Saa siinä vastineeksi varman nollatuoton plus että alle 100 t€ per pankki voit tallettaa talletussuojan alaisena, mikä riittää monille yksityissijoittajille. Varma nollatuotto voi kuulostaa äkkiseltään huonolta, mutta se saattaa olla riski-/tuottosuhteeltaan yllättävän hyvä tilanteissa, joissa osakemarkkinan tuotto-odotus painuu hyvin alhaiseksi ja samalla riski on kuitenkin osakemarkkinan riski. Pelkkää tuottoa katsomalla kuva on eri kuin tuottoja ja riskejä katsomalla.
Pitkässä juoksussa toki käteinen on huono omaisuusluokka, mutta lyhyellä tähtäimellä se voi olla hyvinkin järkevä niille rahoille, joita tarvitsee lähitulevaisuudessa.
Laskin tuon pääsalkun (AOT) tuottoja, toki osakkeet oli kokonaisuutena pärjänneet paremmin, kuin pörssinoteeratut ETF-rahastot, mutta kun osake tuotoista vähensin kaksi parasta osaketta pois ja laskin tuotot, niin voittoprosentit osakkeiden ja ETF-rahastojen välillä olivatkin yllättävän lähellä toisiaan, kävi jopa niin, että ETF voitti +43,17% ja osakkeet +40,91%, eli salkussani kaksi osaketta ratkaisi tuoton paremmaksi +113,5%, kuin ETF-rahastot +43,17%. Monesti salkun tosiasialliset tuotot tehdään muutaman osakkeen voimin.
Pohtinut kovasti hajauttamista näinä muutaman vuoden erikoisina aikoina. Paljon puhutaan, että hajauta 10-20 yhtiöön ja pariin rahastoon jne niin saat hyvä hajatuksen. Toki yhtiö näkökulmasta, mutta miten ajallinen? Mettinyt monella perussijoittajalla riittää käteistä ostamaan tasaisesti 20-30v kohdetta. Olisiko “riskittömäpää” ostaa esim. Viittä eri yhtiötä kuukausittain 20-30v.
Minusta turvallinen ja hyvä tapa on lähteä liikkelle laajastihajautetuilla indeksirahastolla. Esimerkkinä kuukauissäästäminen pienehköillä summilla. Aika pian siinä alkaa olla hyvä puskuri ja mittari itselle ja vertailukohta mitn omissa poiminnoissa menee.
Edellä katsottiin Buffettin hajautusta ja hän on tähän ajalliseen hajauttamiseen antanut hyviä ohjeita. Tässä muutama asia joka jäänyt mieleen. Ensinnä kulunut slogan ole pelokas, kun muut on ahneita ja ahne, kun muut pelokkaita. Tuon haisteleminen antaa erinomaista osviittaa milloin ostaa ajallisesti. Nykytrilannetta voi vaikkapa peilata Nokian renkaisiin. Nyt Renkaissa on kovasti pelkoa. No onko Nokian renkaiden tulevat kassavirrat muuttuneet mihinkään esimerkkinä tammikuusta? Faktahan, että eivät ole muuttuneet. Kukaan ei vaan tiennyt Venäjän sodasta tammikuussa ja nyt on huomattavasti parempi paikka ostaa. Seligsonin Phoebus rahaston Andetrs Oldenburg kertoi rahastoraportissaan ostaneen Renkaita. Itsestä tilanne tuntuu vaikealta. Hän perusteli tilannetta hyvin, Nokia renkaat on kasvattanut tuotantoaan muualla ja kilpailijoilla on sama Venäjän tuotanto-ongelma. Hän uskoi tilanteen aikanaan ratkeavan ja yhtiön johdon tekevän hyviä päätöksiä ja tietävän tilanteen paremmin kuin hän. Katsonta kanta hyvin mielenkiintoinen. Renkaita tarvitaan jatkossa se on selvä. Raaka-aine hinnat voi nousta, mutta niin nousee sitten renkaan hinnat ja mikäli kapasiteettia tarvitaan lisää sitä rakennetaan.
Tästä päästään taas hajautukseen. Kukaan ei tiedä tulevaisuutta varmasti. Jos ostat vain viittä yritystä ja ne kaikki on esimerkkinä Suomessa, oletko nyt sitten varma ettei Putin hyökkää Suomeen. Tai, jos Putin ei hyökkää niin ettei hän käytä ydin asetta seuraavan 20 vuoden aikana ja Suomi joudu laskeuma alueelle ja yhtiösi tuotanto keskeytyy, vaikka sinä ehdit turvaan. Nämä on selllaisia äärimmäisiä esimerkkejä. Buffett on sanonut tähän oivasti. Jokaisella sijoittalla pitäisi olla 20 kerran reikäkortti sijoituksia varten. Saa toimia vain 20 kertaa jotta se tulee harkittua (ja pitkään.) Hän eräässä esityksessään kysyi opiskelijoiltaan, että minkä auton he ostaisivat, jos saisivat valita minkä auton maailmassa vain. Siellä varmaan tulisi Ferraria ja Teslaa. Sen jälkeen hän kysyi, että olisiko valinta sama, jos sinun pitäisi ajaa autolla seuraavat 20 vuotta? Siinä vaiheessa aletaan miettimään riittääkö Ferrarin tavaratila perheelle. Tuohon Buffett sitten tokaisi, että noin niitä osakkeita ostetaan. Todella osuva vertaus. Nyt ostat mielellään minkä osakkeen vain maailmasta ja se vaikuttaa hyvältä. Mutta onko tilanne sama. Osaatko kertoa arvioidun osakkeesi kassavirran 5 vuodern kuluttua? Mikä on luottamus, että se tapahtuu. Buffettin omistaman Applen puhelimia on Ukrainassa paljon. Niitä rikkoontuu, varastetaan ja tilalle hankitaan uusia. Ukrainassa juodaan Coca Colaa. Yhtiöiden kassavirrat ei juurikaan häiriinnyt sodasta. Onko nyt syy jonka vuoksi mielestäsi yhtä vakaassa osakkeessa on pelko päällä? Nokian renkaat voisi olla sellainen yhtiö Renkaita tarvitaan Ukrainan sodassa. Onko paikka uhrata yksi reikä niistä 20:stä juuri nyt? Minsuta kannattaa harrastaa kuukausisijoittamista pikku summalla ja sitten keräillä käteistä niitä “reikäkortti saumoja varten”. Minä luulen, että itse ainakin toimin osakkeen kanssa kuin auton kanssa. Jos nyt ostan auton varmaan viiden vuoden jälkeen alan miettiä sen vaihtoa. Sama on varmasti osakkeissa. Tilaisuus on varmaan jossain toisessa osakkkeessa.
Hyvä vastaus ja allekirjoitan asian. Ainoa mistä olen erimieltä. niin jos kotimaahani hyökätään tai tulee ydinlaskeutuma, niin minua ei lohduta omistanko millä summalla tahansa jenkki osakkeita. Osakkeilla ei olisi siinä kohtaa mitään merkitystä.
No, odottamattomia asioita tapahtuu ja kysymys on ennen kaikkea milloin? Olen näitä keskusteluja käynyt jokusen ja joku voi olla 15 vuoden päästä eläkkeellä. Joku toinen voi olla asemassa, että lapset lähdössä pesästä ja ei oiekastaan tarvitse käydä töissä. Jos palaan tuohon ydin laskeumaan niin voi kovasti lohduttaa, jos satut silloin olemaan esimerkkinä lomalla Thaimassa ja huomaat, että sinulla Jenkkiosakkeita eikä niitä, jotka kärsii laskeumasta. Mutta siitä ennenkaikkea on kysymys hajauttamiseessa. Ajallisesti niinkuin maatieteellisesti. Laskeuma tuli vain nyt mieleen, kun viime aikoina uutista Tsernopylistä ja sitten Moskvassa huhuttiin olevan ydinkärki. Edelleen, jos maasi on sodassa niin sinun perhettäsi, lapsia ja puolisia voi kovasti lohduttaa, jos sinun omistuksillasi (tai omilla) saa turvallisen elämän mahdollisuuden sotatilanteessa jossain muualla. Mutta suurella osalla mustia joutsenia tulee tavallaan kiertotietä yllättäen, kuten vaikka mainittu Nokian renkaat ei kykyne nyt oikein Venäjän tuotantolaitoksia hyödyntämään. Buffettin sijoitukset on smaoin riksisiä keskitettäessä Jenkkeihin, ei ne ole riskittömiä. Applella on iskenyt siruriskiä ja Kiina riskiä, mutta ehkä oleellista on, että se selviää niistä. Smaoin sinun osalta oelllista on, että selviät yksittäisestä sijoitukseesi kohdistuvasta mustasta joutsenesta. Sijoittaminen on paitsi tuottoa samalla riskien hallintaa ja arviointia.
Tottakai kuten kirjoitit noita asioita pitää miettiä. Mutta varautua voi kyllä käteiselläkin ja toiseksi uskon kyllä jenkkiosakkeiden laskevan, jos jotain ydinaseita euroopassa paukkuu, joten kaikessa pahimmassa maailman tilanteessa, ei kyllä osakkeilla mitään turvaa saa. Mutta hyviä pointteja sulla ja tämä pitää toki ottaaa huomioon.
Ajalliseen hajauttamiseen liittyen, kuinka pitkä aikajänne on mielestänne sopiva/riittävä ja kuinka tiheällä aikavälillä hajautuksen hyödyt jo toteutuvat? Toki sijoituspäätöksiin vaikuttaa monikin tekijä, mutta keskittyen erityisesti sijoitusten jakautumiseen ajallisesti, oletuksena:
-koko sijoitettava summa on alkuun käteisenä (l. palkka tai muu tulo ei automaattisesti toimi ajallisena hajauttajana)
-sijoitushorisontti > 10 vuotta
-tarkoituksena sijoittaa koko summa pörssiin tietyn ajan sisällä (ottamatta kantaa yksittäisiin sijoituskohteisiin, maantieteelliseen jakaumaan, markkinaolosuhteisiin, maailmanpolitiikkaan, muihin mahdollisiin sijoituksiin toisaalle tms.)
-kertasijoitus on aina riittävän kokoinen, ettei kaupankäyntikulut olennaisesti vaikuta sijoitustiheyteen
Kerran kuussa? Parin viikon välein? 6kk? 12kk? Pidemmän ajan sisään, kuinka pitkän?
Kaikki kerralla on 2/3 kerroista parempi vaihtoehto kuin ajallinen hajauttaminen.
Vaatii tietenkin pääkopalta paljon, jos kursseja seuraa aktiivisesti ja seuraavana päivänä salkku -50%.
Lukusuositus:
Executive summary. If a foundation receives a $20 million cash gift,
what are the tradeoffs to consider between investing those funds
immediately versus dollar-cost averaging the investment over time?
How might an individual who receives a $1 million windfall approach
the same decision?
In this paper, we compare the historical performance of dollar-cost
averaging (DCA) with lump-sum investing (LSI) across three markets:
the United States, the United Kingdom, and Australia. On average, we
find that an LSI approach has outperformed a DCA approach approximately
two-thirds of the time, even when results are adjusted for the higher
volatility of a stock/bond portfolio versus cash investments. This finding
is consistent with the fact that the returns of stocks and bonds exceeded
that of cash over our study period in each of these markets.
We conclude that if an investor expects such trends to continue, is
satisfied with his or her target asset allocation, and is comfortable with
the risk/return characteristics of each strategy, the prudent action is investing
the lump sum immediately to gain exposure to the markets
as soon as possible. But if the investor is primarily concerned with
minimizing downside risk and potential feelings of regret (resulting from
lump-sum investing immediately before a market downturn), then DCA may
be of use. Of course, any emotionally based concerns should be weighed
carefully against both (1) the lower expected long-run returns of cash
compared with stocks and bonds, and (2) the fact that delaying investment
is itself a form of market-timing, something few investors succeed at.
Teknokuplan karhumarkkina oli viime vuosikymmenien pisimpiä ja se taisi sihistä kokonaisuudessaan muutaman vuoden. Eli jos haluaisin varmistaa, että kuplan (katson sinua 2020-2021!) puhkeamisen jälkeen osun varmasti myös pohjiin, niin kolmen vuoden hajautus olisi historiallisesti perusteltu, jos haluaisin ääridefensiivisesti pelata.
Mielestäni sijoituskohde on aika oleellinen asia hajautusta ajatelleen. Hintatason pystyy kyllä ihan maalaisjärjellä arvioimaan. Jos nyt katsoo laajaa indeksiä niin Nasdaq on tullut 20% huipustaa ja S%P500 noin 15% niin ei tällä hetkellä olla ihan huipulta ostamassa indekisssä. Koroissa taas olla iaka lailla edelleen historiallista perspektiiviä katseleen nollan tuntumassa eli erittäin alhaisella tasolla.
Jos itse lähtisin ns. nollasta nyt liikeelle niin olisi kyllä laittamassa ensimmäisen 3-6 kk aikana 50% rahoista sisään ja sijoituskohde olisi laaja indeksisijoitus osakkeisiin. Yleisesti tuollainen 15% tiputus on aika hyvä paikka ostella. Muuten olisi laittamassa sellaiseen 2 vuoteen kaikkia. Siinäpä sen näkee mennäänkö vielä alas ja kuinka paljon. Kyllä reilut 2 vuotta on riittänyt historiassa siompaakin lasketteluun.
Kuukausisäästö on näppärä tuohon jatkuvaan sijoittamiseen ettei jää sijoittamatta syystä tai toisesta. Hyvin mielestäni kyllä riittää sijoitus esimerkkinä kerran neljänneksessä. Jos aikaa tuohuta niin lähtisin varavaisesti liikkeelle ja kun seurannassa alkaa olemaan joku hyvä kohde ja tilaisuus niin sitten panostaa vähän isommin. Mutta tutkimuksilla on todettu, että yleensä kannattaa heittää rahat sisään heti suurimman osan aikaa. Tulos paranee, jos uskallat nostella panoksia, kun ollaan lasketeltu. Vähnä päästään niinkuin aloitukseen eli nyt ollaan jo lasketeltu, joten kannttaa panostaa. Ja tuossa edellä tuli 2/3 se kannattaa heit niin surrella todennäkyydellä nyt ollaan niissä 2 tilanteessa, että se kannattaa.
Itse pohtinut paljon hajauttamista, etenkin riskien näkökulmasta. Paljon puhutaan, että hajauta x määrään osakkeita tai rahastoja. Mutta onko tehty tutkimuksia siitä, että voisikin olla parempi panostaa muutamaan kohteeseen esim 5-7 kohdetta ja hajauttaa todella pitkällä aikajänteellä ajallisesti x määrä rahaa. Puhun nyt pitkälti riskienhallinnan näkökannalta eikä niinkään millä saisi juuri kovimman tuoton.
Jos valitset viisi konkurssiin menevää yhtiötä niin menet nolliin. Ei kovin toimiva riskien hallinnan kannalta. Kaikki yhtiöt menevät konkurssiin tarpeeksi pitkällä aika jänteellä.
Jos valitsee 20 konkurssiin menevää yhtiöitä, menee silloinkin nolliin. Kuinka paljon todennäköisempää on valita 5 kuin 20 konkkayhtiötä? Molemmat vaativat aika huolellista poimintaa
Kaikki yhtiöt menevät konkurssiin tarpeeksi pitkällä aika jänteellä.
Onhan niitä muitakin kohtaloita kuin konkurssi, esim. yrityskauppa.
Kun lähes jokaisella sijoittajalla raha on niukkuushyödyke, niin ajallinen hajautus on käytännössä de facto? Itseasiassa nuo molemmat “hajautusluokat” suojaavat eri asioilta, joten eiväthän ne edes sulje toisiaan pois, vaan päinvastoin täydentävät toisiaan. Tähän perustuu kokonainen sijoitusgenre eli “säännöllinen säästäminen kustannustehokkaisiin indeksirahastoihin”.
Yhtiöriskiä hajauttamalla sijoittajan tuotto-odotus ei muutu, vaan tuottojen hajonta laskee. Ajallisella hajauttamisella sijoittajan tuotto-odotus kuitenkin laskee, sillä jäljellä oleva sijoitusaika pienenee. Markkinariski pienenee toki samalla.
Inderesin sijoituskoulussa kerrottiin tutkimuksesta, jossa seurattiin 15 000 jenkkipörssiyhtiön kurssin kehitystä vuosina 1989-2014.
Näiden 25 vuoden aikana 80 % yhtiöistä tuotto oli nolla tai vähemmän ja koko indeksien nousun selitti jäljelle jääneet 20 % firmoista.
Toivottavasti noihin itse valitsemiin 5-7 kohteeseen mahtuisi ainakin yksi tuottava osake.
Tarkoitin firmoilla Sampo, Olvi, Coca cola, Kesko tyyppisiä laatuyhtiöitä. Toki nekin voivat sakata, mutta aika sotku saa maailmassa olla jos kerralla kaatuvat. Ajatus oli, että sijoitettaisiin muutamaan yhtiöön jotka tuntee hyvin ja niitä seuraa todella tarkasti ajallisesti tasaisesti ajalta, ennenmin kuin isommilla summilla laajempaan yhtiö joukkoon lyhyellä aina jänteellä. Toki jos firmalle joku kriisi tulee kuten Fortum keväällä (jotka myin heti pois) niin pitää reagoida.
Jos X on konkurssin todennäköisyys seuraavan vuoden aikana. Silloin todennäköisyys että kaikki yhtiöt menevät konkurssiin y vuodessa on (1-(1-x)^y)^n.
Siitä vain luvuilla leikkimään.
