Hajauttaminen? Niin helppoa ja niin vaikeaa.
Pääset paremmin sisälle analyysiin, kun laitat telkkaristasi soimaan YouTubesta tms. Norah Jones: Black Hole Sun.
Hajautus suhteessa mihin? Suhteessa yksittäisiin osakkeisiin eli firmoihin, suhteessa toimialaan, suhteessa maantieteelliseen alueeseen, suhteessa sijoitustyyliin, aikaan vai mitä ihmeessä? Helppoa ja yksinkertaista, niin kuin elämä.
Sääntö yksi: hajautus koskee omaisuuttasi, ei sinua.
Sääntö kaksi: sinulla on vapaa valinta laittaa omaisuutesi, tässä tapauksessa rahasi, tekemään hyvää tai olla hitut välttämättä.
Kukaan ei halua, että hänen rahansa tekisi pahaa, jota kutsutaan maksimaalisen tuoton tavoitteluksi. Sen lopputulema onkin ihan muuta. Onneksi viime vuosina vastuullinen sijoittaminen on tuottanut paremmin, kuin muu sijoittaminen. Aika jännää. Johtuuko se kenties siitä, että ei-vastuulliset ovat jämähtäneet muutenkin, kun taas muuttumiskykyiset ottavat paremmin huomioon muuttuvan pelikentän, mm. vastuullisuuden? Sano sinä, mutta varo ottamasta poliittista kantaa, kun puhutaan sijoituksistä. Menneen maailman sarvikuonot hiipuvat hiljalleen.
Sääntö kolme. Älä ikinä äläkä koskaan laita enempää kuin 20 % yhteen juttuun. Siis ei ikinä, vaikka ahneus sanoisi ihan muuta.
Sääntö neljä liittyy tähän. Oma pää on aina pääomista paras. Älä rakastu, älä edes ihastu loistaviin sijoituksiisi. Jos innostut sijoituskohteestasi, sinua on helppo huijata. Kaikki pyramidihuijatut ovat varmoja, että.
Sääntö viisi. Opettele nauramaan itsellesi. Nyt jos en toimi ja laita yli 20 % yhteen juttuun, on tilaisuus ohi. Naura samaan aikaan ahneudellesi ja varovaisuudellesi vaikka nyrkki taskussa ja totea, että sinä et ole ahneutesi etkä varovaisuutesi. Sinä olet sinä ja se riittää. Voit lohduttaaitseäsi siiderillä ja tiedolla, että tilastollisesti vain yksi viidestä on tässä tilanteessa onnistunut. Jos vielä harmittaa, ajattele lastesi tulevaisuutta tms. Kohta voit jo nauraa tunteellesi, johon kaikki pyramidihuijaukset perustuvat.
Ketjussa jo kerrottiin ison pankin osake/seka/korkorahastojen, ETF:n ja suorien osakesijoitusten ero.
Virran mukana varmaa peliä voi pelata ETF:ää. Ei isosti voita, muttei häviäkään, jos ei satu ostamaan huipulta ja panikoi, kun arvo on tullut 30 % alas. Mikä menee ylös, tulee alas ja toisenkin päin. ETF:llä voi ostaa ja unohtaa varmemmin, kuin esim. yksittäisellä osakkeella. Unohtajan on ihan turha maksaa pankille rahastosta 1,5 - 2,5 % vuosittain (sanoo jopa itse useampaa finanssifirmaa omistava).
Ylempänä ketjussa on väärää tietoa. Osakepeli ei nollasummapeliä. Keskimäärin kaikki voittavat, mutta ei käytännössä, vaan pieni porukka voittaa paljon ja iso porukka häviää.
Kun karsitaan pois kurssimuutoksen vaikutus, on kullan ja keskimääräisen pörssiosakkeen ero se, että kulta ei tuota mitään, kun taas pörssiosakkeet keskimäärin tuottavat joka vuosi voittoa. Kulta on vaan kultaa, joka ei vielä tiettävästi lisäänny. Kullan hinta hiihtelee ylös ja alas, mutta osakkeet sen lisäksi ovat myös osuuksia voittoa tuottavista firmoista. Kulta ei samalla tavalla tuota. Kulta on maho valinta.
Osakkeet ovat osuus firmasta ja oikeuttavat osaan tuotosta, jaetaan se sitten joko osinkoina tai jätetään firmaan, jolloin se kasvattaa omaa pääomaa, jota taas voidaan myöhemmin joko jakaa osinkoina tai antaa kasvattaa firman arvoa.
Jos on kyse hyvästä firmasta, menee taseeseen jääneet erät bisneksen laajentamiseen. Se tapahtuu siellä firman vahvan taseen sisällä. Se on sijoitus. Pulskasti voiva firma ei muutaman vuoden koronaan kaadu.
Sijoittaminen isojen pankkien rahastoihin on kulujen takia hölmöä, luulee Juurikki. ETF on parempi, mutta ei anna älyllistä haastetta. Sinä sijoittajana opit pian yksittäisten osakkeiden järkevän arvioinnin, jos haluat.
Juurikin mielestä kannattaa aloittaa vain muutamasta tunnusluvusta: P/B, P/E, velkaantumisaste ja oletettu kasvuprosentti. Muuta ei aluksi tarvita.
Ja varmasti lohduttaa kun tietää, että kokeneemmat alkavat tämän perustason jälkeen fiksuttelemaan ja lopulta pärjäävät kokonaisuudessaan huonommin kuin sinä, vaikka hehkuttavat palstalla voittavaa arpaa ja vaikenevat häviävistä arvoista. Sitten ne itkee, ettei indeksiä voi voittaa, reppanat.
Juurikki pelaa tylsän turvallista osakepääoman tuplaus 8 - 15 vuodessa riittää -peliä. Ei mene yöunet näillä arvostustasoilla, kun kovin paljon alemmas ei voi mennä.
Jos koet, että älyät talouden isoja linjoja, voit tehdä hajautusta ETF-pohjaisella rahastohajautuksella. Juurikki pelasi kansainvälistä kasvua rahastoilla 5-9/2020 ja hyvin meni. Olipa tuuria. Nyt on salkussa vain suoria omistuksia, joista kaikki voitolla, sekä 20 % käteistä odottamassa Trump-heiluntaa.
Mikä on sinun näkemyksesi ajasta 10/2020 alkaen?
Jos ei ole kovasti kokemusta, kannattaa tehdä omat valinnat ETF- ja muiden ei-isojen pankkien rahastojen pohjalta siten, että ehkä 20-35 % menee yksittäisiin osakkeisiin.
Mitä osakkeita siis kannattaisi ostaa? Näillä palstoilla puhutaan pääsääntöisesti ihan pashafirmoista, siis ylihinnoitelluista ikuisista kasvulupauksista, joihin saa kyllä rahansa menemään ok, mutta takaisin saaminen tai pitempiaikainen voitto on eri asia.
Juurikki mistään älyä, mutta ottaa todesta säännön: P/B 0, 5 - 1,5, P/E 7 - 15, velkaantumissuhde alle 40 %, näkymät hyvät tai vielä parempi tylsän tasaiset, niin ei voi mennä ihan pieleen.
Oikeudet jaetaan ja vastuusta paetaan.
Kun tosiaan joka ikisellä osakkeella on joku omistaja ja harva omistaja haluaa tietoisesti hävitä markkinoille tai jopa tehdä tappiota (pörssistä löytyy osakkeita, jotka ovat viime vuosina menettäneet lähes kokonaan arvonsa mutta joku nekin omistaa).
