Tässä ketjussa on jo mainittukin Visa ja MasterCard, mutta niiden bisnes on pienen perehtymisen jälkeen lopulta aika mielenkiintoista. Teksti käsittelee enimmäkseen Visaa, mutta melkeinpä samat asiat pätevät myös MasterCardiin.
- Visa (ja MasterCard) omaavat vahvan hallihaudan, sillä globaalissa mittakaavassa bisnes on käytännössä oligopoli.
- 3 suurinta toimijaa hallitsevat n. 95 % markkinasta. Visalla on n. 40 % osuus, kiinalaisella valtio-omisteisella UnionPaylla n. 32 % ja MasterCardilla n. 24 %.
- Länsimaissa Visa ja MasterCard ovat suurimmat Visan ollessa markkinajohtaja.
- Visan markkinaosuus USA:ssa on n. 60 %, mutta osuudessa on isoja maakohtaisia eroja länsimaissakin. Joissakin maissa, kuten Saksassa, on paikallisia korttiyhtiöitä. Nämäkin toimivat myös Visan ja MasterCardin verkoissa, joten näitäkin kortteja voi käyttää samoissa paikoissa, missä Visakin käy maksuvälineenä.
- Kiinassa on paikallisia yhtiöitä (suurin tuo UnionPay), jotka globaalissa mittakaavassa ovat maan suuruuden vuoksi (n. 800 miljoonaa luottokorttia) merkittävä tekijä, mutta silti niitä ei juuri käytetä Kiinan ulkopuolella. Reglulaation vuoksi myöskään USA-yhtiöt eivät oikein pääse Kiinan markkinoille.
- Geopoliittisen tilanteen vuoksi en oikein usko, että kiinalainen palvelu saavuttaa myöhemminkään kovin isoa osuutta länsimaissa tai edes Kiinan ulkopuolella.
Kvantitatiiviset kriteerit, case Visa:
-
Viimeisen 10 vuoden aikana ROIC on vaihdellut 13,9 ja 29,3 prosentin välillä
-
Liikevaihdon kasvu viimeisen 5v ja 10v aikana: 13,0 % (10v) ja 11,7 % (5v)
-
EPS:n kasvu vastaavasti 16,1 % ja 13,4 %
-
Nettomarginaali on viimeisen 10 vuoden aikana ollut 36-53 %
-
Visaa tukee globaali megatrendi (siirtyminen fyysisestä käteisestä kortteihin). Vaikka Suomessa korttimaksut ovat yleisiä, ovat ne monessa Euroopan maassakin vielä suhteellisen harvinaisia vielä nykyäänkin. EKP:n arvion mukaan viime vuonna Euroalueella 59 % kuluttajien tekemistä transaktioista (tällä tarkoitetaan käsittääkseni esim. ruokakaupassa maksamista) tehtiin käteisellä (vuonna 2016 käteisen osuus oli 79 %).
-
Visan ja MasterCardin verkoissa tapahtuvan liikenteen lisääntyminen tekee verkon arvokkaammaksi. Mitä useampi käyttäjä käyttää em. kortteja (eli liikenne tapahtuu heidän verkoissaan), sitä todennäköisemmin yhä useampi kauppias hyväksyy nämä maksuvälineinä. Tämä luo vallihaudan estämään muiden tuloa markkinoille. Jos uusi yhtiö pyrkisi markkinalle, ongelma olisi että se ei kelpaa “missään” maksuvälineenä ja toisaalta kauppiaat eivät tätä tarjoa, koska “kukaan” kuluttaja ei kyseistä maksuvälinettä käytä. Kilpailijan tulo markkinoille edellyttäisi, että kumpikin osapuoli (kuluttaja ja kauppias) adoptoituisivat tämän käyttäjäksi.
-
Raha-asioissa luottamus on tärkeä, tämän vuoksi Visa on vakiinnuttanut asemansa luotettavana toimijana. Tämä vaikeuttaa kilpailijoiden pääsyä markkinoille (pätee juurikin noihin kiinalaisiin yhtiöihin).
-
Visan maksuliikenneverkkoa voi ajatella moottoritienä, joka yhdistää maksujen saajat ja vastaanottajat toisiinsa turvallisesti. Verkossa tapahtuvat maksut on ”tokenisoitu”; jolloin varsinaiset korttitiedot ovat turvassa. Jos tähän lisätään esim. ApplePay, on se kuin ajaisi autoa moottoritiellä. Koska Visan verkko jo suojaa varsinaiset tiedot, on ApplePayn lisääminen tähän vielä ”tuplasuoja”: ApplePay luo virtuaalisen ”auton” väliaikaisella ja ainutlaatuisella tunnisteella (tokenilla). Tämä tunniste edustaa tehtyä maksua paljastamatta arkaluonteisia tietoja.
-
Kilpailijat eivät ole vain uhka. Esim. Crypto Comin kortti on Visa. Visa tarjoaakin kilpailijoilleen esim. infastruktuuria. GooglePayhyn tai ApplePay -lompakoihin voi liittää Visa-kortin. Googlelle ja Applelle maksaminen ei mielestäni ole ydinbisnestä, joten en oikein usko, että he alkaisivat kehittää omaa maksujärjestelmää, vaan todennäköisemmin jatkavat Visan kumppaneina. Käyttöjärjestelmäriippuvuuden vuoksi tuo ei ehkä muutenkaan olisi järkevää.
-
Bisnes on inflaationkestävää. Osa veloituksista on prosenttiperusteisia, joten yhtiön tulot nousevat kuluttajahintojen mukana. Yhtiön liikevoittomarginaali on myös korkea, joten kulujen nopeampi nousu ei samaan tapaan vahingoita kannattavuutta kuin matalan katteen bisneksessä. Osa kuluista on kiinteitä, jolloin bisnes skaalautuu maksujen määrän lisääntyessä. Kulu on kuitenkin sen verran matala, että se hankaloittaa kilpailijoiden tuloa markkinoille tekemään kannattavaa bisnestä. Eikä se käteisenkään käsittely ole ilmaista…
-
40 % liikevaihdosta tulee datan käsittelymaksuista, 35 % tulee palvelumaksuista, 20 % kansainvälisistä siirroista ja 5 % muista lähteistä.
Riskejä:
- Säätelyriskit
- Kilpailu, ainahan voi tulla uusi distruptiivinen maksutapa ja Visa (ja MasterCard) putoavat kelkasta niiden bisneksen tuhoutuessa jos eivät ole riittävän nopeita liikkeissään.
Toisaalta, kilpailua en tällä hetkellä pidä kovin suurena uhkana Visalle ja MasterCardille. Toki nämä voivat kilpailla toisensa hengiltä, mutta sitäkään en pidä kovin todennäköisenä. Kryptot eivät toistaiseksi ole uhka, sillä ainakaan lähitulevaisuudessa ei ole merkkejä siitä, että kaupassa alettaisiin maksaa Bitcoineilla. Tähän vaikuttaa myös näiden verkkojen kapasiteetti. Visan verkko pystyy käsittelemään valtavan määrän transaktioita, eikä Bitcoinverkko tai edes Lightning-verkko pysty samaan.
Arvostus:
Visan viimeisen 12 kk (TTM) P/E on n. 31. Laadukkaasta ja kasvavasta vallihaudat omaavasta bisneksestä voikin maksaa keskimääräistä yhtiötä enemmän. MasterCardiin verrattuna P/E-arvostus on alempi (MasterCardin P/E 37), joskin MasterCard on viime vuosina kasvanut hieman nopeammin.
- Visan P/E tulosennusteilla vuosille 2024-2026: 26,5 x, 23,5 x ja 20,8
- Vastaavat EV/S luvut: 14,4 x, 12,8 x ja 11,4 x
- FCF Yield: 3,94 %, 4,48 % ja 4,82 %
Tulitikkuaskin kanteen tehdyn DCF-laskelman avulla hahmottelin, että minkälaisia odotuksia kurssi pitää sisällään: Osakkeen voi ajatella olevan tällä hetkellä oikein arvostettu (fair value 255-260 $), mikäli käytetään 9 % tuottovaatimusta, vuosien 2024-2033 EPS:n kasvuksi oletetaan 11,5 % p.a. ja sen jälkeen 2 % p.a. ajasta ikuisuuteen. Viime vuosina tuohon kasvuun ollaan päästykin, eikä kasvun hidastamisesta ole vielä ainakaan merkkejä.