En usko, että kannattaa miettiä saunatrendin kasvua viittaamalla vuoden 1996 artikkeliin. Maailma on tänä päivänä hyvin erilainen ja erilaiset kuluttamisen tavat ja markkinointi räjähdysmäisellä tavalla nopeampaa. Vuonna 1996 ei ollut sosiaalista mediaa tai erittäin hyvin toimivia onlinekauppoja.
Varmasti on Yhdysvaltojen ja Kanadan markkinoilla kasvupotentiaalia valtavasti. Sama koskee Aasian markkinoita. Tuore esimerkki löytyy Japanista.
“Japanin matkailualan liitto ja johtavat matkanjärjestäjät ovat valinneet Suomen yhdeksi pääkaukokohteeksi.”
"Suomessa japanilaisia kiinnostavat ennen kaikkea luonto, kaupunkiloma ja suomalainen elämäntapa, kuten sauna, design sekä kahvi- ja kahvilakulttuuri.
Nooh, saunatrendin kasvua en ennustele 90-luvun artikkelien perusteella .
Kuten vihjailin, eri trendien leikkauskohdasta voi löytää meheviä sijoituscaseja.
Halusin heittää tuon vanhan artikkelin muistutuksena siitä, että sauna-alan suomalaiset yritykset ovat toimineet Yhdysvalloissa ennenkin. Kun Haarumilla puhuttiin aiemmin Yhdysvalloista “neitseellisenä markkinana”, niin minulle tuli siitä hieman “keisarin uudet vaatteet” -viboja.
Almost Heaven Saunas on ollut Harvialta nopeasti voitolliseksi käännetty nappihankinta. En odota Yhdysvalloista räjähtävää kasvua, mutta hidaskin kasvu on kiinnostavaa, kun markkina on valtava. Ja hyviä pointteja sinulta Japanista. Q2:lla muut maat -segmentti kasvatti liikevaihtoaan mukavat 104.5 %.
Q3:sta tulee jokaisella mantereella hyvin mielenkiintoinen, kun aikaistettu kysyntä alkaa olla ohi.
Ei varmasti Suomen kaltaisen saunakulttuurin tasolle koskaan päästä, mutta tarvitseeko? Suomen saunominen on verrattavissa absurdisella määrällään ja syvällä kulttuurisella asemallaan siihen, että Italiassa vastasyntyneellä olisi viiniä tuttipullossa. Aasiassa ja Yhdysvalloissa kuitenkin markkinat ovat aivan eri tasolla kuin täällä 5-6 miljoonan pohjolassa. Olisikohan Japanissa ollut noin 8% ihmisistä vasta sellaisia, jotka käyvät useammin saunomassa kuin ”kävimme vaimon kanssa hääpäivänä kylpylässä” tyyppiset käyttäjät. Pelkästään sekin on jo aika iso määrä ihmisiä ja lisäksi on tietenkin Koreassa/ muualla Aasiassa aivan omanlaistaan sauna/kylpyläkulttuuria.
Aasiassa on myös hyvä markkina jo senkin suhteen, että siellä terveellisyys ja pitkäikäisyys on hyvin tärkeässä asemassa. Jos käyt Japanissa tai vaikka Kiinassa, niin todennäköisesti tulet näkemään puistossa jumppaavia pappoja ja mammoja päivittäisellä treenillään. Tähän saunan hyödyt ja markkinointi osuu kuin nenä päähän. En nää mitenkään mahdottomana isomman saunabuumin näkemistä heidän suunnassa, mutta se on täysin kiinni markkinoinnista ja jalan saamisesta oven väliin. Kuka olisikaan parempi myyjä kuin saunan kotipaikasta tuleva Harvia.
Yhdysvalloissa näkee jo paljon fitness/salipiireissä oman ”saunan” omistavia ihmisiä. Ne ovat kyllä enemmän lämpöhuoneita kennoilla, mutta tässä tullaankin siihen, että saunaa pitäisi markkinoida samalla tavalla kuin Italiassa käsintehtyjä kenkiä, juustoa tai viiniä ja Ranskasta tullutta shampanjaa. Naapurit pitäisi saada juuri sellaisella ylpeilyllä puhumaan kuinka heillä on aidosta Suomalaisesta puusta tehty traditionaalinen sauna ja kuinka viereinen Matt ja Karen omistaa ahtaan lämpöhuoneen. Yhdysvaltojen varakkaampien osuus, kuntosaleille aitojen saunojen saaminen, kylpylät/selfcare paikat olisi jo aika järjettömän iso markkina verrattuna siihen, että vain keskityttäisiin Suomen markkinaan. Pitäisi kai vain saada Kylie Jennerille ilmainen Harvian sauna asennettavaksi instagram mainoksen hinnalla
Itse nään todella isoa potenttiaalia Suomen ulkopuolella ja en todellakaan masentunut uutisesta, että kiukaita ei vaihdetakkaan joka vuosi.
Kokoan alle hieman ajatuksiani ja mietteitä Harviasta, joita olen käynyt läpi. Tarkoituksena hieman miettiä kannattavuutta sekä arvostuskertoimia.
Kannattavuudesta
Historiallisesti Harvian liikevoitto% on ollut vakaata n 20% luokkaa riippumatta markkinatilanteesta. Finanssikriisin aikana Harvian liikevaihto laski n 10% (2008 38mlj€ > 2009 34mlj€). Kannattavuus taas laski 2% yksikköä (23% > 21%). Eurokriisin aikana muutos liikevoitossa oli käytönnössä samankaltainen, eli yhtiön tuloksessa kriisi ei näkynyt juurikaan. Vuosina 2017 ja 2018 kannattavuus laski yhtiön 15v historian matalimmalle tasolle (18%), jolloin mm. yritysostot ja listautuminen laskivat liikevoittoprosenttia. Ostettujen yritysten kannattavuutta on sittemmin parannettu sekä esim. omaa toimintaa tehostettu, jolloin kannattavuus lähti taas nousemaan kahdenkympin paremmalle puolelle.
Arvostuksesta
Inderesin ennusteilla Harvian EV/EBIT 2022-2024 8.1/8.9/7.6. Suht alhainen osingonjakosuhdekin tarjoaa jo +4% osinko tuleville vuosille. Nämä ovat kohtalaisen alhaisia lukuja sekä absoluuttisesti, että suhteellisesti (en lähde tässä nostamaan esille muiden yritysten tunnuslukuja, mutta voi verrata esim. Inderesin listaamiin verrokkeihin). Mielestäni tässä vaiheessa pitäisi alkaa miettimään tuloksen laatua, sillä yleensä näin “alhaisia” kertoimia näkyy aloilla ja yrityksillä, joiden tulevaisuuden näkymät ja tuloshistoria ovat olleet ja todennäköisesti tulevat olemaan kroonisesti heikkoja tai toisaalta hyvin ailahtelevia/syklisiä. Siis esim. rakennusyhtiöt/teräsyhtiöt. Mielestäni Harvia ja saunamarkkina ei kuulu tähän kategoriaan, vaikka monella sijoittajalla fokus saattaa olla synkässä lähitulevaisuudessa. Omasta mielestäni Harvia on todistanut, että sillä on yhtiönä kilpailuetuja sekä asiantunteva johto. Esimerkeiksi otan alan kovimman kannattavuuden viimeisen 15v historian aikana, markkinaosuuksien voittamisen sekä omasta mielestäni onnistuneet yrityskaupat. Mielestäni saunamarkkina on myös pitkällä aikavälillä yksinumeroisia lukuja kasvava markkina. Markkinakasvua on käsitelty foorumilla laajemmin, mutta tiivistän ajatukseni siihen, että saunomisella on todistetusti terveyshyötyjä ja näiden terveyshyötyjen sana tulee pikkuhiljaa leviämään.
Voisin ehkä tiiviistää ajatuksen siihen, että jos ajatukseni Harvian tuloksen laadusta pitää paikkansa, voi hinnoittelua pitää ainakin suht alhaisena. Jos olisin väärässä esim pitkän aikavälin markkinakasvun suhteen sekä Harvian mahdollisuuksista kasvattaa markkinaosuuttaan pitkällä aikavälillä, olisi nykyarvostus kuitenkin kilpailukykyinen. Käytännössä näillä arvostustasoilla odotetaan joko tuloksen laskevan ennustuksia enemmän tai pysyvän samana tulevaisuudessakin. Pohdin siis sitä, että onko ennusteet liian korkeita ja tulos tulee laskemaan ajateltua enemmän eli alle ennustetun n 18% tai toisaalta pysymään tuolla tasolla pitkällä aikavälillä? Mielestäni kannattavuuden merkittävä lasku on kova statement ottaen huomioon yhtiön historiallisen kannattavuustason ja mietin, että missaanko pohdinnoissani jotain. Tuloksen pysyminen nykytasolla pitkällä aikavälilläkin vaatii jotain pidempiaikaisempaa hikkaa joko markkinakasvussa tai/sekä yhtiön omassa tekemisessä.
Tekstin punainen lanka jäi ehkä vähän väljäksi, mutta toivottavasti siitä saa jotain irti.
Kiukaiden myynti on Harvialle keskimäärin hieman kannattavampaa kuin saunojen ja kylpytynnyreiden myynti, ja viime kvartaalit trendi on ollut se että saunojen ja kylpytynnyreiden myynnin osuus koko myynnistä kasvaa ja kiukaiden myynnin osuus pienenee. Tämä saattaa juuri alentaa hieman liikevoittoprosenttia jos sama trendi jatkuu.
Q2 Pajuharju kiteytti tämän asian näin “myynti-mix” on ollut sellainen että katteet jäänyt pienemmiksi (ei sanasta sanaan näin mutta kuitenkin).
Toisaalta palveluiden ja lisävarusteiden osuus myynnistä jatkuvasti kasvaa ja näissä on vielä kiukaitakin kovempi kate keskimäärin.
Omistajan mukaan se oli Saksan viimeinen metallirunkoinen palju ja se oli kuulemma varsinainen syy ostoon.
Saas-Fee on yksi niistä muutamasta Sveitsin alppikylästä, jossa ei sallita ykstyisautoilua. Palju siis tuotiin rahtina. (siis Saksasta, eikö saa Sveitsistä. Tarkistan) kylän rajalle, josta se jollain ihmeen tavalla kärrättiin allaolevan kuvan mukaisella välineellä lopulliseen lokaatioonsa.
Kun tiedustelin mahdollista sauna- ja paljukulttuurin potentiaalista täällä päin, paljun omistaja sanoi paikallisten olevan liian ujoja moiseen vähäpukeiseen ilakoimiseen. Kuulemma naapurit valittaa jo tästäkin.
Ps. Kuten sisällöstä ja viestin ajankohdasta voi päätellä, tämä ei välttämättä tuo juurikaan lisäarvoa tähän ketjuun, joten annetaan moderaattoille kaikki vapaus siirtää tämä trilogian kolmas osa haluamaansa paikkaan. Postasin kuitenkin tänne eka, koska ajattelin täältä saavan eniten huomiota.
Tarkistin, tuli halvemmaksi ostaa Saksasta ja roudata Sveitsiin, kuin ostaa Sveitsistä.
Sivuhuomiona, että itsellä tuli halvemmaksi ostaa ja roudata saunavermeet Suomesta Saksaan kuin ostaa Saksasta. Vielä on siis vähän kitkaa toimitusketjuissa.
Harvia on mukana “Pörssisijoittajan viikko” -virtuaalitapahtumassa ensi viikon torstaina 15.9. klo 18.00 alkaen. Paikalla toimitusjohtaja Tapio Pajuharju.
Pörssisijoittajan viikko on vuoden merkittävin osakesijoittamisen virtuaalitapahtuma! Viikko tarjoaa ohjelmaa kaikille pörssisijoittamisesta kiinnostuneille ja sen aikana nähdään 12 teemaa, joissa jokaisessa on esillä useampi pörssiyhtiö. Sijoittajana saat kattavan katsauksen pörssiyhtiöistä sijoittamiskohteena yrityksen avainhenkilön esittämänä.
Tuli vain sellainen asia mieleen että kuluvan kesän aikana ainakin lähipiirissä on ollut erittäin suosittua hankkia tai Ainakin monella ollut vakavassa harkinnassa ulkoporeallas Ja On jäänyt sellainen kuva että paljut eivät olisi enää kovinkaan suosittuja. En tiedä onko mahdollisuutta Harvialla napata jokin toimia pois ja kuka tietää vaikka näin tulisi joku päivä tapahtumaan, että Harvialta Saa myös ulkoporealtaita. Nythän energian hinnat ovat korkeat joten poreallas voi olla huono hankinta mutta tulevaisuudessa Asia voi olla toisin. Paljussa tuntuu olevan se ongelma että siihen täytyy joka kerta vaihtaa uudet vedet kun sitä käytetään ja sillä on aika työllistävä vaikutus. Ihmisethän ovat ostaneet todella paljon näitä kumisia porealtaita jota myydään lähes jokaisessa halpakaupassa Ja tuntuu olevan todella tykättyjä mutta samalla olen kyllä kuullut moneen suusta että kyllä se olisi todella mukava aivan oikea poreallas. Ongelma vain on se että tarjolla ei oikein ole järkevän hintaisia porealtaita on vain todella kalliita tai sitten aivan halpoja ja heikkolaatuista.
Työkaverini sai tuttavansa kautta Sveitsiin saunan teko urakan, hänen kertomansa mukaan paikalliset olivat suomalaisesta saunan tekijästä sen verran kiinnostuneita, että saunoja olisi saanut jäädä tekemään useampiakin. Voisi olettaa saman pätevän kiukaissakin.
Alla on tuore Harvian laaja raportti. Muistakaa, että laajat raportit ovat kaikkien luettavissa, ei vaadi premiumia.
“Harvia on alansa johtava yhtiö, jolla on selkeitä kilpailuetuja. Tämä mahdollistaa hyvän pääoman tuoton ja arvonluonnin, jonka lisäksi yhtiön pääoman allokointi yritysostoihin on ollut onnistunutta. Tulevat kvartaalit ovat ennusteidemme mukaan Harvialle vaikeita, kun liikevaihto ja tulos laskevat, mutta arvostus ensi vuodenkin luvuilla edullinen (EV/EBIT alle 10x).”
Otin ihan muistutuksena esille raportilta nämä tutut tavoitteet ja toivottavasti näistä onnistutaan pitämään kiinni pitkällä aikavälillä.
Laaja tosiaan pitkästä aikaa ulkona. Siellä on tietysti paljon asiaa, mutta ajattelin että nostan muutaman jutun tähän mistä on foorumilla tuoreimman tuloksen jälkeen ollut puhetta. Kiitos tänne osaltaan ajatuksen herättelystä.
markkinanäkymät: Harvian johto puhui Q2 puhelussa että markkina kasvaisi tänä vuonna 10 % hinnankorotusten vetämänä ja 2023 alkaen taas 5% vuodessa. Tämä markkina-arvio viittaa loppumarkkinaan eli kuinka paljon tuotteita myydään Harvian jakelijoilta ulos. Harvian kulloisenkin vuoden kysyntään voi siis vaikuttaa myös jakelijoiden varastomuutokset, joiden odotetaan vuonna 2022 olevan negatiivisia, jolloin Harvian kohtaama kysyntä / sisäänmyynti jakelijoille on tätä markkinalukua pienempi. Useamman vuoden jaksolta tällainen varastovaikutus pitäisi tasaantua. Lisäksi itse uskon että loppukysynnän kehityskin tulee olemaan nyt loppuvuonna 22 ja alkuvuonna 23 (ainakin) tuota johdon odotusta heikompaa.
EOSin USA luvat: EOS-brändin odotettu myynnin alkaminen Pohjois-Amerikassa tulee tukemaan sen markkina-alueen kasvua, mutta merkittävää kasvuajuria koko yhtiön tasolla emme EOS:in Amerikan laajentumisesta odota. CEO Pajuharju on useamman kerran sanonut, että tälle(kin) markkinalle lähdetään pikkuhiljaa, joten lähivuosina liikevaihto jäänee alle miljoonan.
kilpailuedut ja yrityskaupoilla arvonluonti / onnistuminen: Näitä olen pitänyt esillä pitkin raporttia, mutta kilpailueduista on oma sivu (14) ja yritysostoista koonti sivulla 24 ja kommentteja sivulla 36.
Toivottavasti näistä on apua asioita miettineille, katsokaa toki raporttia muutenkin.
-Rauli
Ennustamme korona-ajan vahvan kysynnän poistumisen, Venäjältä vetäytymisen ja heikentyneen kuluttajakysynnän ajavan Harvian liikevaihdon laskua H222 sekä 2023
Viime marraskuussa tavoitehinta oli yli 60 euroa. Eikö silloinkin tiedetty, että korona loppuu aikanaan.tai eihän se ole loppunut vieläkään kokonaan. Toisaalta etätyöt ja kotoilu on tullut pysyvästi jäädäkseen. Venäjän sota loppuu aikanaan. Kustannusinflaatio nostaa liikevaihtoa, kun myyntihintoja korotetaan, kustannusten nousu lienee väliaikaista. viime marraskuuhun nähden kaikki on muuttunut vain väliaikaisesti tai ei ollenkaan(korona). Mutta tavoitehinta on muuttunut aika paljon Oliko tämä uusi nyt seur. 12kk ennuste vai mikä ?
Meillähän oli silloin eri analyytikko puikoissa, joten en kovin hyvin silloisia mielenliikkeitä voi kommentoida. Mutta ennusteita katsoen vastaus on että ei ainakaan uskottu sen estävän Harvian kasvun jatkumista ja samaahan firmakin sanoi vielä tän vuoden alkupuolella (että lähivuosina markkinakasvu on selvästi yli tuon pitkän aikavälin keskimääräisen 5 %).
Kyllä, mutta kiukaita/saunoja tuskin uusitaan tiheämmin siltikään, varsinkaan jos/kun kuluttajien ostovoima heikkenee. Tuo siis koskee Eurooppaa. USAssa ja muut maat segmentissä, joissa saunoja on vähemmän, odotamme kasvun jatkuvan, kun saunojen suosio hiljalleen kasvaa.
Toivottavasti, mutta myynti Venäjälle tuskin palaa millään relevantilla aikahorisontilla.
Joo, oli väliaikaista tai ei niin kyllä Harvia pystynee hinnoittelulla kustannusten nousun pääosin kompensoimaan. Inflaatio tosiaan tukee liikevaihtoa eli volyymipudotus on selvästi liikevaihtomuutosta isompi.
Sodan aiheuttuma Venäjältä vetäytyminen, kiihtynyt inflaatio sekä kuluttajakysynnän heikentyminen on nähdäkseni ihan selkeitä muutoksia. Koronan loppumisen aiheuttama vaikutus selvästikin meillä arvioitiin pieleen. Tavoitehintaan tietysti vaikuttaa ennusteiden lisäksi hyväksytyt arvostuskertoimet, jotka nyt on kyllä selvästi matalampia kuin edellisellä analyytikolla viime vuonna (EDIT: tähän vaikuttaa osaltaan korkojen iso nousu). Meidän tavoitehinnat on aina 12 kk.
Harvian osari . “Olemme toimineet ripeästi ja systemaattisesti tehdessämme täysimääräiset muutokset hinnoitteluumme, mutta näiden koko vaikutus tulee näkymään vuoden toisella puoliskolla.”
Olemme asettaneet toimenpiteitä kustannuksien ja käyttöpääoman kasvun kompensoimiseksi ja olemme äärimmäisen valppaita lisäämään niitä tarpeen tullen. Hyvät varmuusvarastomme ja operatiivinen suunnittelumme ovat pitäneet asiakaspalvelumme erittäin hyvällä tasolla, vaikkakaan saatavuushaasteet eivät ole kokonaan ohitse.
Saatavuushaasteiden osalta voisi kysyä, eikö Venäjän sota helpota sitä? Ja ne Venäjälle tarkoitetut tuotteet voisi sitten myydä muualle, kun kysyntää kerran on.
Hinnankorotukset tulee täysimääräisinä voimaan H2, poistaen kustannusinflaation vaikutuksen kokonaankin ? Hinnankorotukset varmasti laskee kysyntää, mutta toisaalta saatavuushaasteet näin helpottuu
Kustannusinflaatiohan syntyy, kun kysyntää on enemmän kuin tarjontaa. Eikös tämäkin nyt lähtenyt koronasta liikkeelle, kun vaikkapa sahoja suljettiin koronan alkushokissa ja puutavaran hinnat räjähti, kun tarjonta laski.
Tarjonta ja kysyntä yrittää olla aina tasapainossa, heilahdellen puolelta toiselle. Nyt hyötyjänä on mm. Outokumpu, joka hoitaa sitä tarjontapuolta.
Muistakaa osinko lokakuussa, pitäisi olla tulossa vaikka tästä am. listasta puuttuu.
Vaatii vielä hallituksen vahvistuksen päätöksen, mutta ehkä tuon jakavat?
Tästä osinko puuttuu:
Harvian sivuilla osinkoa lupaillaan kuitenkin…
Toinen erä, 0,30 euroa osakkeelta, maksetaan lokakuussa 2022. Osingon toinen erä maksetaan osakkeenomistajille, jotka ovat osingonmaksun täsmäytyspäivänä merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon. Hallitus päättää 14.10.2022 pidettäväksi sovitussa kokouksessaan toisen erän osingonmaksun täsmäytyspäivän ja osingonmaksupäivän. Osingon täsmäytyspäivä olisi silloin 18.10.2022 ja osingon maksupäivä 25.10.2022.
.
Oliko tämä uusi nyt seur. 12kk ennuste vai mikä ?