Harvia-foorumi eli Haarumi - Kansainvälistä kasvua ja hyvinvoinnin megatrendejä

Seligson & Co OMX Helsinki 25 UCITS ETF Koko on noin reilu 420 miljoonaa. Nordnet indeksi rahasto Suomi noin 550 miljoonaa.
Muista en ole tietoinen. Eli noin 7 miljoonan euron edestä.

Eivät toki pakotettuja mutta eivät varmasti ota turhia riskejä. Helpompi on seurata indeksiä jos ostaa indeksiin kuuluvat osakkeet kuin koittaa ajoittaa markkinaa. Koittavat varmasti siis tehdä kaikkensa mahdollisimman sulavaan kaupankäyntiin mutta eivät koita riskillä odottaa jos huomenna dippaisi.

Edit: miljardin-> miljoona. @jonnyb Klassinen virhe kun ajattelin että näistähän tulee yhteensä melkein miljardin.

11 tykkäystä

Näillä rahastoilla voi olla omat päivämäärät milloin indeksin mukaiset painotukset tehdään. laiskana en jaksa lähteä googlaamaan mitkä päivät ne on. eli todennäköisesti ostopaine ei osu suoraan millekkään tietylle päivälle tai viikolle

4 tykkäystä

Viime vuoden toukokuun perusteella en laskisi Harvian osalta mitään yhdenkään rahaston varaan, jossa on mainittu Seligson:

22 tykkäystä

Sähkönhintahan muodostuu Nord Poolin alueella* systeemihinnasta ja aluehinnasta. Puhuin kollegan kanssa joka joutuu työkseen sähkömarkkinoita seuraamaan ja hintasuojauksista päättämään yhdessä kolmannen osapuolen meklarin kanssa. Hän sanoi, että systeemihintaan tehdään suojauksia, mutta aluehinnan osalta johdannaismarkkina on niin epälikvidi(spreadit isoja, ylipäätään sopimuksia tarjolla vähän), että käytännössä sitä ei suojata ollenkaan. Tämä ainakin Suomen kohdalla. Tässä miten nuo hintakomponentit ovat kehittyneet Suomessa ja Saksassa:

image

Kokonaishinta on siis systeemi- ja aluehinnan summa.

*Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Saksassa, Alankomaissa, Belgiassa, Itävallassa, Luxemburgissa, Ranskassa ja UK:ssa.

7 tykkäystä

OMXH25 yhtiöiden markkina-arvo on n. 290 miljardia. Harvian markkina-arvo on nyt n. 0,8 miljardia. Isoimpien painoarvo indeksissä on rajoitettu 10% ja rinnakkaislistautuneiden (Telia, SSAB) painoakin on jotenkin rajoitettu. Mutta ei Harvian indeksipainoksi tule kuin n. 0,3%.

2 tykkäystä

En tiedä ketä nämä Harvia-asiantuntijat ovat (@Petri_Kajaani @Saapasjalkakissa ?), mutta raapustetaan nyt jotakin.

Jos katsotaan. 2022 ennusteita nimenomaan Inderesiltä, niin Inderes odottaa 233 Me liikevaihtoa (vs. 2021 182.5 Me). Minun omien arvioiden mukaan Harvia saa jonkun 12 Me boostia viime vuoteen nähden jo pelkästään viime kesän Kirami ja Sauna-Eurox kaupoista. Tälle vuodelle siis 0 % kasvulla näen liikevaihtoa olevan noin 195 Me.

Jos katsotaan pitkältä ajalta pörssihistoriaa, niin Helsingin pörssin keskimääräinen P/E taso taitaa olla noin 15x. Tämä sisältää hyvin heterogeenisen joukon yhtiöitä ja mielestäni tällä janalla Harvia sijoittuu selkeästi paremmalle puolelle. Mielestäni on täysin realistista odottaa normaali pörssiolosuhteissa ja normaalissa korkokannassa Harvialta noin 20x P/E tasoa, paikoitellen myös taso 20-23x on kohtuullinen. Tämä sillä oletuksella, että Harvia on “kypsässä noin 5 % orgaanisen kasvun” vauhdissa. On toki hyvin mahdollista että kasvu on lähiaikoina kovempaa ja väliaikaisesti hieman korkeampi taso (noin 24-28x) on täysin perusteltu ja ansaittu.

Minun mielestäni Harvialla on hyvin selkeät kasvuajurit lähikuukausille ja vuosille. Mielestäni on hyvin todennäköistä, että liikevaihdon kasvu jatkuu hyvänä, vaikkei nyt minään viime vuoden tasolla tietenkään. Tätä nostattaa tietysti paitsi inflaatio osaltaan, niin indikaatiot kysynnän jatkumisesta erittäin vahvana, vasta valmistuneet merkittävät investoinnit ja vaihto-omaisuuden kasvu 2021 aikana.

Entäs sitten se kannattavuus? Kannattavuutta selkeästi testataan seuraavien kuukausien aikana. Heikentäviä ajureita ovat:

  • Kustannusinflaatio
  • Logistiikkakulujen nousut
  • Energian kallistuminen.
  • (Palkkainflaatio?)
  • Väliaikaisesti kannattavuutta heikentää viime vuosien yritysostot

Kannattavuutta tukevia ja parantavia tekijöitä ovat:

  • Muurameen valmistuneet investoinnit, joiden tarkoitus ollut parantaa kannattavuutta
  • Synergiaedut viime kesän yrityskaupoista
  • AHS:n laajennukset ja investoinnirt jenkeissä, joilla tavoitellaan paitsi isompia volyymeja, myös selvästi parempaa kannattavuutta (vrt. Muurame).
  • Kustannusten nousu on viety lopputuotteisiin Q4 aikana ja kysyntä vaikuttaisi olevan edelleen hyvää.
  • Alalle ei buumista huolimatta ole ilmestynyt isoja kilpailijoita painamaan katteita, yksi suurista Harvian kilpailueduista toimiminen niche-markkinalla markkinajohtajana?
  • Tehtaiden käyttöasteet
  • Vaihto-omaisuus kasvanut merkittävästi 2020 ja 2021 → onko Harvia varautunut raaka-aineiden nousuun ajoissa? Onko nyt vaihto-omaisuus laskemaan päin kun tuotteet saadaan eteenpäin jälleenmyyjille vai paisuuko varastotasot? Tätä pitää seurata nyt tarkkaan, sillä suunnasta riippuen asia voi olla hyvinkin positiivinen tai negatiivinen.

On hyvä muistaa, että Muurame on ollut hämmästyttävän kannattava tehdas jo ties kuinka pitkään. Harvialla on paljon yrityskauppoja viime vuosilta, joissa on ostettu paljon huonommin kannattavia yrityksiä ja rakennuksia. Näiden saaminen yhtä kustannustehokkaiksi kuin Muurame vie tietenkin aikaa ja viime aikoina nähtyjä investointejakin. Vaikka Harvia on ollut viime vuosina poikkeuksellisen kannattava, niin on hyvä muistaa, että nämä yrityskaupat ovat omalla tavallaan myös rasittaneet konsernin kannattavuutta. Tämä itse asiassa näkyy notkahduksena 2018-2019 kannattavuustasoissa.

Jos jotain kannattavuudesta yrittäisi summata, niin minusta nykyinen kannattavuustaso on hieman kestämättömän korkea, koska tehtaat ovat todennäköisesti käyneet niin korkealla käyttöasteella, ettei ole realistista sen olevan uusi normaali. Lisäksi merkittäviä paineita on kustannuspuolella. Kannattavuutta tukevia tekijöitä on kuitenkin runsaasti, joten en kuitenkaan näe liikevoittomarginaalissa (vrt. 2021 todennäköiseen) kovin suurta laskupainetta kun summaan näitä negatiivisia ja positiivisia ajureita yhteen. Korkea kannattavuus on mielestäni nykyisessä markkinaympäristössä se ajuri, jonka myötä etenkin Harvia ansaitsee nuo yllä mainitut korkeat kertoimet.

Mutta todella mielenkiinnolla odotan tulevaa tilinpäätöstä. Olen kyllä valmis muuttamaan mielipidettäni jos merkit viittaavatkin eri suuntaan.

EDIT: Ja jos otan vielä kantaa tuohon Inderesin analyysiin ja etenkin DCF-malliin, niin mielestäni kassavirtojen odotukset on hyvinkin realistisia ja toteutettavissa. Uskon itseasiassa jopa korkeampiin lukemiin seuraaville vuosille kokonaisuudessaan. Sen sijaan WACC on kyllä liian matala, ei kahta sanaa.

168 tykkäystä

Ylempänä puhutaan sähkön hinnasta. Kokemukseni mukaan valmistavassa teollisuudessa se on vain 1-2% lopputuotteen hinnasta, eli aika marginaalisista asioista puhutaan kuitenkin. Riippuu toki prosessista, mutta ei Harvian tekeminen erityisen energiaintensiivistä ole (vrt. esim valimot). Usein myös valmistaja jolla on hinnoitteluvoimaa tulee nostamaan hintojaan jos sen näkee tarpeelliseksi.

27 tykkäystä

Erittäin mainioita pointteja @JNivala löysit ja tiivistit hyvin näkymät. Yksi lisäys itselläni tuli mieleen, eli tämä inflaatiopeikko. Harvia myös hyötyykin siitä, sillä täällä aiemmin esillä olleen taulukon mukaan hinnat olivat nousseet noin 7% syyskuussa. Toki aiempina vuosina on varmasti ollut myös hintakorotuksia, mutta kyllä tästä tulee omalta osaltaan myös isohko vaikutus 2022 liikevaihtoon.

AHS:n osalta joulukuussa piti olla tilanne, että muutto on valmis ja tuotanto pyörii täysillä. Näinhän taidettiin jossain twiitissä myös vahvistaa. Muistetaan vielä, että viime vuonna tuotantokapasiteettia nostettiin investoinnilla ensin 40% ja sitten uuden tehtaan myötä kolmannes lisää. Tekee 86% tuotannonkasvun mahdollisuuden vuodelle 2022, josta toki osa ollut käytössä jo 2021.

Katsoin, onko tällä ollut vaikutusta esimerkiksi verkkokauppoihin ja alkaako tuotanto vastata kysyntää. Eipä juuri. Aiemmin Wayfair myi paljon sold out kyltein ja niitä edelleen löytyy. Huomio kiinnittyi siihen, että uusi toimitusaika oli saatu valikoimaan. Usea tuote toimitetaan 14-16 viikon toimitusajalla. Eli käytännössä tilauskanta lienee hurjempi kuin koskaan. Aiemmin nämä olivat max. 10-12 viikon ajalla.

Myös AHS oma myynti oli päivittänyt tietoja kotisivuilleen.

Tässä vielä marraskuulta tieto, että Kiramia tullaan jatkossa myymään enenevissä määrin myös AHS:n toimesta. Eli ilmeisesti näillä myyntilupa on kunnossa. “Myydään pari paljua Amerikassa!” | Kirami

Oma veikkaus on, että Q4 tai Q1 tiedotteen yhteydessä kerrotaan, että uuden Lewisburgin tehtaan tuotannon kapasiteetin edelleen nostamisesta. Tähänhän oli varauduttu jo siinä vaiheessa, kun tämä tehdasrakennus hankittiin.

Summasummarum.

En itse ole huolissani viime ajan liikkeistä markkinoilla, jos mietitään Harvian tilannetta. Pitkällä aikavälillä tällaiset tarjoavat aina hyviä ostopaikkoja.

194 tykkäystä

Kysyntä käy steroideilla, mutta kuinka kauan se kestää? Selvästi markkina pelkää että kysyntä ”ajaa seinään” ja siirtyy tuotteista palveluihin.

7 tykkäystä

Käsitykseni jenkkimarkkinasta on että siellä myy juurikin nuo AHS:n tynnyrisaunat yksitysasiakkaille. Miten yrityspuoli, kuten kuntosalit, kylpylät etc?

Lisäksi koitin etsiä korvauskysynnästä tarkempaa tietoa varsinkin jenkeistä. En löytänyt tynnyrisaunojen kohdalta dataa. Harvian sivuilla todetaan korvauskysynnän olevan iso osa globaalia markkinaa. Lukuja Inderesin laajasta raportista:

Korvauskysynnän osuus kiuas- ja komponenttimarkkinasta on lähes 80 % ja sauna- ja spa￾markkinasta noin 60 %.

Itseä hieman mietityttää millainen on tulevaisuuden kysyntä/korvauskysyntä tulevalla inflaatio-/korkokentällä.

Edit. Yllä @Kroisos_Pennonen sivusikin aihetta.

2 tykkäystä

Muistathan myös, että juurikin nuo yrityspuolen saunat kuten kuntosalien saunat toimivat usein neitseellisillä markkinoilla yksityisille henkilöille ajatuksen laukaisijana omasta saunasta. Molemmat voittaa:yrityksille ja yksityisille myyvät. Aina parempi jos myy molemmille osapuolille.

17 tykkäystä

Oiskohan toi Seligsonsonin ETF:n koko kuitenkin 420 miljoonaa. :slight_smile: Indeksirahastot tekevät ostonsa ja myyntinsä päivänä ennen kun muutos on efektiivinen, eli tässä tapauksessa ensi maanantaina. Indeksirahastot eivät ota minkäänlaista näkkäriä vaan ostetaan/myydään just sen verran mitä painomuutokset ovat.

4 tykkäystä

Vaikka en kuulukaan mainittuun kohderyhmään, avaanpa lyhyesti omaa ajattelua. @JNivala kyllä osui naulan kantaan omassa analyysissään. Mutta omani menee siis yksinkertaisuudessaan tätä rataa vaiheittain:

  1. Kypsässä vaiheessa (CAGR 5 %) yhtiölle hyväksyttävä P/E olisi minulle n. 20, koska pidän yhtiötä laadukkaana. Toisaalta voi nähdä jotain toimialaan liittyvän suhdanneherkkyyttä, joka on arviossani miinuspuolella. Mutta toisaalta pluspuolella yhtiön kannattavuustaso ja ROE on huippuluokkaa. Lopputulemana P/E 20 tai vähän alle on minulle hyväksyttävä taso - siis kypsässä vaiheessa.

  2. Nähdäkseni yhtiö on nyt voimakkaassa kasvuvaiheessa, ei kypsässä vaiheessa. Lasketaan nyt tästä seuraavat n. 2 v ainakin ei-kypsäksi vaiheeksi.
    a) Tuloskasvu vuodesta 2021 → 2023? Otetaan nyt hypoteesiksi vaikka Inderesin tuloskasvuennuste 39,8 % kahdelle vuodelle (vs. em. 10,25 % kypsän vaiheen CAGR:n mukainen kasvu). Jos ajatellaan, että 2023 lopussa siirrytään kypsään vaiheeseen, niin tällä kasvuluvulla tämän päivän hyväksyttävä arvostuskerroin olisi minulle P/E n. 25 (20 * 1,398 / 1,1025).
    b) No voidaanko uskoa, että noin kova tuloskasvu toteutuu? Siitä kai täällä ketjussakin on paljon puhetta ollut, enkä seikkaperäisesti lähde toistamaan sitä kaikkea. Osa tuosta kasvusta on jo ostettu sisään yritysostoilla, osa toteutuu massiivisilla tehdasinvestoinneilla. Myynti ei näytä pienintäkään jäähtymisen merkkiä. Ennustaminen ei ole minun leipälajini, mutta kyllä minä pidän tätä kasvutarinaa uskottavana, ja itse siis uskon siihen. Tähänhän tämä sijoituskeissi kyllä nojaa.

  1. Harvialla on ollut erinomainen trackki omistaja-arvon tuottamisesta yritysostoilla. Tätä en kuitenkaan hinnoittele itselleni hyväksyttävään kertoimeen, vaan otan sen puhtaasti taivaasta satavana mannana, jos sellaisia vielä Harvian kohdalle osuu. Sen saan ikään kuin ilmaiseksi tuon yllä kuvatun päälle.

Eli lyhyesti. minulle hyväksyttävä P/E tänä päivänä 25, kypsässä vaiheessa 20-.

P.S. Ainiin kysyit myös korosta ja inflaatiosta. JNivala vastasi kyllä jo erinomaisesti. Juuri tämän yhtiön kohdalla en ole huolissani koroista (about nettovelaton) tai inflaatiosta (superhyvä hinnoitteluvoima). Markkina saattaa “hetkellisesti” (pari vuotta) arvioida asiaa toisin, ja tältä osin arvostuskertoimet saattavat laskea. Mutta ei se oikeastaan vaivaa minua, koska en ole mitään nopeita veivauksia tässä tekemässä.

63 tykkäystä

En tiedä mistä tuollainen kuvitelma ostopäivästä, mutta se ei kyllä pidä paikkaansa.

Se on ihan faktaa mut voi ihan vapaasti olla eri mieltä… Benchmark on 31. päivän VWAP.

Harvian tulosjulkistukseen on nyt kaksi viikkoa aikaa, tulosjulkistus on torstaina 10.helmikuuta.

Viimeikainen lasku tuntuu näistä pe-keskusteluista huolimatta tuloskuntoon nähden täysin ylimitoitetulta. Lamassa nyt ei kuitenkaan olla, ja käännettä pörsseissä odotellaan monessa lähteessä viimeistään ensi viikon aikana ja nythän on viherrelty jo pari päivää joten pohja pulkkamäelle alkanee löytyä.

Tuloskausi kun lähtee kunnolla käyntiin, niin kyllä siinä onnistujat aina palkitaan ja nousuja on luvassa. En epäile hetkeäkään etteikö Harvian tulos olisi vähintään tuolla Inderesin ja Saapasjalkakissan arvausten välimaastossa kuten joka kerta tähänkin asti. Sen verran vakaasti juna on kiskoilla ollut kurssin heilahteluista huolimatta.

37 tykkäystä

Tämä listaukseni positiivisista ajureista tulevaan tulokseen nähden hukkui tuon tänne lisätyn PE-keskustelun varjoon, lisäsin listan perään vielä tämän nousun OMXH25:seen.
Jatkakaa listaa jos jotain tulee mieleen ja negatiivisia asioita saa toki listata myös jos mieleen tulee. Hyväksyttävä PE-luku olkoon käytyjen postien pohjalta jokaisen omassa pohdiskelussa :slightly_smiling_face:

1.Laajennukset käyttöön niin Muuramessa kuin ulkomailla: Laajentuminen tapahtunut uusiin tiloihin, tai uuden kylkeen tehtyyn uuteen laajennusosaan —> Toiminta vanhoissa tiloissa toiminut käyttöönottoon saakka keskeytyksettä, poislukien Lewisburgin tuotannon siirto kokonaan uusiin tiloihin joka saatu maaliin aikataulussa. (ja viimeisimpänä myös Muuramen tehtaan viereisen teollisuuskiinteistön hankinta)

2.Muun rakennusalan vahva kasvu Q4:llä :facepunch: (mm. keskon tulokset marras-joulukuu) :

3.Vahvistunut somenäkyvyys Usa:ssa ja Euroopassa, ja Keskieuroopassa mm.alppijoukkueen sponsoroinnin kautta. Suomessa Saunamaailman rakentaminen Jyväskylään kesäksi 2022.

4.Kotoilun jatkuminen, sekä suomen osalta myös mökkikaupan vahva jatkuminen ja tuleva kausittainen vilkastuminen kevättä kohti niin kaupan kuin rakentamisen osalta.

5.Terveys- ja hyvinvointitrendin jatkuminen

6.EOS -myyntiluvat: Lupailtu vuoden loppuun, tiedotus nyt Q4 yhteydessä? Onko saatu myyntiä jo Q4 aikana?

7.Japanin valloituksen eteneminen?

8.Kivituotannon kehitys, lisääntyvä kiuaskivien myynti ulkomaille kiukaiden yhteydessä?

9.Kiramin myynnin kasvu, myynnin määrä kotimaahan ja ulkomaille?

10.Mahdolliset laajenemiset yritysostoin (viimeisin tiedote sisäpiirin kauppojen osalta 15.syyskuuta 2021).

11.Nousu OMXH25 indeksiin

79 tykkäystä

Tämä koko hyväksyttävä arvostus kysymys lienee savolaisten suosikki, koska oikea vastaus taitaa olla Ilari Johanssonia lainatakseni “No v*ttu riippuu sinusta”.

Niin kuin ollaan viime aikoina huomattu markkinasentimentti heiluttaa aika ronskilla kädellä yritysten hyväksyttäviä kertoimia. Se mikä oli vuonna 2021 PE30 yhtiö saattaa tänä vuonna olla PE20 ja ensi vuonna PE15(tai vaikka PE40) vaikkei yrityksen tuloksenteko kyvyssä tai näkymissä suurta muutosta edes tapahtuisi. Jokaisella meistä vielä on sekoittamassa pakkaa omat tuottovaatimukset sijoituksilleen tiedosti sitä tai ei.

Korkojen nousulla on hyvin vähän vaikutusta Harvian liiketoimintaan ellei nyt hillitse rakentamista ja ehkä korvauskysyntää. Suurempi vaikutus korkojen nousulla olisi sijoittajalle, koska se linkittyy niin vahvasti siihen ärsyttävään DCF-malliin. Vaikkei tuohon itse DCF:n tekoon uskoisikaan niin uskokaa nyt ainakin siihen että tänään ansaittu 1€ ei ole samanarvoinen kuin 5 vuoden päästä ansaittu 1€. Näiden eurojen erotusta laskettaan diskonttaamalla ja sijoittamisessa tuohon diskonttokorkoon vaikuttaa merkittävästi riskitön korko(ei suinkaan ainoa tekijä). Tämähän vain tarkoittaa mutkat suoriksi oikomalla, että joka ainoan tulevaisuudessa positiivista kassavirtaa tekevän yrityksen arvo laskee jos diskonttokorko nousee.

36 tykkäystä

Samaa mieltä, että tätä markkina pelkää. Mutta onko pelon mittakaava ylimitoitettu? Tuon twiitatun graafin perusteella näyttää, että tavaroiden kysyntä on vajaat 10% trendilinjan yläpuolella. Harvia on takonut viime vuoden Q1-Q3:llä yli 50 prosentin orgaanista kasvua. Enemmän olisin itse huolissani terveystrendin taittumisesta, mutta tällaisesta en ole kuullut merkkejä, eikä se suoraan liity koronaan.

2 tykkäystä

Tuossa vielä tuo uutinen omxh25 indeksiin nostosta. Hauska nähdä miten vaihto kehittyy ja jatkuuko osakkeen omistajien lukumäärän kasvu. Joka tapauksessa hyvää näkyvyyttä ja uskottavuuttakin tulee myös tätä kautta. Toivottavasti ei innosta ulkomaista tahoa tekemästä tarjousta firmasta, nythän sen saisi alelaarista, jos painottaa viimeisen 6kk hintaa, kuten usein tehdään.

62 tykkäystä