Molemmissa. Kaikki kunnia johdon tekemiselle, mutta eiköhän nämä 50%-70% kasvut jää kertaluontoisiksi suorituksiksi ja yhtiöiden arvostuskertoimet yleisesti lähtevät laskuun, kun korkotasoja nostetaan ja ylimääräistä rahaa aletaan imuroimaan pois markkinoilta. 70% TERMissä ei ole normaalia, vaan tuottomurha, ja hyvä esimerkki kuinka sairaaksi sijoitustoiminta on 20-luvulla mennyt.
18 tykkäystä
Foorumilla on luonnollisesti aika monia mielipiteitä eikä yhtä konsensusta. Olisiko tämä vakuuttelu ollut enemmän yksittäinen mielipide?
Kasvu toki laskee, kun se on ollut lähes jotain 3 digitaalin luokkaa. Harva yritys voi jatkaa vuosikausiin sellaista kasvua. Mutta odotetaan nyt rauhassa Q4 rapsa. Sieltä tulee vähän lisää faktaa eikä tarvitse yrittää ennustella.
Analyytikon tavoitehinta on yksi mielipide. Nyt vaihtui analyytikko ja samalla mielipide.
20 tykkäystä
Harvia on muuten esimerkki yhtiöstä, jonka kohdalla en ole kovin huolissaan korkeasta terminaalin painosta DCF-laskelmalla. Yhtiö on vasta 70 vuotta vanha, eiköhän se tästä jatka vielä ainakin toiset mokomat.
Inderesin DCF:n EBIT 2022e-2030e CAGR-% on noin 4%. Ei mitään superhärkäistä, sanoisin. Voin näin meidän kesken kertoa pienen salaisuuden, että tuo ennustettu 2030 liikevoitotaso tullaan saavuttamaan huomattavasti aiemmin. 
Omissa kirjoissani Harvia on vasta kasvupyrähdyksen alkupäässä, vaikka suhteellinen kasuvauhti tästä toki tuleekin maltillistumaan.
Saunan tunnettuus on maailmalla vasta ihan lapsen kengissä, ja tilaa vahvalle orgaaniselle kasvulle tulee olemaan vielä vuosikymmeniä. Tähän päälle tasaisin väliajoin arvoaluovia yritysostoja ja tuotto-odotukseni on kohtuullisen hyvä vielä pitkäksi aikaa.
Tässä kiusaksi verrokki Poolin viimeiset 10v. Harvian ekat kymmenen vuotta IPO:sta tulee tuon toki pesemään.
54 tykkäystä
Itselläni ei ole Premiumia, olisi mukava tietää tarkemmin, mikä osa DCF:ssä muuttui, jotta WACC nousi? VIeraan pääoman kustannus? Jos muutos oli jotain yleiseen markkinasentimenttiin tai korkoennusteisiin liittyvää, tuleeko tämä muutos koskemaan myös muita Inderesin analyyseja? Vai pelkästään Harviaa?
Nyt en kyllä ymmärrä miksi muutos pitää tehdä nyt, kun 10.2. tulee tilinpäätöstiedote. Toki analyytikon vaihto voi varmasti vaikuttaa näkemykseen, mutta jotenkin olettaisin sen muutoksen tulevan itse yrityksen ennusteen kautta. Kai näkemyksen esim korkotason kehityksestä voisi olettaa olevan Inderesillä enemmän tai vähemmän kollektiivinen.
Markkinasentimentin muutos…no joo, vaikuttaa varmaan kyllä. Mutta se on vähän kauniimpi ilmaus sille että tavoitehinta seuraa kurssikehitystä. Olisiko WACC:ia muutettu juuri nyt, jos kurssi ei olisi ottanut turpaan muutaman viime viikon aikana näin pahasti?
Väistämättä tulee mieleen että tavoitehinnalle pitää tehdä tässä kohtaa jotain, koska jos tilinpäätöstiedote olisikin positiivinen yllätys, olisi vaikeaa nostaa tavoitehintaa joka on jo valmiiksi niin kaukana kurssin yläpuolella. Pieni viilaus tässä kohtaa antaa vähän liikkumavaraa tilinpäätöstiedotteen lähestyessä. Toki pelkkää spekulaatiota, mutta en keksi järkevää syytä tällaiselle peliliikkelle tällaisessa ajankohdassa.
14 tykkäystä
Markkinasentimentti vaikuttaa luonnollisesti osakkeiden hinnoitteluun, mutta arvo ja hinta ovat eri asia. Mielestäni sijoittajan ja analyytikon on hyvä tehdä näiden välillä pesäero, mutta luonnollisesti se ei aina ole helppoa etenkin jos oma arvonmääritys nojaa vahvasti verrokkeihin. Luonnollisesti hinta pörssissä on konsensus arvio arvosta, josta voi olla joko samaa tai eri mieltä.
5 tykkäystä
Hieman karhumaisia ajatuksia foorumille pureksittavaksi.
Nyt on nähty pidemmän aikaa erittäin hyviä kasvulukuja. Johto on todennut kasvun johtuvan aikaistetusta kysynnästä, terveysboomista ja kotoilutrendistä. Johto, kuten ei suurelta osin foorumikaan, mielestäni näe riskiä markkinasentimentin ja kuluttajien ostokäyttäytymisen muutoksessa. Yritysostoillakaan ei ihmeitä tee, jos markkina ei ole suotuisa. Muistakaa, että markkinan pitkän aikavälin kasvuennusteet ovat 5% luokkaa nousumarkkinassa.
Katsotaan tarkemmin kovan kasvun taustoja:
(Tiivistettynä: korona, kotoilu-/terveystrendi ja markkinoilla olevan rahan määrä/käyttökohteet)
Raha markkinoilla:
Kuluttajien rahan käyttö koronan aikana on ollut runsasta (pienen koronadipin jälkeen) ja suuntautunut materiaan. Palvelut/matkustaminen ovat olleet poissa kulukohteiden listalta.
Kun koronasta päästään, inflaatio ja/tai korot iskee niin odotatteko kuluttajan käyttävän edelleen yhtä paljon rahaa saunomiseen?
Korvauskysyntä:
Koronan alkaessa todettiin, että yritykset ja kuluttajat uusivat ahkerasti saunojaan. Korvauskysyntä on siis ottanu kovan boostin. Oletan, että tältä saralta on melko hiljaista muutaman vuoden.
Terveys- ja kotoilutrendit:
Huomioikaa, että saunominen on ollut trendikästä. Mitä kaikkea trendikästä sinä olet tehnyt, muttet voisi kuvitellakkaan tekeväsi enää? Saunomisen kulttuuri ei ole samanlainen ulkomailla (esim. Jenkit), mitä se on Suomessa.
Tulevaisuuden kysyntä saunomisen osalta voi siis jopa laskea, eikä niitä AHS saunoja välttämättä enää menekään markkinoille, niinkuin oli kaavailtu. Olen itse skeptinen varsinkin näiden kalliiden tynnyri-/ulkosaunojen kysynnästä ja korvauskysynnästä, mikäli trendit tai talouskasvu hiipuu.
Foorumilla kuitenkin uskotaan jatkuvaan kasvuun, joka ei hiivu vielä vuosiin. Nykyinen osakkeen arvostus on mielestäni kohtuullinen ja inderesin arvio optimistinen. Epäilen että kasvun hidastumisen merkkejä saadaan 2022 luvuissa.
Miten sinä olet punninnut riskejä? Miten osakkeen arvostus muuttuu jos taantuma tai lama iskee?
Riittävätkö yritysostot pitämään kasvua yllä?
Disclaimer: omistan itsekin Harviaa ja usko yritykseen on kova, mutta markkinan suhteen skeptinen.
53 tykkäystä
Kyllä näitä on tullut pohdittua ja varmasti moni muukin. Markkinasentimentin ja kuluttajien ostokäyttäytymisen muutosta ei voi kukaan varmasti ennustaa, joten aina on riskiä.
Korvauskysyntä on ottanut boostiin ja se on selvää, että näitä asennuksia ei tehdä tulevina vuosina, koska ne on jo tehty.
Trendit ja muotivirtaukset muuttuvat aina. Sitäkin on hankalaa ennustaa, miten saunomiset trendit menevät seuraavan 10 v aikana. Tällä hetkellä trendi on suotuisa.
Foorumilla on pohdintaa riskeistäkin. Osa kurssilaskun riskistä on jo realisoitunut kurssiin joten arvostus on kohtuullisempi kuin hetki sitten. Kasvun tasaantuminen lienee selviö. Kurssin kannalta isoin riski on keskipitkällä / pitkällä aikavälillä on, jos kasvu hiipuu tyystin tai ottaa takapakkia. Mutta tällaisesta ei ole mitään merkkejä tällä hetkellä.
Jos tulee lama tai taantuma, kaikki osakkeet kärsivät. Onnistuneet yritysostot pitävät hyvin kasvua yllä, kuten on nähty. Tietysti kysyntää tarvitaan. Ei kuitenkaan ole minun mielestä kovin todennäköistä, että saunomisen trendi ihan yhtäkkiä kääntyy nurin niskoin. Korona faktori ja maailman normalisoituminen jossain vaiheessa on minullekin kysymysmerkki.
Koska en osaa ennustaa, käytän taktiikkaa, että omistan hyvää yhtiöitä niin kauan, kun se on hyvä. Mukavinta olisi tietysti myydä ennen ongelmien ilmaantumista ath lukemista, mutta siinä on aina se riski, että oma näkemys ei osunutkaan ja myy hyvän firman väärään aikaan. 
19 tykkäystä
Tähän oli joku lähde myös?
Millä tavalla ilmiselvää?
33 tykkäystä
Ihan samaa ihmettelen itsekin. Harvian kurssi pyöri joulukuussa noin 60e, eikä sanaakaan siitä, että kysyntä olisi laskussa, päinvastoin. Taisi Q3 yhteydessä tilauskanta olla ennätyssuuri…nyt kun kurssi on pudonnut noin 25%, niin johan alkaa tulla kaikenlaisia huhuja ilmiselvästä kysynnän hiipumisesta jne. Pari viikkoa ja Q4 julkaistaan, sen jälkeen olemme taas viisaampi
21 tykkäystä
Tuosta analyytikon aamukatsauskommentteihin. 
40 tykkäystä
Kannattaa toki pitää mielessä että määräaikaisen sopimuksen jatkamatta jättämiseen voi olla muitakin syitä. Toki jos tähän oli jokin tarkempi lähde josta selviää että oli nimenomaan vähenevä tilauskanta niin mielenkiintoista olisi kuulla lisää.
Tässä muutamia mitä tulee mieleen. En ole missään nimessä tehdastyön ja tuotannon ammattilainen - nuorempana tuli tehtyä tehdashommia keikkaluonteisesti elektroniikkateollisuudessa - eli sisältää mutuilia toim. huom.:
- Tehdaslaajennuksen takia joitain koneita ei ole pystytty käyttämään täydellä teholla tms. ja jouduttu korvaamaan työvaihetta X manuaalisemmin “kiireapuna”.
- Tehdastyö ei oikeasti ole sellaista että kuka vaan siihen pystyy – varsinkin niin että jälki ja tehokkuus on hyvää. Määräaikaisia soppareita voidaan olla jatkamatta yksinkertaisesti sen takia että työntekijä ei ole hommaan sopiva.
- Vaikka kysyntä jatkuu vahvana niin tämä juttu on julkaistu juuri jouluaattona - tehtaalle on voitu ottaa kiireapua jotta saadaan enemmän toimitettua joulumyyntiin/jouluksi myytyjä asiakkaille ja normaalilla rekryllä hoidetaan sitten pikkuhiljaa henkilöstömäärän lisäys kun laajennus lähtee pyörimään.
EDIT: typoja korjattu
12 tykkäystä
Vähän ohueksi tässä edelleen jää se, miksi tuottovaatimusta (ja siten tavoitehintaa) on tarkistettu juuri nyt, eikä maltettu odottaa tilinpäätöstiedotetta, jolloin kuitenkin joudutaan ottamaan yritys heti uudelleen tarkasteluun.
4 tykkäystä
Viimeisin tavoitehinta ja samalla seurannan aloitushan tuli OP:lta marraskuussa, 59e. Tämä uusi Inderesin päivityshän on tuon OP:n kanssa samassa linjassa.
Kurssi on tälle aamua 44,2e.
Jos analyytikko sovittaa luvut laskeneeseen nykymarkkinaan ja päästiin nyt pulkkamäkien jälkeenkin 57 euroon ja suositus on luonnollisesti osta, niin eipä nyt oikein positiivisempaa uutista mielestäni tähän aamuun 
Edit: Mielenkiintoista nähdä lähiviikkojen kehitys: Tänään tämä uusi päivitys, tiistaina OMXH25 listalle, ja Q4 on ovella.
40 tykkäystä
Edelleen palaisin kasvuennusteissa johdon viestintään. Pajuharju ja kumppanit ovat olleet todella varovaisia kasvun pysyvyyden ja kulmakertoimen arvioimisessa. Vasta aivan viime aikoina (2021 loppupuolella) on uskallettu kertoa ulos, että kasvunäkymä on hyvä myös tuleville vuosille.
Meneillään on tehdaslaajennuksia tai uusia aluevaltauksia kolmella mantereella. Aika lailla kaikki, mitä tehtaista on saatu puskettua ulos, on myyty. Investoinnit ovat huomattavat, eikä niitä tietenkään tehtäisi, ellei olisi näkymää pitkäjänteisestä kysynnästä.
Kysymys on luottamuksesta johtoon. Jos et usko, että Harvian orgaaninen kasvu on tukevalla pohjalla, miksi sijoittaa yhtiöön? Silloinhan johto on täysin pihalla kysyntäennusteiden ja pitkän aikavälin kannattavuuden suhteen.
Makropuhe on sinällään mielestäni turhaa, koska se koskee kaikkia yhtiöitä. Jos haluaa lähteä veikkailemaan kertoimien putoamista, miksi olla ylipäänsä mukana markkinalla? Koronaromahduksessakin kaikki tulivat alas pankkeja, vakuutusyhtiöitä ja teknoja myöden. Harvia on tämän päivän kurssilla hyvin maltillisesti hinnoiteltu. P/E on vain hivenen korkeampi kuin Apetitin tai Fiskarsin kaltaisilla kurssiraketeilla.
55 tykkäystä
Osui tuosta TJT:n kuvannosta yksi huvittavakin asia silmään. Ymmärrän kyllä että Harvialle ei oikein kategoriaa ole—> onko tämä sitten teknologia, rakennus- vai hyvinvointialan yhtiö, mielestäni sekoitus näitä kaikkia kolmea.
Mutta Harvian siivousliinoja, ämpäreitä, muovilaatikoita tai moppeja en ole vielä nähnyt, jollaiseksi tuon termin “kotitaloustarvikkeet” itse miellän 
2 tykkäystä
Äläs nyt, selvästi kippoja tekee.
13 tykkäystä
Itse pidin kovasti Harvian johdon varovaisesta kasvuennusteesta. Mielestäni silloin pystyi lukemaan rivien välistä, että he tiedostivat ettei nykyinen kysyntä voi olla pysyvää. Kun tuo varovaisuus poistui nykyisessä markkinassa, aloin miettimään mistä johdon positiivinen näkemys voisi johtua.
Aiemmassa postauksessani avasin omia ajatuksiani. @lazyway avasikin omia näkemyksiään hyvin. Kaipaisin muiltakin lisää vasta-argumentointia. En toivo vastauksia, kuten: “sun vaan pitää uskoa” tai “katso menneitäkin lukuja”.
Kuulisin mielelläni lisää muiden perusteltuja näkemyksiä varsinkin, miksi Harvian nousu voisi jatkua ja miten olette huomioineet riskejä. Aasian markkinoista on ollut harmillisen vähän puhetta ja siitä kuulisin/oppisin mielelläni lisää.
Lisättäköön, että uskon Q4 lukujen olevan erittäin hyvät. 22Q1 luvutkin ovat varmaan ok.
Entä 2022 vuositasolla?
Todistakaa minut vääräksi niin pääsen taas heittelemään löylyjä hyvillä mielin.
4 tykkäystä
Tervehdys Haarumi!
Osattiin @Atte_Riikola kanssa odottaa ristiriitaista vastaanottoa eiliselle raportille, kun nostimme suositusta ja laskimme samalla tavoitehintaa. Analyysiä kuuluu haastaa, mutta ajattelin hieman avata meidän ajatuksenjuoksuamme tuossa taustalla 
Jos aloitetaan suosituksesta. Analyytikon tehtävähän on luoda ylituottoa. Näimme Harvian osakkeessa merkittävää nousuvaraa suhteessa soveltamiimme arvonmääritysmenetelmiin, joten suosituksen nostaminen osta-tasolle vaikuttaa mielestäni rationaaliselta päätökseltä ylituoton maksimoimiseksi.
Entä tavoitehinta? Näemme edelleen merkittävää nousuvaraa nykytasolta, mutta nykyisessä markkinaympäristössä valehtelisin, jos väittäisin, että Harvian osake 65 eurossa vuoden päästä on yhtä houkutteleva kuin marraskuun alussa, jolloin edellinen raportti julkaistiin. Harvia ei elä tyhjiössä, ja esimerkiksi määrittämämme verrokkiryhmä on tullut alas 21 %. Lähtökohtaisesti verrokkien tuotto-odotus on näin ollen noussut, mikä tekee 65 euron Harvian osakkeesta suhteellisesti vähemmän houkuttelevan. Lisäksi markkinan tuottovaatimus on yleisesti kohonnut korkojen nousun seurauksena ja meidän onkin vaikea nähdä, että nyky-ympäristössä ja nykyisillä ennusteilla Harviaa hinnoiteltaisi 65 eurolla 12kk tähtäimellä.
Osakekurssin seuraamiseen liittyen Harvian osakekurssi tuli alas 26 %, verrokkien 21 % ja tavoitehintamme 12 %. Toki suunta oli sama, mutta kulmakerroin huomattavasti loivempi ja käytännössä viestimme, että hyväksymme aiempaa suuremman preemion verrokkeihin. Mielestämme otamme tässä hyvinkin vahvasti kantaa siihen, että osake on selvästi väärin hinnoiteltu ja näemme siinä merkittävää nousuvaraa nykytasolta.
Sauli laittoi kahvihuoneeseen vähän laajemman postauksen tavoitehinnoista, kannattaa lukea myös se: Inderesin kahvihuone (Osa 4) - #840 by Sauli_Vilen
202 tykkäystä
Kritiikki taisi kohdistua siihen, että tavoitetta veivataan näin lähellä tulosjulkistusta. Oliko sille joku syy?
Liittyisikö analyytikkovaihdokseen? Ts. sen vuoksi tehtiin uusi rapsa.