Näistä tavoitehinnoista oli keskustelua myös Qt-ketjussa ja mielestäni on ihan ymmärrettävää, että tavoitehintaa ruuvataan alaspäin markkinasentimentin jäähtyessä esim. korkojen nousujen seurauksena. Kuitenkin, mielestäni kuulostaa jotenkin selittelyltä (tai epäloogiselta), että tavoitehintaa ruuvataan alaspäin sen takia, että halutaan korottaa tuotto-odotusta. Tuotto-odotushan nousee automaattisesti kurssin laskiessa yhtiön tarinan/tulevien tuottojen näkymien samalla pysyessä muuttumattomana.
Vai onko tässä kyse enemmänkin siitä, että kurssin laskiessa, mikäli tavoitehinta pysyisi samana, nousisi tuotto-odotus jo epärealistisen korkealle nykyisessä markkinaympäristössä? Arvostan muiden kirjoittajien tapaan Inderesin analyysia ja itselleni Inderesin analyysit, mallisalkun liikkeet ja foorumi toimivat suurimpina triggereinä tekemiini osto- ja myyntipäätöksiin. Jotenkin tuo tavoitehinnan alentamisen perustelu tuotto-odotuksen parantamisella ei vaan istu omaan maalaisjärkeeni.
Sorry off-topic, taidan ostaa joka tapauksessa Harviaa, sillä uutenkin tavoitehintaan on tällä hetkellä 29%:n nousuvara ja yhtiö puksuttaa eteenpäin kuin juna.
Markkinan myrkyissä mennään välillä ylös ja välillä alas. Mutta kapteenilla pitäisi olla jonkinlainen tilannekuva missä mennän. Mun mielestä on vaan hyvä että näitä raportteja tulee myös näinä epävarmona aikoina. Nyt voi taas vähän rauhallisemmin mielin odotella tulosjulkaisua. Sitten ollaan kaikki vähän viisampia.
Inderesin tavoitehintaan vielä… Palasin huvikseni takaisin seurannan aloitusraporttiin 6/2018, jolloin yhtiö miellettiin vakaasti kasvavaksi, hyvää osinkoa maksavaksi tasaisen kasvun yhtiöksi. (Silloin osakekurssi oli 6,00€ ja tavoitehinta 6,50€, suositus “lisää”). Syy palaamiselleni raporttiin oli se, että jos Harvia palaa kasvupyrähdyksen jälkeen takaisin tasaisesti 5-10% kasvavaksi yhtiöksi, palaako Inderes arvostamaan yhtiötä samalla logiikalla, kuin silloin alussa. Tavallaan olisi loogista palata alkuun, mikäli yhtiö palaisi matalan kasvun uralle. Mitä analyysi silloin sanoi?
Analyysin herkkyystarkastelussa pidettiin P/E-luvun hyväksyttävänä tasona tasoa 14. Herkkyystarkastelun neutraalissa skenaariossa EBIT-% oli 19% ja liikevaihdon kasvu 3,5%. Osinkotuotto oli yli 5% luokkaa.
Kaaviokuva osakkeen arvon muutoksista EBITin ja liikevaihdon kasvun eri yhdistelmillä on hyvin havainnollinen, mutta en tiedä, saako sitä laittaa tänne (tekijänoikeudet). Siinä eri kasvu-ja kannattavuusoletuksilla osakkeen hinnaksi saatiin joka tapauksessa 5,30-7,80 euroa.
Menneitä katselemalla saa siis käsityksen, millainen “takaisin matalan kasvun uralle -Harvian” arvostus voisi olla.
PS. DCF-mallissa Harvialla oli ylimääräinen, aika iso likviditeettipreemio (2,0%-yksikköä), jonka voinee ehkä poistaa tai ainakin pienentää, kun osakkeen likviditeetti on parantunut merkittävästi noista ajoista.
Edit. Laiskuuttani en jaksa laskea tavoitehintaa nyt ennustetulle tulokselle ja jollekin 14 luokkaa olevalle P/E:lle, voisi olla ihan mielenkiinotista laskea, mikä tavoitekurssi nykyluvuilla olisi
Thomaksen ja Saulin viesteistä jo hyvin avautuvat taustat tavoitehinnan muutosten taustalla, mutta raportin ajoitukseen liittyen voisin vielä muutaman sanan mainita. Nyt analyytikkovaihdoksen myötä haluttiin tietenkin käydä huolella läpi Excelit, oletukset yms. asiat mahdollisimman pian. Samaan aikaan Harvian osakkeen tuotto-odotus oli kurssilaskun myötä noussut niin houkuttelevaksi, että päätimme reagoida siihen vahvemmalla näkemyksellä nyt samalla, eikä vasta tuloksen jälkeen.
Näin teknologiasektoria seuraavana analyytikkona olen jo vuosia yrittänyt painottaa, että suositus on käytännössä aina tavoitehintaa vahvempi kannanotto osakkeen arvostuksen suhteen (ainakin Inderesillä). Erilaisilla kasvu- ja kannattavuusoletuksilla voidaan päätyä hyvin erilaisiin lopputulemiin – tuottovaatimuksen tasosta puhumattakaan. Sitten pitäisi vielä pystyä arvioimaan piirretyn kasvunäkymän toteutumiseen liittyvät riskit. Tämän vuoksi myös kasvuyhtiöiden osakkeissa voidaan nähdä todella suuria liikkeitä, jos odotukset tuloskasvunäkymän suhteen muuttuvat tai jos sijoittajien riskinottohalukkuus muuttuu. Viime vuosinahan riskinälkä on ollut lähes jokaisella sektorilla korkealla ja kaukana tulevaisuudessa muodostuvista epävarmoista kassavirroista on oltu valmiita maksamaan jatkuvasti aiempaa suurempaa hintaa. Viime aikoina markkinoilla nähty tästä näkökulmasta mielestäni aivan tervettä jäähdyttelyä. Pitkäjänteisen sijoittajan kannaltahan tämä tarkoittaa vain parempaa tuotto-odotusta tuleville vuosille. Edellä läpikäyty liittyy osaltaan myös Harviaan, vaikkakin näkyvyys yhtiön tuloskasvuun on huomattavasti paremmalla tasolla kuin monissa teknologiayhtiöissä.
Muutamia huomioita koskien kysyntätilannetta. Näiden perustella olisi hieman yllättävää, jos kysyntä olisi lässähtänyt yhtäkkiä joulukuussa.
Harvian johto ei tietenkään pysty makrotilannetta ennustamaan mutta ovat kuitenkin parhaiten kartalla itse yrityksen tilanteesta.
-Tuotanto-ja Hankintajohtaja Mika Suoja Keskisuomalaisessa 11.11.2021 kysyttäessä tulevaisuudesta “Näen että tämä on ollut vasta matkan alkusoinnut”
-Toimitusjohtaja Tapio Pajuharju Q3 webcastissa 4.11.2021 kysyttäessä marginaaleista: “I don’t see any major reason why they wouldn’t be sustainable”.
Samassa webcastissa: “Demand in the US has been normal, if not high”
Samasta: hän viittaa jo aiemmin tiedossa olevaan patterniin, jossa Q1 ja Q4 ovat vahvimmat. “I think that there is no major change in that respect and then on the profitability roughly the same ”
Talousjohtaja Vesterinen samassa Q3 webcastissa: “Yes, the future looks bright”
Myös samassa webcastissa: “investments in total will be something between 10 to 11 million for this year, and it is a record level for harvia but it pays out. We have calculated very well these investments with a quite short payback period”
2.12.2021 Harvia käynnistää omien osakkeiden oston jossa ostoaikaa 6 kuukautta. Tekevät kaikki ostot 3 päivässä noin 57-58 euron hinnalla.
edit: Ja kyllähän noille jo aiemmin mainituille Keskon joulukuun luvuille voinee antaa jonkinlaista painoarvoa. (Rakentaminen ja talotekniikka y-y: Suomi +25,5%, muut maat +17,6%)
Pakko nostaa framille Inderesin analyysista kohta " yritysostoilla on mahdollisuus luoda merkittävää omistaja-arvoa. Mahdollisuus on toki elämässä aina vaikka mihin, mutta tutkitusti yrityostoissa ostaja ei luo tilastollisesti omistaja-arvoa (etenkään merkittävää), koska myyjä tietää aina enemmän kohteesta. Tällainen heitto on melko triviaalia. Se, että edellinen yritysosto onnistui, ei tarkoita että näin tapahtuu seuraavankin kohdalla jos tässä sitä haetaan. Talenom tulee olemaan tästä hyvä esimerkki kun heidän liiketoiminta alkaa nyt hidastumaan yritysostojen seurauksena.
Kannattaa kuunnella viimeisin Boreo-video, jossa Antti J. ja Joonas käyvät läpi miksi Boreon kaltainen sarjayhdistelijä voisi olla houkutteleva ostaja monelle yritystään kauppaavalle yrittäjälle.
Harvia ei ole sarjayhdistelijä sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta minun mielestä samoja teemoja kannattaa ottaa huomioon pohtiessaan Harviaa yritysjärjestelijänä.
Harvian yksikään järjestely ei ole toistaiseksi ollut mitään imperiumin rakentamista otsikoissa kirkuvin korkein arvostuskertoimin. Ollaan hankittu harkitusti sopivia palasia laajentaen tarjontaa, maantieteellistä peittoa jne. Ja ennenkaikkea näitä on hankittu erittäin kohtuullisin arvostuskertoimin.Esimerkiksi Kirami olisi ihan takuuvarmasti saanut isomman tukun rahaa joltain pääomasijoittajalta viimeaikojen menestyksen siivittämänä, mutta monesti nämä myyvät yrittäjät ovat jo käytännössä taloudellisesti riippumattomia, ja hintaa tärkeämpää on se millaisen uuden kodin yritys saa.
Ainakin oma vaikutelma on toistaiseksi se, että näitä tehdään vain erinomaisin perustein ja riittävän edullisin hinnoin. Muutan tietenkin mielipidettäni jos syitä ilmenee.
Harvia on osoittanut olevansa yksi helsingin pörssin laadukkaimpia yhtiöitä. mm. tähän ei ollut näkyvyyttä, kun Harvia listautu. Harvian nykyinen track-record puoltaa ainakin omassa salkussa isommat arvostuskertoimet kuin p/e 14-16 listautuessaan, kun kasvu palaa “normaaliin”. Omasta mielestäni P/E 20 on aika mieto arvostus Harvian kaltaiselle yhtiölle, jos helsingin P/E olisi 15. Onhan tuolla mm. KONE jota arvostetaan tälläkin hetkellä P/E 27… (ja kasvaa 3-4%/v).
Harvia on pörssihistoriansa aikan tehnyt jo useamman yrityskaupan, matalilla arvostuskertoimilla.
AHS
EOS (juuri ennen koronaa ja muistan kuinka täälläkin kritisoitiin kyseistä ajankohtaa ostolle!)
Kirami
Saunamax
Ja ennen pörssiin listautumistakin Harvia teki yrityskauppoja. Jos olet kuunnellut Harvian webcasteja (suosittelen!) tiedät, että Harvialla on aika tiukka seula yrityskauppoja ajatellen.
Mitä vielä tulee tähän uuteen yhtiöraporttiin, on se minusta aika huvittavia reaktioita aiheuttanut Aika törkeesti täälläkin vain tuijotetaan sitä TP .
Suuresti arvostamani analyytikot @Atte_Riikola ja @Thomas_Westerholm ovat hienolla matkalla. He ovat selvinneet muun muassa: @Petri_Kajaani :n valtaisan suurten saappaiden sovittelusta jalkoihinsa.
Maailman hienoimman Sauna & Spa -alan yhtiön analyysin kirjoittamisesta.
Tavoitehinta-kommenttimyrskyn läpi kulkemisesta.
Näiden erinomaisesti suoritettujen vaiheiden jälkeen todo-listalta löytyykin enää vain yksi operaatio. Se hienoin ja kaunein:
Harvia-tuloslive.
Matka olisi tarjolla torstaina 10.2. klo 9.00 alkaen. Saako tämän jo merkata itselleen kalenterimuistutukseksi, @Verneri_Pulkkinen ?
Osari julkaistaan klo 9.00, mutta onko webcast taas tuttuun tapaan klo 11.00? En löytänyt tietoa mistään, IR-yhteystiedoissa on vain Tapsa ja Ari, enkä viitsisi tällaisella asialla heitä häiritä.
Nopea kommentti (oikolukutarpeen lisäksi) - minusta “taantuminen keskinkertaiseksi firmaksi” riskeissä oli vähän outo, omasta mielestäni yhtiö oli erinomaisessa iskussa tullessaan pörssiin, kannattavuus tällaiselle valmistavalle teollisuusyritykselle oli todella hyvä (olen reissussa niin ei ole niitä vanhoja papereita mukanani, että voisin tsekata luvut. Mutta luin ne paperit kyllä tarkkaan aikoinaan ennen sijoittamista).
Onhan yhtiö toki kasvanut hyvin kannattavasti sen jälkeen mutta kyllä “vanhallakin kannattavuudella” yhtiö mielestäni olisi hyvää tasoa. Toki tämä on puhdas mielipideasia, mikä kannattavuus kenellekin on hyvä, että voitte toki olla perustellusti asiasta eri mieltä
Nimitystoimikunta ehdottaa, että hallitukseen valitaan uudelleen sen nykyiset jäsenet Olli Liitola, Sanna Suvanto-Harsaae, Anders Holmén ja Hille Korhonen. Nimitystoimikunta ehdottaa, että uutena jäsenenä hallitukseen valitaan Heiner Olbrich.
Heiner Olbrichin lisäksi nimitystoimikunta on harkinnut ehdottavansa yhtä uutta jäsentä hallitukseen.
Nimitystoimikunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen puheenjohtajaksi valittaisiin uudelleen Olli Liitola ja hallituksen varapuheenjohtajaksi valittaisiin uudelleen Sanna Suvanto-Harsaae.
Heiner Olbrich, s. 1965, toimi saksalaisen Mielen toimitusjohtajana sekä globaalista myynnistä ja markkinoinnista vastaavana johtajana 2011–2014, Adidaksen globaalista myynnistä vastaavana johtajana 2009–2010 sekä EMEA-alueen myynnistä vastavana johtajana 2006–2009, ja Roland Berger -konsulttiyrityksen strategiakonsulttina ja osakkaana 1995–2006, vastuualueena FMCG Practice Group, kuluttajatuotteet ja jälleenmyyntiliiketoiminta. Vuosina 1993–1995 Olbrich toimi saksalaisen kauppaketju Kaufhofin sisäisenä konsulttina ja projektipäällikkönä.
Olbrich toimii tällä hetkellä hallitusammattilaisena ja hänen nykyisiä hallitusjäsenyyksiään ovat ruotsalainen Björn Borg 2015–, Eckes-Granini 2018– ja Warsteiner Brauerei 2014–. Nimitystoimikunta on ehdotuksia tehdessään arvioinut, että Olbrich vahvistaa hallituksen asiantuntijuutta ja kokemusta kuluttajaliiketoiminnasta ja Keski-Euroopan jakelusta. Olbrich on Saksan kansalainen ja koulutukseltaan filosofian tohtori ja kauppatieteen maisteri."
Tammikuun omistajalistauksessa ( Osakkeenomistajat - Harvia Group )
, jonkun verran muutoksia siihen suuntaan, että ulkit vähentäneet korkeaa omistustaan ja kotitaloudet lisänneet.
Tässä jutun loppulaskelma indeksiin nousseiden yhtiöiden osalta: Sijoituksen tuotto vrt. indeksi, mikäli sijoitus yhtiöön on tehty indeksiin nousua edeltäneenä päivänä: