Osakesijoittaminen

Hajauttaminen, sijoittajan ainoa ilmainen lounas

Salkun sisältö ketjussa on käyty kohtuullisen runsaasti keskustelua osakkeiden määrästä ja hajautuksesta. Tässä ketju keskustelun jatkamiselle. Alkuun lainaus ketjusta:

Omasta salkusta löytyy satoja sijoituksia, osakkeita, ETF:iä, rahastoja, indeksirahastoja ja yhdistelmärahastoja. Voi löytää väitteen ei voi pärjätä indeksille noin hajautetulla salkulla. Perustelen kuitenkin jokaisen sijoituksen. Pyrin yleensä löytämään syyn indeksin voittamiselle. Syvällä sisimmässäni tunnen silti olevani riskin kaihtaja. Markkinatilanteen ollessa huolestuttava pelaan safetyä. Olen luontteltani enemmän arvo kuin kasvusijoittaja. Pyrin voittamaan indeksin jollakin aika jänteellä jokaisessa sijoituksessani. Periatteelisesti teen sen ostamalla sijoituksia, jotka selviävät läpi vaikeiden aikojen ja tuovat siinä kasssavirtaa ja panostaa rahat uudestaan. Salkkunui kokonaiskulut jäävät mataliksi. Matalakuluisia indeksirahastoja osakkeita joista ei aiheudu muita kuluja kuin verot osingoista. Keskivertosijoittajat pitävät sijoituksiaan noin kaksivuotta. Jotka pitävät pidempään kuin kaksivuotta ovat tutkitusti pärjänneet keskivertoa paremmin. Pyrin yli 2 vuoden pitoaikoihin. Tämän pyrin varmistamaan pitämällä 90% salkusta tietyssä allokatiossa ja sallimalla itselle 5% pelisalkun.

12 tykkäystä

Mielenkiintoinen avaus :slight_smile:

Sinänsä ehkä ihan hyvä mieltää se, ettei “keskittäminen” ja hajautus ole välttämättä toistensa trade-offeja. Ts. se on selvää, että eri “keskittäneet” performoi eri tavalla, mutta hyvä havaita myös se, että sama pätee hajauttaneisiin.

Hajauttamistakin voi suorittaa useilla eri tavoilla, voidaan allokoida salkkua maantieteellisesti, toimialakohtaisesti jne. Jotkut hakevat hajautushyötyjä myös negatiivisesti toistensa kanssa korreloivista omaisuuseristä/osakkeista, jotkut hakevat tarkoituksenomaisesti esimerkiksi eri Betan osakkeita jne. Tapoja on valtavasti.

Hajauttaminen lienee absoluuttisena totuutena +ev sijoituspäätös. Tottakai isolla riskillä voi saada myös isoa tuottoa, joka ilmenee usein esimerkiksi listaamattomien osakeyhtiöiden (tai muissa pienten firmojen) tapauksessa - 100% omistava yrittäjä kantaa melkoisen riskin - ja usein varallisuus on myös aika isolla painolla yrityksessä kiinni. Näissä tietysti omalla työpanoksella ja ammattitaidolla ym. toimenpiteillä voidaan rajata riskiä.

Se, kuinka paljon “hajauttaminen” todellisuudessa vaatii, onkin toinen juttu. Täysi hajautushyöty saadaan käsittääkseni jo lähes jollain 10% keskimääräisellä painotuksella, ja etenkin jos aikoo nimenomaisesti tällä “hajauttamisella” olla parempi kuin muut - on syytäkin pitää salkussa kuitenkin vain rajallinen määrä positioita. Jos positioita on paljon, et pysty mitenkään performoimaan paremmin kaikissa ainakaan informaatioedun turvin :slight_smile:

5 tykkäystä

Ei se taida aivan ilmainen lounas olla, ainakin kaupankäyntikulut lisääntyvät ja salkunhoitoon vaadittava työmääräkin, kun on tunnettava hyvin useampia kohteita. Itse n. 20 vuotta sijoittamista harrastaneena olen huomannut, että hajauttamista lisäämällä pääsee koko ajan lähemmäs indeksiä, jolloin tappiot pienenevät, mutta myös mahdollisuus ylituottoihin katoaa. Jos ei hae indeksin ylittävää tuottoa, niin rahoja ei kannata laittaa suoriin osakeomistuksiin vaan indeksirahastoihin. Jos rahat laittaa suoraan osakkeisiin niitä ei mielestäni pidä hajauttaa liikaa, vaan etsiä muutama sellainen kohde, joiden liiketoimintaan ja rahavirtoihin pystyy tutustumaan kunnolla ja joiden toimintaa ehtii riittävästi seuraamaan. Aikaa mitä harrastuksiin voi käyttää, on kuitenkin rajallisesti :slightly_smiling_face:

10 tykkäystä

Hajauttamisessa on ns. diminishing returns. Koska joka lapun kanssa pulaamisesta menee kulu niin liian monen kanssa pulaamisesta kiittää lähinnä välittäjä samalla kun salkun tuotto lähenee indeksin tuottoa.

1 lapun all in on tyhmää

4-5 lappua varsinkin jos ovat hieman eri sektoreilta rajaa jo riskin yhden lapun alisuoritumisessa jonkin verran, mutta edelleen jos näin vähän on lappuja niin niiden on parasta olla tarkkaan valikoitua A-ryhmää.

10-15 lappua alkaa olla jo sellainen hajautus että tämän jälkeen lisähajautus lähinnä hieman pyöristää tuottokäppyrää (leikkaa hieman pois huipuista ja kuopista). Yksittäisen firman konkka (100% meni) ei enää edes suuremmin heilauta koko salkkua ja “tavanomainen” oho paska osari -10% näkyy kokonaissalkussa enää prosentin verran.

“Isot pojat” hajauttaa isommin pääasiassa koska pelaavat sen verran isommilla summilla että eivät yksinkertaisesti voi sijoittaa niin paljoa vain yhteen firmaan ilman että alkavat heiluttamaan kurssia. Tällöin summan jakaminen muutamaan samankaltaiseen yritykseen on perusteltua. Väittäisin että jos salkussa ei ole seitsemää (tai yli) numeroa niin tämä ei piensijoittajalla ole vielä ongelma.

Edit: Ja anekdootiksi itselläni on tällä hetkellä repussa 7 eri lappuja ja tämä on muutaman strategisen peliliikkeen vuoksi poikkeuksellisen vähän (reivasin salkkua paremmin koronaresistantiksi koska “toinen aalto” ja lisäsin hieman käteisen määrää, käteispaino nyt ~15%). Ennen viimeisintä liikettä määrä oli 9 joka oli aika lähellä missä sen itse haluan olla. On vielä tilaa ottaa jotain kyytiin jos sopiva paikka löytyy, kaikkia firmoja pystyy vielä melko hyvin seuraamaan.

12 tykkäystä

Indeksin voittamiseen periaatteessa varsin helppoja tapoja. Simppelinä esimerkkinä tasapainotus eli ei painoteta indeksiä markkina-arvo suhteessa vaan kaikkia osakkeita on yhtä paljon. Jos nyt lähdetään sitten OMXH25 indeksistä niin ostaa ne 25 lappua samassa suhteessa. Edellä olevalla hajatus on riittävä. Salkusta kuitenkin puuttuu se maantieteellinen hajautus. Indeksejä on erilaisia, onko OMXH25 se hyvä indeksi? Riskimielessä voi esimerkkinä Putinin vihreät miehet ilmestyä Suomeen ja sitten otetaan osumaa.

Toisena yksinkertaisena menetelmänä voittaa indeksi voi mainita ostaa indeskisijoitus ja sitten siihen kylkeen muutama tarkoin valittu osake. Jos salkku olisi esimerkkinä S&P500 indeksirahasto ja Revenio niin tulos olisi hyvä. Jos kylkeen valittu Outokumpu niin tulos huonompi, mutta vain maltillinen häviö indeksille, jos otetaan alle 10% osakepaino.

Kolmas yksinkertainen menetelmä on välttää heikoimmat osakkeet. Valitsee esimerkkinä OMXH25 20 viiden vuoden pääoman tuotoltaan parasta osaketta ja jättää huonoimmat poissa. Tai tekee saman jollain arvostusmittarilla.

Sijoittaminen on Buffettin sanoin yksinkertaista mutta vaikeaa. Hänellä erittäin hajautettu, mutta keskitetty salkku. Miettikääpä sitä.

3 tykkäystä

Hajauttamiseen liittyvää portfolioteoriaa on muuten avattu mukavasti MIT universityn YouTube-kanavalla, jos jotakuta kiinnostaa eikä teoria ole vielä tuttu. Hakuun esim. portfolio theory MIT niin pitäisi löytyä.

En ole käyttänyt suoranaista faktorimallinnusta eri osakkeiden tarjoamiin tuottoihin vaikuttavista parametreista, mutta pyrin hajauttamaan osakesijoituksia nimenomaan keskeisten tuottoajureiden keskinäisten riippuvuuksien kautta (yhtenä osana päätöksiä). Lisäksi indeksien ollessa korkealle arvostettuja, alan suosimaan matalan 2v beetan yhtiöitä, joiden kehitys on enemmän sidonnaista omaan tekemiseen kuin markkinaolosuhteisiin. En varmaan miettisi tätä puolta hirveän tarkkaan, jos olisin täysin velaton :slight_smile:

Edit: en siis näe että esim. toimialahajautus olisi välttämättä niin tehokasta, jos tuottoajurit nojaavat samoihin tekijöihin

1 tykkäys

On hyvä muistaa, että laajaan indeksiin (mikä sisältää kaikki osakkeet) verrattuna yli- ja alituotot ovat nollasummapeliä. Sen, miten joku voittaa indeksin täytyy jonkun toisen hävitä indeksille. Tämä siis euroissa mitattuna. Eli ketkä “suostuvat” häviämään indeksille, jotta toiset pystyvät voittamaan sen?

Jos esim. yrittää välttää indeksin heikoimmat osakkeet tai pyrkiä poimimaan sieltä parhaat niin jonkun muun täytyy suostua holdaamaan näitä tulevaisuudessa huonosti menestyviä osakkeita. Halukkaita tällaiseen ei hirveästi ole :smiley: Kun tosiaan joka ikisellä osakkeella on joku omistaja ja harva omistaja haluaa tietoisesti hävitä markkinoille tai jopa tehdä tappiota (pörssistä löytyy osakkeita, jotka ovat viime vuosina menettäneet lähes kokonaan arvonsa mutta joku nekin omistaa).

Piensijoittajana voi toki yrittää keskittyä johonkin sellaiseen osaan markkinoista, jonka uskoo tuottavan paremmin kuin indeksi (ja jota muut eivät ole vielä löytäneet). Mutta edelleen jonkun täytyy vastaavasti hävitä indeksille saman verran…

Hajauttamisen määrästä voi todeta, että tosiaan joku 20 keskenään riittävästi erilaista osaketta hajauttaa jo ison osan yhtiöriskistä. Olettaen, että yhtiöt ovat riittävän erilaisia, esim. koronan jäljiltä vaikkapa 20 lentoyhtiön salkku ei välttämättä olisi tarjonnut kummoista hajautushyötyä. Toinen “ääripää” on ostaa suoraan laajoja indeksirahastoja, joissa on satoja tai tuhansia osakkeita ja joiden kautta saa markkinoiden keskimääräisen tuoton vähennettynä hyvin pienillä kustannuksilla.

Eli summa summarum - joidenkin täytyy hävitä indeksille, jotta toiset pystyvät voittamaan sen. Missä ovat häviäjät?

4 tykkäystä

Warren Fyffetin akateemisen tutkimuksen tulokset

Häviäjät ovat aktiivisiin rahastroihin sijoittaneet. Dalbarin tutkimuksen perusteella he eivät saa edes rahaston tuottoja. Suurella todennäköisyydellä Nordean ja OP:n tiskillä.

Voittajat ovat Inderesin palstalla :grin: :shushing_face:

4 tykkäystä

Tähän voi vain todeta: “This is fine” :smiley:

2 tykkäystä

Hajauttaminen? Niin helppoa ja niin vaikeaa.

Pääset paremmin sisälle analyysiin, kun laitat telkkaristasi soimaan YouTubesta tms. Norah Jones: Black Hole Sun.

Hajautus suhteessa mihin? Suhteessa yksittäisiin osakkeisiin eli firmoihin, suhteessa toimialaan, suhteessa maantieteelliseen alueeseen, suhteessa sijoitustyyliin, aikaan vai mitä ihmeessä? Helppoa ja yksinkertaista, niin kuin elämä.

Sääntö yksi: hajautus koskee omaisuuttasi, ei sinua.

Sääntö kaksi: sinulla on vapaa valinta laittaa omaisuutesi, tässä tapauksessa rahasi, tekemään hyvää tai olla hitut välttämättä.

Kukaan ei halua, että hänen rahansa tekisi pahaa, jota kutsutaan maksimaalisen tuoton tavoitteluksi. Sen lopputulema onkin ihan muuta. Onneksi viime vuosina vastuullinen sijoittaminen on tuottanut paremmin, kuin muu sijoittaminen. Aika jännää. Johtuuko se kenties siitä, että ei-vastuulliset ovat jämähtäneet muutenkin, kun taas muuttumiskykyiset ottavat paremmin huomioon muuttuvan pelikentän, mm. vastuullisuuden? Sano sinä, mutta varo ottamasta poliittista kantaa, kun puhutaan sijoituksistä. Menneen maailman sarvikuonot hiipuvat hiljalleen.

Sääntö kolme. Älä ikinä äläkä koskaan laita enempää kuin 20 % yhteen juttuun. Siis ei ikinä, vaikka ahneus sanoisi ihan muuta.

Sääntö neljä liittyy tähän. Oma pää on aina pääomista paras. Älä rakastu, älä edes ihastu loistaviin sijoituksiisi. Jos innostut sijoituskohteestasi, sinua on helppo huijata. Kaikki pyramidihuijatut ovat varmoja, että.

Sääntö viisi. Opettele nauramaan itsellesi. Nyt jos en toimi ja laita yli 20 % yhteen juttuun, on tilaisuus ohi. Naura samaan aikaan ahneudellesi ja varovaisuudellesi vaikka nyrkki taskussa ja totea, että sinä et ole ahneutesi etkä varovaisuutesi. Sinä olet sinä ja se riittää. Voit lohduttaaitseäsi siiderillä ja tiedolla, että tilastollisesti vain yksi viidestä on tässä tilanteessa onnistunut. Jos vielä harmittaa, ajattele lastesi tulevaisuutta tms. Kohta voit jo nauraa tunteellesi, johon kaikki pyramidihuijaukset perustuvat.

Ketjussa jo kerrottiin ison pankin osake/seka/korkorahastojen, ETF:n ja suorien osakesijoitusten ero.

Virran mukana varmaa peliä voi pelata ETF:ää. Ei isosti voita, muttei häviäkään, jos ei satu ostamaan huipulta ja panikoi, kun arvo on tullut 30 % alas. Mikä menee ylös, tulee alas ja toisenkin päin. ETF:llä voi ostaa ja unohtaa varmemmin, kuin esim. yksittäisellä osakkeella. Unohtajan on ihan turha maksaa pankille rahastosta 1,5 - 2,5 % vuosittain (sanoo jopa itse useampaa finanssifirmaa omistava).

Ylempänä ketjussa on väärää tietoa. Osakepeli ei nollasummapeliä. Keskimäärin kaikki voittavat, mutta ei käytännössä, vaan pieni porukka voittaa paljon ja iso porukka häviää.

Kun karsitaan pois kurssimuutoksen vaikutus, on kullan ja keskimääräisen pörssiosakkeen ero se, että kulta ei tuota mitään, kun taas pörssiosakkeet keskimäärin tuottavat joka vuosi voittoa. Kulta on vaan kultaa, joka ei vielä tiettävästi lisäänny. Kullan hinta hiihtelee ylös ja alas, mutta osakkeet sen lisäksi ovat myös osuuksia voittoa tuottavista firmoista. Kulta ei samalla tavalla tuota. Kulta on maho valinta.

Osakkeet ovat osuus firmasta ja oikeuttavat osaan tuotosta, jaetaan se sitten joko osinkoina tai jätetään firmaan, jolloin se kasvattaa omaa pääomaa, jota taas voidaan myöhemmin joko jakaa osinkoina tai antaa kasvattaa firman arvoa.

Jos on kyse hyvästä firmasta, menee taseeseen jääneet erät bisneksen laajentamiseen. Se tapahtuu siellä firman vahvan taseen sisällä. Se on sijoitus. Pulskasti voiva firma ei muutaman vuoden koronaan kaadu.

Sijoittaminen isojen pankkien rahastoihin on kulujen takia hölmöä, luulee Juurikki. ETF on parempi, mutta ei anna älyllistä haastetta. Sinä sijoittajana opit pian yksittäisten osakkeiden järkevän arvioinnin, jos haluat.

Juurikin mielestä kannattaa aloittaa vain muutamasta tunnusluvusta: P/B, P/E, velkaantumisaste ja oletettu kasvuprosentti. Muuta ei aluksi tarvita.

Ja varmasti lohduttaa kun tietää, että kokeneemmat alkavat tämän perustason jälkeen fiksuttelemaan ja lopulta pärjäävät kokonaisuudessaan huonommin kuin sinä, vaikka hehkuttavat palstalla voittavaa arpaa ja vaikenevat häviävistä arvoista. Sitten ne itkee, ettei indeksiä voi voittaa, reppanat.

Juurikki pelaa tylsän turvallista osakepääoman tuplaus 8 - 15 vuodessa riittää -peliä. Ei mene yöunet näillä arvostustasoilla, kun kovin paljon alemmas ei voi mennä.

Jos koet, että älyät talouden isoja linjoja, voit tehdä hajautusta ETF-pohjaisella rahastohajautuksella. Juurikki pelasi kansainvälistä kasvua rahastoilla 5-9/2020 ja hyvin meni. Olipa tuuria. Nyt on salkussa vain suoria omistuksia, joista kaikki voitolla, sekä 20 % käteistä odottamassa Trump-heiluntaa.

Mikä on sinun näkemyksesi ajasta 10/2020 alkaen?

Jos ei ole kovasti kokemusta, kannattaa tehdä omat valinnat ETF- ja muiden ei-isojen pankkien rahastojen pohjalta siten, että ehkä 20-35 % menee yksittäisiin osakkeisiin.

Mitä osakkeita siis kannattaisi ostaa? Näillä palstoilla puhutaan pääsääntöisesti ihan pashafirmoista, siis ylihinnoitelluista ikuisista kasvulupauksista, joihin saa kyllä rahansa menemään ok, mutta takaisin saaminen tai pitempiaikainen voitto on eri asia.

Juurikki mistään älyä, mutta ottaa todesta säännön: P/B 0, 5 - 1,5, P/E 7 - 15, velkaantumissuhde alle 40 %, näkymät hyvät tai vielä parempi tylsän tasaiset, niin ei voi mennä ihan pieleen.

Oikeudet jaetaan ja vastuusta paetaan.

2 tykkäystä

Ei ollut noin, vaan että osakepoiminta on nollasummapeliä suhteessa indeksiin. Eli osakemarkkinatuotto on positiivinen mutta yhteensä kaikki sijoittajat eivät voi voittaa indeksiä, koska kaikki sijoittajat yhdessä omistavat markkinat. Yhteensä porukka saa markkinatuoton, jotkut yli ja jotkut alle ja indeksisijottajat keskiarvon mukaan. Siksi jokainen indeksin voittava sijoittaja tarvitsee jonkun, joka häviää indeksille. Euroissa mitaten tietysti, sijoittajien lukumäärät voivat olla erilaiset.

3 tykkäystä

Sori. My bad. Pitäisi aina tarkistaa, muttei aina jaksa, kun näitä talkoilla kirjoitellaan. Ei ollut tarkoitus loukata eikä vääristellä viestiäsi. Hyvää illanjatkoa!

Hajauttamisen voi ymmärtää hieman erilailla, riippuen ikäluokasta. Itse olen 57 vuotias ja avaan hiukan omaa käsitystäni hajauttamisesta.

Olen velaton ja omistan yli 400 k€ asunnon Helsingistä. En osta pörssistä arpalappuja, vaan olen “hajauttanut” osakkeeni 100 % Fortumiin, joita on nyt 9000 kpl.

Pidän tätä osakeomistustani vain vaihtoehtona pankkitilin 0-korolle. Fortum tarjoaa kevään ostohinnoilleni mukavan 7 %:n koron. En ole kurssista lainkaan huolissani, vaan ajattelen tätä enemmänkin 9000 kpl * 1,10 € korkotuottona.

Eläkkeeni tulee olemaan n. 4,5 k€/kk. Jos ymmärrän eläkkeeni pelkästään sijoitustuottona, joka on n. 5 % sijoituspääomastani niin:

Eläkeomaisuus: 1 milj. €
Osakeomistus (tällä hetkellä): 160 k€
Asunto: 400 k€

Pidän tätä ihan hyvänä hajautuksena vaikka minulla ei ole 7-100 eri osaketta. Robotit pyörittää kurssitasoa ja rommin tullessa kaikki tulee hetkessä alas.

Ja neganiilojen kommentit ovat:
-eläkkeitä ei koskaan saada. Kaikki rommaa. Voin sanoa omasta tilanteestani että oma ikäluokkani on laittanut enemmän sisään, kuin keskimäärin takaisin tulee ja tuottoprosentti on huono minun ja työnantajieni systeemiin sisään laitetulle rahalle
-asuntojen hinnat putoavat. Kaikki rommaa. Onneksi asun halutulla pientaloalueella, pienillä asuinkustannuksilla ja isolla omalla tontilla
-yhteen osakkeeseen sijoittaminen on tyhmää. Kaikki rommaa. Ja Fortum menee konkurssiin ja kaasuputki homehtuu :slight_smile:

Ei mulla muuta…

11 tykkäystä

Asunto on ihan hyvä omaisuuserä, sen huono puoli on se, että rahantarpeen vuoksi siitä ei voi myydä pientä osaa (tyyliin 10%) vaan ainoa mahdollisuus on joko myydä koko asunto ja muuttaa halvempaan tai sitten ottaa lainaa asuntoa vastaan.

Tämä on hieman vaarallinen ajattelutapa, itse sorruin tähän aikoinaan ja luojan kiitos en ollut millään tavoin riippuvainen hyvästä osinkovirrasta, kun osinkoa leikattiinkin rajulla kädellä melkein heti kun olin osakkeet ostanut (ja osakekurssi laski samanaikaisesti osingonmaksun leikaamisen takia). Joskus yhtiöt voivat jopa lopettaa osingonmaksun joksikin aikaa jos ajautuu ongelmiin. Hyväkin yhtiö voi joutua yllättäviin ongelmiin ja siinä kohtaa yleensä kurssi tulee alas nopeammin kuin osinko ehditään leikkaamaan, eli kun tieto osingon leikkauksesta tulee on omistuksen arvo yleensä jo ehtinyt laskea.

Itse olen hajauttanut jonkin verran, suurin osakepositioni tosin on varsin iso, joten olen enemmän keskittäjä kuin kunnollinen hajauttaja. Toki oman asunnon lisäksi on hiukan metsää mutta selkeästi suurin osa koko varallisuudestani on osakemarkkinoilla. Kokonaisvarallisuus viime kädessä ratkaisee riskitason.

3 tykkäystä

Kiitos pappa, aivan loistavaa analyyshiä! Masse-setä, joka kulkee pappaa vähän edellä ja on jo päässyt vähän Sannan ym. eläke-etuja jo rahastamaan (ja pörssiin uudelleensijoittamaan, toim.huom), on myös Forzassa mukana mukavalla 8.7% osinkotuotolla khh:sta laskettuna. Toki setä, jänishousu, ei ole uskaltanut pelkkään Forzaan mennä all-in, mutta alle 10 OMXH-yhtiömäärä tuppaa jäämään ja hyvä niin.

Kun massea ja ikää alkaa olla, niin kummasti se vaan riskinotto vähenee ja suojausmentaliteetti kasvaa. Nouseva nuorisomme sen sijaan voi heittää pienet massensa aika riskisiinkin kohteisiin, kun 100% menetyskin on rahassa niin pientä. Tämä heille suotakoon.

Mutta: pelkässä konservatismissa on se paha puoli, että se on pirun TYLSÄÄ! :slight_smile: Siksi vanha setä harrastaa myös tätä sijoittamisen viihdepuolta ja pitää salkussa jkv. riskisiä kasvuraketteja. Pienet teknofirmat etunenässä. Jännää :sweat_smile: :star_struck: :laughing:

Masse-setä, FA, kukin taaplaa tyylillään :smiling_face_with_three_hearts:

11 tykkäystä

Kiitos Masse, ymmärrät yskäni (non-Covid) :smiley:

Itsekin avasin viime viikolla OST:n, ihan pelailua varten, pelimies kun luonnostani olen.

3 tykkäystä

Katselin huvikseni Helsingin pörssistä pahimpia laskijoita viimeisen 10 vuoden ajalta ja pohdin hieman, ketkä ovat menettäneet todella paljon rahaa, siis hävinneet indeksille oikein kunnolla. Valikoin alle osakkeita, jotka ovat tuottaneet vähintään -75% tappiota ja joiden pitkäaikaisista omistajista minulla oli entuudestaan vähän hajua:

  1. Valoe -99,8% - ainakin yksi suuri henkilöomistaja
  2. Stockmann -97% - ruotsinkieliset säätiöt suuromistajina
  3. Outokumpu -93% - suuria omistajia mm. valtio ja eläkesijoittajat (eli me)
  4. Tulikivi -88% - suuri sukuomistus
  5. SRV -87% - suuri perheomistus
  6. Trainers’ House -84% - suuri henkilöomistaja
  7. HKScan -75% - LSO Osuuskunta suuromistajana

Näissä pysyvät suuromistajat ovat tehneet valtavat tappiot. Ainakin käsitykseni mukaan näissä seitsemässä yhtiössä omistusrakenne ei ole mullistunut kymmenen vuoden aikana. Tästä nähdään myös se, että kasvollinen pääomistaja ei ole aina oikotie onneen. Näissä yhtiöissähän pääomistajat ovat niin suuria, että pystyvät vaikuttamaan hallitustyöskentelyn kautta suoraan yhtiön toimintaan, toisin kuin laajan omistajapohjan yhtiöt.

Eli kyllä niitä indeksille häviäjiä löytyy näköjään isoistakin sijoittajista, jotkut ovat tehneet hirmuiset tappiot samalla, kun niillä on ollut vaikuttamismahdollisuus yhtiöiden toimintaan hallituksen kautta. (Menee hiukan aiheen rajamaille mutta kasvollisesti omistettuja yhtiöitä poimiessa kannattaa vähän pitää silmällä, kenen kanssa on samassa veneessä.)

Samalla tuo lista (ja koko laskijoiden lista) kertoo hajauttamisesta senkin, että vaikka valitsee yhtiöt eri kokoisista, eri toimialoilta jne. niin pahimman skenaarion hajautettu salkku voi tuottaa valtavat tappiot hajautuksesta huolimatta jopa nousukaudella (viimeiset kymmenen vuotta).

Kymmenen huonoimman osakkeen salkku olisi menettänyt arvostaan suunnilleen -90% (mikä vaatii salkun kymmenkertaistumisen, että pääsee takaisin omilleen). Vastaavasti tietysti parhaimmista yhtiöistä koostettu salkku olisi tuonut satumaiset tuotot. Eli nähdään, miten tuottojen hajonta voi kasvaa äärimmilleen vietynä.

14 tykkäystä

Listasi on mielestäni arpalappuja pullollaan. Nokia voisi olla tuossa listauksessa mukana :grin:

Kannattaa tuolla painolla vahtia tarkasti sitä munakoria:


6,7% varma osinko oli tuollakin.
8 tykkäystä

Minulla on mielestäni hyvin hajautettu osakesalkku ja siihen olen tyytyväinen mutta osakepaino on iso näin altistun markkinariskille isosti. Salkun keventäminen ei likaa kiinnosta koska silloin tulisi reilusti veroseuraamuksia.

Uskon, että kullan hinta tulee nousemaan niin salkussa noin 10% on kultaa.

Mutta muuten olen harkinnut, että hajauttaisin muihin omistusluokkiin joka ei korreloisi samassa suhteessa osakemarkkinoiden kanssa. Miten olette itse toiminut tässä tilanteessa?

0% korkomaailmassa ei korko instrumentit kiinnosta ja mitä muuta vaihtoehto jää? Vertaislainat ei nyt kiinnosta koska pelkään regulaatio tulee siinäkin pahentumaan.

Covid crashissä ainostaan USD nousi niin olisko siinä sitten hajauttamisen paikka? Jos olette ostanut taaloja niin puhtaasti cashiä vai oletteko mennyt siihen jonkinlaisten x3 instrumenttien kanssa? Nordnetillä ei tainut olla sellaisia.

Miten olisi käänteiset ETFät tai puhtaasti optioilla suojaamaan salkkua. Kultahan on yleensä ollut suojasatama mutta nyt maaliskuussa sekin rommasi ja itse spekuloin, että jos tulee joku “musta joutsen” niin sekin tulee alas osakkeiden kanssa.

Kiitos jos vastauksista!

1 tykkäys