Naurettava juttu, kun verrataan päivittämättömiä ennusteita nykykurssiin. Konsensus oli 33 euroa ennen ennakkolukuja, jotka tulivat pari viikkoa sitten.
33 tykkäystä
Tämä helmikuulla tehty oma ennuste on nyt päivitetty Inderesin viralliseksi. 
71 tykkäystä
Petri Kajaani, Handelsbankenin analyytikko ja Saapasjalkakissa. Eli kolme?
42 tykkäystä
En halua tietosuojasyistä paljastaa asuinpaikkaani, mutta kysyn kuitenkin, että “onk noi tual Kauppalehres iha selvimpäi?”
Huomio!
Jos jollain olisi Harvian osakkeita myytävänä 33 euron hintaan, niin olisin alustavasti vähän kiinnostunut. Voi laittaa vaikka privana viestiä. Olen kiinnostunut vähän suuremmistakin määristä. Voin maksaa kaikki siitä syntyvät kulut. Nouto onnistuu ja vaihto anoppiin tai vähän käytettyyn Hondan perämoottoriin myös mahdollinen. Suurista eristä voin erikseen palkita tuomalla lahjaksi Narvin kiukaan (Harviat lienee kaupasta loppu) 
Nojoo. Kyllä oikeasti nyt jännittää, että mihin tuo Inderesinkin tavoitehinta ehtii jouluksi nousta, kun tässä jatkuvasti laajennellaan. Ja kaikki Harvian tuotteet ostetaan/on ostettu samantien, mitä jossain ehditään valmistamaan.
Uskon, että komponenttipula voi oikeasti olla paha juttu, mutta ilmeisesti siihen osataan varautua. Puutavaran puolesta uskon, että loppulaskun maksaa suurimmaksi osaksi kuitenkin loppukäyttäjät, koska puutavaran osalta tilanne on sama muillekin toimijoille.
Vatsan pohjassani kiertää laihan aamukahvin lisäksi ajatus, että mitä jos Harvia löytää oikeasti jostain uuden EOS-tyyppisen timantin hiottavaksi? Sehän tosiaan laitettiin tyyliin viikossa kuntoon. Mitä jos Harvia tekee vuoden mittaan esimerkiksi kaksi hyvää hankintaa, jotka molemmat pystytään kohtuullisen vaivatta iskemään jakeluverkon läpi? Jossain kohtaa tulee tietysti raja vastaan myös hankintojen määrässä jo eurojenkin vuoksi, mutta toisaalta Tapsaa ei ensimmäisten joukossa heitetä myöskään lainatiskiltä ulos 
Tässä Harvian tarinassa on jotain oikeasti kaunista ja olen todella ylpeä saadessani kuulua siihen mukaan.
51 tykkäystä
Ja Danske bank. Tietääkö joku olivatko edes päivittäneet tavoa etukäteen ilmoitetun posarin jälkeen vai ovatko odotelleet eilistä tulosjulkistusta ja tekevät nyt uuden analyysin, kun kaikki tiedot osarista tiedossa? Ainakaan tänne foorumille ei ole “valunut” sieltä suunnasta mitään uutta tietoa.
5 tykkäystä
Petrin kommentit:
13 tykkäystä
“Analyytikot näkevätkin nykykurssissa laskupainetta. Konsensustavoitehinta osakkeelle oli keskiviikkona 33 euroa, eli osakkeen hinta on liki 20 prosenttia tavoitehintaa korkeampi”
Laitoin Kauppalehden Cillalle sähköpostia lehtijutussa käytettyihin päivittämättömiin raportteihin ja tavoitehintoihin liittyen, katsotaan korjaako juttuaan.
22 tykkäystä
Tuntuuko, että saattaisit joutua vielä päivittämään ennustetta, jos saunoja pukkaa usassa hiukan paremmin kuin ehkä ennustettu?
1 tykkäys
Mikäli tästä on laajempaa raporttia jollakin perusteluiden kera, sen voinee postata tänne (toisin kuin OP:n). Myös Handelin päivitys kiinnostaa.
2 tykkäystä
@Petri_Kajaani jos 2021 q tulos on 11 milj. Ja tilauskantaa erittäin vahvasti ja lisä kapasiteetti tulee sinne tänne mm. Usan lisäys joka jo valmistui, niin miksi tulos olisi fy vain 36 milj.?
Miksi tilauskannan ansiosta ei saataisi painettua uutta kapasiteettia kunnolla käyttöön suoraan liikevaihtoa ja tulosta kasvattamaan, tuleeko tänä vuonna q1 ja q4 olemaan vahvimmat, vai voiko tulosta painaa myös q2 ja q3 täydellä teholla jos tilauskantaa on?
Johonkin käyttöhän ne uudet kapasiteetit tulee?
Ps. Milloin inderesin sivuille saa kvartaali vertailun? @Yu_Gong
4 tykkäystä
Itse kuulun ehkä Harvian omistajana siihen kriittisempään ryhmään (jos sellaista edes on) ja vastuullisena sijoittajana pyrin seuraamaan esimerkiksi omistamieni yhtiöiden palkkakehitystä, vaikka se ei mikään helpoin homma olekaan. (Taidan olla siinäkin mielessä huono omistaja, etten voisi edes harkita Harvian kiuasta, vaan lounaissuomalaisena vannon Narvin tuotteiden nimeen 
).
Harvian marginaalit toki jo itsessään herättävät kysymyksen siitä, mistä huikea tulos revitään, ja työntekijöiden palkka- ja palkkiokulut ovat tässä nähdäkseni yksi niistä tekijöistä, jotka ovat selvästi verrokkeja alhaisempia. Tässä pari verrokkia koronavuodelta ja sitä edeltäneeltä vähän normaalimmalta vuodelta:
Palkat ja palkkiot (mahdollisimman vertailukelpoisia, ts. henkilöstösivukulut ja hallituksen yms. palkkiot rajattu pois, mukana henkilöstö keskimäärin, tiedot kerätty vuosikertomuksista):
2020:
Harvia 17,6 / 524 = 33587
Marimekko 19,4 / 434 = 44700
Tulikivi 8,2 / 192 = 42708
2019:
Harvia 12,1 / 395 = 30632
Marimekko 21,2 / 442 = 47963
Tulikivi 8,5 / 205 = 41463
Verrokkeja löytyy enemmänkin, nämä valitsin nämä kaksi esimerkeiksi lähinnä kokonsa, maajakaumansa (Marimekko) ja toimialansa (Tulikivi) puolesta. Tietysti sellaiset asiat kuin työntekijämix (ja erityisesti työntekijöiden maakohtaiset osuudet), automatisaation osuus yms. vaikuttavat näihin (esimerkiksi Marimekon kohdalla luovan puolen työntekijöiden määrä lienee Harviaa korkeampi). Tulikivi puolestaan on melko hyvä verrokki, joskin kokonsa puolesta kärsii hieman skaalavaikutuksista. Erot ovat näistä huolimatta merkittäviä. Mainittakoon vielä, että nämä ovat seuraamistani yhtiöistä lähimpänä Harviaa, kun taas sellaiset teollisuuteen ja tehdastyöhön painottuvat yhtiöt kuin Altia, Raisio, Apetit, Honkarakenne tai suuremmista Nokian Renkaat ovat jo eri sfääreissä.
Harvialla tietysti on tuotantoa halvemman työvoiman maissa, kuten Romaniassa ja Kiinassa. Romanian keskimääräiset työolosuhteet ja työntekijöiden oikeudet ovat tulleet minulle työni kautta jossain määrin tutuiksi, valitettavasti. Ehkä sohaisen tällä kirjoituksella nyt muurahaispesää, mutta mielestäni näistä asioista on tärkeää puhua. Hyvinvoinnin megatrendeillä ratsastavan yrityksen jos jonkin soisi totta kai olevan edelläkävijä myös työntekijöidensä hyvinvointiin panostamisessa. Näinhän asia voi tietysti vallan hyvin olla, mutta pelkästään lukuja tarkastelemalla se ei välity.
Mitä mieltä siis ovat arvon haarumilaiset, onko Harvian tuotanto automatisoitu huippuunsa, laahaako palkkakehitys perässä ja onko palkkakustannuksilla lähitulevaisuudessa (erityisesti vuorotöiden lisääntyessä) huomattavia nousupaineita? Myös muut (ja paremmat) verrokit ovat tervetulleita. 
P.S. Jos huomaatte luvuissani virheitä, olen enemmän kuin iloinen korjauksista.
15 tykkäystä
Tämä vie pohjan vertailulta täysin. Muuten ansiokas postaus ja tervetullutta kritiikkiäkin tähän jatkuvan saunajuhlimisen täyttämään ketjuun.
20 tykkäystä
Tiedostan kyllä hyvin Romanian ja Kiinan palkkakustannusten vaikutukset, mutta olen silti vähän eri mieltä tästä. En vertailukommentistasi sinänsä, vaan siitä, että mielestäni tämä osoittaa hyvin sen, missä Harvian kilpailulliset vallihaudat sijaitsevat ja miten hyvin Harvian brändityö on toiminut siitä huolimatta, että melko suuri osa sen tuotannosta tehdään ns. halvan työvoiman maissa. Tätä myös ehkä hieman provokatiivisesti ajoin vertailullani takaa.
Olen luonnollisesti samaa mieltä siitä, että mittarina tätä on hyvin vaikea käyttää ja sopivia verrokkeja vaikea löytää. Suuremmista tosiaan voisi nostaa esimerkiksi TYRESin, jolla aika tarkkaan kolmasosa työntekijöistä itänaapurissa ja keskimääräiset palkkakulut työntekijää kohti noin 38 000 vuodessa.
3 tykkäystä
En ymmärrä miksi Danske jatkaa Harvian suhteen (myös muiden yhtiöiden kanssa sama?) tavoitehintojen olemattomien perusteluiden ilmoittamista. Tavoitehinnaksi saa mitä haluaa, kun käyttää luovuutta. Toki myös Inderes käyttää luovuutta ja pakottaa tietyissä caseissa DCF-mallin lähelle tavoitehintaa, mutta Danske ei jaksa edes yrittää 
“Arvostamme Harvian 10%:n preemiolla Thulen 2 vuoden keskiarvoiseen EV/EBIT kertoimeen 19,7x 2022E, joka antaa uudeksi 12 kuukauden tavoitehinnaksi 45 euroa.”
Joo, vaikka sitten niin. Tuon voisi painaa johonkin arvonmäärityskirjaan malliesimerkiksi 
Verrokkiyhtiö yksittäinen, vertailukohtana sinnepäin, otetaan vähän 2vuoden keskiarvoa yksittäisestä tunnusluvusta, joka on muuten ensi vuoden ennuste ja lätkäistään valittu preemio päälle.
Loogisuutta lisää johdonmukaisuuden puute, sillä vielä Q4 2020 tuloksen jälkeen eli 3kk sitten perustelut olivat seuraavat:
“Arvostamme Harvian liikevoiton arvostuskertoimella 22x 2021E (20 %:n preemio suhteessa Thulen kolmen vuoden EV/EBIT keskiarvoon), mikä antaa 12 kuukauden tavoitehintamme 25 euroa.”
Preemiot verrokkiyhtiöhtiöön kutistuneet, vähän vaihdettu minkä vuoden tunnuslukuun verrataan ja keskiarvon laskemisen vuosimääräkin vaihtunut.
En tiedä onko Danskella laajempi raportti vai pelkkä yksisivuinen, mutta ääneen kirjoitettuna tuo arvonmääritys vetään yksisivuinen alas vessanpöntöstä. Toivon ja uskon, että arvonmäärityksessä on taustalla syvällisempiä ajatuksia. Marian kysymykset webcasteissa ovat usein hyviä.
46 tykkäystä
No niin, Cilla otti näköjään asiasta kopin:
“Juttua muokattu 6.5.2021 klo 12.30. Poistettu kappale koskien analyytikkojen tavoitehintoja”
24 tykkäystä
Facebookin Osakesijoittaminen-ryhmässä käyty keskustelu Harviasta kertoo mielestäni mielenkiintoisella tavalla, kuinka moni kokeneempikin ja asioihin perehtynyt sijoittaja ei ole perillä vielä mitä Harvialle on viimeisen vuoden aikana tapahtunut.
3 tykkäystä
Tein samanlaiset havainnot one-pagerista. Pohdin asiaa sen jälkeen siltä kantilta, että on meidän piensijoittajien etu, että Dansken analyytikko ei välttämättä ole ihan pallon päällä. Tämä tarkoittaa sitä, että meille osake hinnoitellaan maltillisemmin ja lisäostojen entryt ovat kohtuuhintaisempia. Danske on kuitenkin jo sen verran iso pohjoismainen pankki, että heidän analyysejaan lukee myös ulkomaiset sijoittajat, vähintäänkin pohjoismaiset instituutiot.
Näillä hinnoilla ostettaessa 2021e P/E on omissa kirjoissa pikemminkin 25:n tienoilla, mikä ei todellakaan tunnu kohtuuttomalta ottaen huomioon näkymät. Dansken analyysissä 2023e liikevaihdon kasvukin painuu jo alle 10%:n, mihin en vielä itse saadun tiedon valossa ihan usko. Voihan tässä käydä niin, että 2020-2022 buumin jälkeen homma hiipuu ja saunat nähdään turhakkeina. Itse en tähän usko.
Toivon pörssiin kunnon kesädippiä, jotta Harvian keskiostohinnat eivät karkaa liian korkealle.
11 tykkäystä
Taisi johto sanoa tuossa q1 esityksessä, että yli 50% työntekijöistä on nyt suomen ulkopuolella. Mitä nyt nuihin suomen palkkoihin tulee, niin "pienet metalli pajat " maksavat sen 10-14€/h palkkaa (+ lisät ).
Lisäksi Muuramella on urakka palkkaus malli. Tee enemmän taivutuksia koneella tms niin lisää liksaa. Tuohon palkkaus malliin tuskin uudet työntekijät aivan heti pääsee myöskään, vaan heille maksetaan joku X€/h.
Kannattaa ottaa huomioon, että kyseisten yhtiöiden tehtaat taitaapi pyöriä jatkuva 3-vuoro / tai 12h menetelmillä. Tällöin myös palkka edut on huomattavasti korkeammat ( arkipyhä korvaukset + yö lisät ) Osalla taitaa olla myös eri TES.
Silti olen sitä mieltä, ettei se meidän osakkeenomistajien pussissa tuntuisi, maksaa pieni extra bonus 
11 tykkäystä