkussa ole, mutta tarkkailussa on ja harkitsen ostamista jo näillä hinnoilla. Suurin pelko on Valko-venäjän toiminnoista luopuminen halvalla ja sen jälkeen jäävä mahdollinen riski, jossa Lidskoe Pivo alihinnoittelee tuotteita markkinoille lähivuosina ja sen myötä vie myös Olvilta jäljelle jäävää markkinaosuutta.

  • Onko tämä pelko aiheeton?
  • Miten näette, onko Olvin mahdollista tulevaisuudessa siirtyä ns. laatuosakekoriin?

Paljon omaa pohdiskelua, joka saattoi olla turhaa, mutta sain puristettua yhden suomalaisen firman sentään pöydälle. Sekin sellainen joka ei kriteeristöjä lähivuosilta täysin täytä, mutta nähdäkseni sen osalta on tilanne ollut erittäin poikkeuksellinen. Toivottavasti tämä viesti kuitenkin tuo keskusteluun jotain lisäarvoa. :slight_smile:

17 tykkäystä

Tällä listalla varmasti monia tämän ketjun nimen alle osuvia yhtiöitä:

Tuli hetki sitten luettua Terry Smithin Investing for growth, joka on pitkälti koostettu hänen Fundsmith-rahaston sijoittajakirjeistä sekä muista kirjoituksista. Kirjalle sekä Fundsmithin sijoittajakirjeille vahva suositus. Rahaston sijoitusstrategiahan nojaa täysin globaalien laatyhtiöiden holdaamiseen :slight_smile:

23 tykkäystä