Harvia-foorumi eli Haarumi - kansainvälistä kasvua ja hyvinvoinnin megatrendejä

Sitaatti
Joo, tämä lisäksi voi ajaa korvauskysyntää kun vanhoja puukiukaita joko uusitaan normin mukaiseksi (joita välttämättä ei joka toimijalta heti löydy) tai vaihdetaan sähköön.
Sitaatti

No ei niitä ihmisten tarvitse normienmukaisiksi vaihtaa, koskee sitten uusia/myytäviä kiukaita jos totetuu. Yleensä tälläiset standardoinnit sataa isojen toimijioiden laariin, kun hyväksyttäminen ja kehittäminen muuttuu kalliimmaksi. Tämä tietysti edellyttäen että nyt tuotannossa olevat mallit täyttävät tämän standardin eikä tarvitse suunnitella kaikkia uusiksi.

3 tykkäystä

Tuon systeemihinnan päälle saat vielä laittaa aluehintaeron ja myyjän marginaalin niin saat sähkön kuluttajahinnan. Siihen sitten vielä päälle siirtomaksu ja sähkövero niin saat kokonaishinnan.

Olettaen ettei myynti lähde merkittävään laskuun jatkossa, niin oma mielenkiinto kohdistuu Harvian vapaisiin kassavirtoihin. Viime vuonna käyttöpääoma oli musta aukko joka söi kassavirtaa 25 miljoonan edestä ja esim vaihto-omaisuus rivi yli kaksinkertaistui. Silti yritys sai tehtyä positiivista vapaata kassavirtaa. Harvian potentiaaliset vapaat kassavirrat saavat lipomaan huulia mikäli vain käyttöpääoman muutokset palaa, kuten uskon, siedettäville tasoille.

Oikeastaan tämähän on ostoksille mielivän sijoittajan kulta-aikaa Harviassa mikäli tuloslaskelmalla nettotulos ottaa hittiä mitä tuskin markkina ilolla ottaa vastaan, mutta samaan aikaan alkaa taas vapaat kassavirrat parantua. Saat siis merkin paremmasta ja samalla kauhottua todennäköisesti huokeaan hintaan osaketta salkkuun, kun markkina pettyy tulokseen. Toki sijoittajalta vaaditaan hieman rohkeutta ja pitkäjänteisyyttä mennä sentimenttiä vastaan.

23 tykkäystä

Ei tarvitse, mutta jos vanha on “saastuttavaa mallia” niin se voi olla yksi syy muiden joukossa joita ynnätään kun lähdetään vaihtamaan. Lisäksi se voi ohjata muun merkkisien käyttäjiä vaihtamaan Harviaan jos osa toimijoista joutuu vetämään mallit pois markkinoilta kun eivät ole enää asetusten mukaisia. Joka tapauksessa en näe mitään edes etäisesti negatiivista tässä koska Harvia on ollut mukana noita uusia standardeja rustaamassa, joten on aivan selvää että Harvia tyytyväisenä pääsee myymään normienmukaista tavaraa. Oletettavasti muutkin ovat kartalla, mutta kehitystyö vie aikansa, joten ei välttämättä jokaisella ole heti uutta mallia tarjota.

2 tykkäystä

Juuri oli juttua, että kaupankäynti sähkön futuurimarkkinoilla niin ohkaista ettei hinnnamuodostus ole kovinkaan tehokasta

Kai tämä harviaan jotenkin liittyy. Ehkä nykyiset asiakkaat ulkomailla sen verran varakkaita, että sähkönhinnan vaihtelu ei päätöksiin hirveästi vaikuta

2 tykkäystä

Miksi tämä on merkki paremmasta? Jos nyt valmistetaan kiukaat saunat ja muut omassa varastossa olevalla tavaralla, niin miksi tämä on oleellista?

Eikö käyttöpääoman kasvatuksella ollut tarkoitus taklata mahdollista inflaatiota tai sitten oli vain jälkiviisasteluna huonoa pääoman allokointia, kun kysyntä sakkasikin - jos sillä varauduttiin pitkään korkean kysynnän aikaan?

1 tykkäys

Nämä ovat omia päätelmiäni. Arvelin viime vuonna, että paisuvat käyttöpääoman erät kielivät kustannuspaineista jotka tulevat myöhemmin näkymään tuloslaskelmalla kannattavuudessa. Q2 luvut antanevat vähintään osittain vastauksen olinko oikeilla jäljillä vai mitkä rivit painoivat omaa arvaustanikin enemmän kannattavuutta. Pajuharjuhan tuota varaston kasvua selitti viime vuoden lopulla tavaran saatavuuden takaamisella, mutta uskoakseni tuo on vain osa totuutta. Vaihto-omaisuus, mikä on tuossa merkittävin erä, koostuu suurelta osin valmiista tuotteista ja tarvikkeista ja raaka-aineista. Nuo erät ovat arvostettu hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan kumpi on pienempi. Nähdäkseni mikäli vaihto-omaisuuden erien kasvu hidastuu tai pysähtyy suhteessa liikevaihtoon on se viite kustannuspaineiden helpottamista. Vähintään se tarkoittaa, että kassavirtojen sitoutuminen liiketoimintaa vähenee tai stabiloituu.

Minua sijoittajana ei oikeastaan kiinnosta Harvian tyylisen yrityksen tapauksessa tulos pätkän vertaa. Minua kiinnostaa vain myynti ja kuinka paljon siitä myynnistä generoituu vapaata kassavirtaa.

Oma näkemykseni on, että kirjanpidolliset seikat sai Harvian näyttämään varsinkin viime vuonna kannattavammalta kuin sen liiketoiminta pidemmän päälle on. Vastaavasti näen aineksia, että tänä ja ensi vuonna kirjanpidolliset seikat saavat Harvian näyttämään heikommin kannattavalta kuin sen liiketoiminta todellisuudessa on.

27 tykkäystä

En nyt oikein ymmärtänyt mitä hait takaa. Harvian Liiketoimintamalli on hyvin pääomakevyt. Poistopohjaa on vähän ja käyttöomaisuusinvestoinnit tuotantoon pieniä, joten ei siellä ole tilaa millekään kikkailuille tai piilevälle arvolle ym

Käyttöomaisuutta on hamstrattu ja suurin riski yrityksille siinä on se, että se ns happanee käsiin ja muuttuu ei-kurantiksi, jolloin se joudutaan alaskirjaamaan tai myymään polkuhintaan. Näin esimerkiksi kaupanalan sesonkituotteet. Harvian tapauksessa vastaavaa riskiä ei nähdäkseni ole, koska oletan inventaarion olevan erilaisia osia valmistettaviin lopputuotteisiin. Tuotteiden elinkaaret ovat pitkät ja inventaario tulee ajan kanssa alas

14 tykkäystä

Käyttöomaisuutta on hamstrattu tai sitten sen yksikköhinnat ovat korkeammat. Todellisuus on hyvin suurella todennäköisyydellä näiden kombinaatio. Tämä kombinaatio johti joka tapauksessa siihen, että viime vuonna kassavirroista 25 miljoonaa meni vaihto-omaisuus riville. Minä uskon että tuon rivin turpoamiseen vaikutti merkittävästi materiaalikustannusten kasvu eikä pelkästään materiaalien hamstraaminen. En pelkää että noita jouduttaisiin alaskirjaamaan tai myymään ei-kuranttina. Epäilen että olettamani kasvaneet yksikkökustannukset alkavat näkymään nyt kannattavuudessa ja toisaalta taas vaihto-omaisuus investoinnit pienenevät jatkossa. Jos ei Q2:lla vielä niin ehkä sitten loppuvuonna.

Absoluuttisesti vai suhteessa myyntiin? Suhteessa myyntiin vuosina 2017 ja 2018 vaihto-omaisuus oli noin 23,5% prosenttia liikevaihdosta. Vuosina 2019 ja 2020 tuo suhde tippui vajaaseen 19% ja viime vuonna nousi 25%. Inflaatio kirittää riville kuuluvien erien hankintahintoja joten vaikea nähdä että tuo rivi absoluuttisesti tippuisi, mutta haluaisin nähdä ettei tuo jatkossa ottaisi suurempaa palaa kassavirroista.

1 tykkäys

Tietty kyseessä on kombinaatio yleistä hinnannousua ja raaka-aineiden/materiaalin keräämistä varastoon. Melkeinpä kaikki firmat ovat viestineet komponenttipulasta ja tiettyjen tuotteiden heikosta saatavuudesta, joka ilmeisemmin alkaa nyt helpottamaan. Tilanne kuitenkin hyvin poikkeuksellinen ja en uskoisi nykyisten inventaariotasojen olevan uusi normaali. Liekö myöskään paluuta vanhaan?

Eiköhän kohonneita kustannuksia viedä hintoihin. Tuskin saadaan marginaaleihin täysimääräisesti ainakaan heti, joten jonkinlaista marginaalieroosiota odotettavissa

1 tykkäys

Minun näkemyksen mukaan viime vuoden huikeat marginaalit selittyvät osittain sillä, että kohonneita kustannuksia vietiin hintoihin mikä kasvattaa heti liikevaihtoa, mutta varastonkiertonopeudesta riippuen lyhyemmällä tai pidemmällä viiveellä tuloslaskelmalla kuluja. Tämä silloin kun kyseessä on yritys millä isoin yksittäinen kuluerä on tuotteen valmistukseen tarvittavat materiaalit.

Nyt Q2 raportin yhteydessä pitäisi päästä jo arvioimaan olenko ihan metsässä.

4 tykkäystä

Jos nyt myydään tuotteita jotka on osin tehty luultavasti halvemmalla hankintahinnalla ostetulla varastolla, niin eikö kustannukset ole nimenomaan pienemmät kuin se ttulee lähitulevaisuudessa olemaan - samalla kuin kassavirta on erittäin hyvää. Sitten kun varasto on normaali tasolla ja joudutaan tekemään tuotteet kalliimmalla tavaralla?

Kannattavuus sitten joka ajankohtana riippuu miten harvia on saanut vieritettyä näitä hintoihinsa.

Olen samaa mieltä siitä, että Harvian viime vuoden relatiivinen kannattavuus liikevoittoprosentilla mitattuna oli poikkeuksellisen korkealla tasolla. Osittain varmasti erittäin korkean kysynnän ansiosta, johon yhtiö pystyi vastaamaan erittäin hyvin olemassa olevalla kapasiteetilla, ja hyötyi siten kiinteiden kustannusten vivusta (skaala). Toisaalta mahdollisesti myös alhaisemman kustannustason varaston rotaatiosta johtuen. Korkeammalla hankintahinnalla hankittu varasto näkyy sitten päinvastaisesti, kun varasto kiertää tuloslaskelmaan. Historiallisesti Harvian varaston keskimääräinen kiertoaika on vaihdellut noin 2-3 kuukauden välillä karkasti laskettuna, joten muutokset kuten kustannusinflaatio, näkyvät nopeasti myös tuloslaskelmassa.

Oma nykyarvioni on, että Harvian normalisoitu vapaa kassavirta on n. 25 MEUR tasolla. Olettaen mm. noin 175 MEUR liikevaihtotason, 20% liikevoittomarginaalin ja normalisoitu kassavirtakonversio / käyttäpääomataso. Tämä tarkoittaisi vapaata kassavirtaa noin 1.30 EUR/Osake.

Alla arvioitu osakkeen hinnan herkkyysanalyysi olettaen mainittu vapaa kassavirta taso, kasvuvauhti (3.5-6.5%) ja tuottovaatimus (10.5-7.5%). Näillä oletuksilla osake näyttää pääasiassa kohtuullisesti arvostetulta huomioiden myös 20% turvamarginaali. Suurin riski tässä on mielestäni tulevaisuuden kasvuvauhti, sillä Harviassa joutuu maksamaan kasvusta (joka luo paljon omistaja-arvoa) eikä vain nykytulosvoimasta.

Eli vaikea olla “hard value” tyyppinen sijoittaja tässä casessa… kyllä tämä on enemmän “modernia Buffettia ja Mungeria”, jossa pitää pystyä arvioimaan Harvian laadun/kilpailuedun kestävyys.

Nämä ovat vain omia sijoituspäätöksiä tukevia laskelmia eikä niitä pidä ottaa suosituksena. :slight_smile:

42 tykkäystä

Kyllä ja ei. Riippuu varastonkiertonopeudesta ja miten kattavasti ja millä aikajänteellä kasvaneet kulut saadaan myyntihintoihin.

Ajanjaksolla 1 varastossa 100 yksikköä tuotteita millä valmistaa 100 kiuasta. Näiden tuotteiden hankintahinta taseessa 400rahaa per yksikkö eli tasearvo on 40 000 rahaa.

Ajanjaksolla 1 yhtiö myy 50 kiuasta joiden yksikköhinta on 1000rahaa ja maksaa noilla tasearvoilla 400rahaa per kiuas valmistaa. Katetta siis 60% jos jätetään huomiomatta muut valmistukseen liittyvät kustannukset ja myyntiä 50 000 rahaa. Varaston täydennys syö kassavirtaa 20 000 rahaa. Vapaata kassavirtaa siis 50 000 - 20 000 = 30 000 rahaa.

Ajanjaksolla 2 varastossa on 100 yksikköä tuotteita millä valmistaa 100 kiuasta. Näiden tuotteiden tasearvo on sama kuin ajanjaksolla 1, mutta uusien tuotteiden hinta on kasvanut 480 rahaan per yksikkö.

Kiukaita myydään 50 kappaletta korotettuun 1050 rahan yksikköhintaan joten kassavirtaa myynneistä tulee 52 500 ja niiden kirjanpidollinen kustannus on 50 * 400 = 20 000 rahaa, koska varaston muutokset FIFO periaatteella. Kate siis ~62%. Varaston koko kasvatetaan 150 yksikköön ja maksaa 100 * 480 = 48 000 rahaa. Täten vapaata kassavirtaa ajanjaksolla 2 kertyi 52 500 - 48 000 = 4 500 rahaa. Varaston tasearvo on nyt 150 * 480 = 72 000 rahaa.

Ajanjaksolla 3 varaston koko pidetään samana 150 yksikössä ja kiukauta myydään samat 50 kiuasta samaan 1050 rahan yksikköhintaan. Myös varaston tuotteiden hinta on stabiloitunut 480 rahaan ja varaston koko pidetään 150 yksikössä.

Kiukaita siis myydään ajanjaksolla 3 50 kappaletta 1050rahan yksikköhintaan joiden valmistus kirjanpidollisesti maksoi 50 * 480 = 24 000rahaa. Täten kate oli ~54%. Varaston täydennys maksaa 50 * 480 = 24 000 rahaa. Vapaata kassavirta kertyy 52 500 - 24 000 = 28 500 ja varaston tasearvo on edelleen 72 000 rahaa.

Eli siis koottuna näin:

Ajanjakso Myynti Kulu Kate Kate% Kassavirta Varaston arvo
1 50000 20000 30000 60 % 30000 40000
2 52500 20000 32500 62 % 4500 72000
3 52500 24000 28500 54 % 28500 72000

Tämä koittaa havainnollistaa omaa teoriaani missä viime vuosi olisi tuo ajanjakso 2 jolloin vapaa kassavirta romahti, mutta katteet olivat koholla. Ajanjakso 3 sitten tämä vuosi jolloin katteet antavat periksi, mutta toivottavasti vapaa kassavirta nousee taas paremmalle tasolle.

Voi hyvin olla. Viime vuoden Q2:lla nähtiin iso nyppäys varaston tasearvossa ja sama suunta jatkui loppuvuoden. Liikevoitto% alkoi niiata Q3:lla ja se trendi jatkunut siitä asti. Täsmäisi tuohon 2-3 kuukauden varastonkiertoon. Toki hinnankorotukset yhdistettynä viime vuoden lopun nolla liikevaihdon kasvuun QoQ tahtoisi kertoa pienemmistä myyntivolyymeistä ja se taas yhdistettynä isompaan varastoarvoon pidentää varastonkiertoaikaa mikä taas potkisi vaikutusten näkymistä tuloslaskelmalla hieman pidemmälle ajalle.

27 tykkäystä

Tässä on “ennakkokommentit” Harvian torstaista Q2-julkistusta varten. :slight_smile:

Harvia julkistaa Q2-raporttinsa torstaina 11.8. noin klo 9.00. Yhtiö varoitti jo heinäkuun lopussa tuloksestaan ja kertoi Q2-tuloksen pääkohdat jo ennakkoon. Tämän vuoksi raportissa mielenkiinto kohdistuu lähinnä johdon kommentteihin markkinatilanteesta ja näkymistä. Harvia ei tyypillisesti julkaise tulosohjeistusta.

Yhtiö on asettanut pitkän aikavälin tavoitteiksi keskimäärin yli 5 %:n vuotuisen liikevaihdon kasvun ja yli 20 %:n oikaistun liikevoittomarginaalin. Yhtiö kommentoi myös, että nykyinen markkinatilanne ei vaikuta näihin arvioihin tai tavoitteisiin. Varsin paljon on siis jo sanottu, eikä kovin paljon uutta Q2-raportin yhteydessä todennäköisesti ilmene.”

32 tykkäystä

Ennakon tärkein sisältö taitaa olla kirjoittajan nimen lisäksi viimeinen kappale:

Yhtiön suhteellisen luottavaisista kommenteista huolimatta ennustamme vertailukauteen nähden heikentyvää tulosta tuleville kolmelle neljännekselle. Lisäksi tulosriski on mielestämme yhä negatiivisella puolella eli heikentyvä kysyntä voi iskeä Harviaan lähiaikoina odotettua enemmän.

30 tykkäystä

Tosiaan mä otan tässä Q2 yhteydessä Harvian haltuun Thomaksen tuurausjakson jälkeen. Eli ihan suunnitellusti Kajaanin Petrin vanhoista firmoista tämäkin päätyy nyt mun seurantaan. Palataan tuloksen jälkeen tarkemmilla ajatuksilla Harviasta.

139 tykkäystä

Torstaina Harvian Q2 kertoo miten saunabisniksellä sujuu. Kurssihan on lasketellut raikkaasti vuoden alusta lukemiin, jotka saavat miettimään sitä suurta viisautta a’la kori ja munat. Jollekin riskinottajalle voi pörssiromahduskin tulla mieleen - ja myös se vanha viisaus että pörssiromahdus on pahempi kuin avioero, menetät puolet rahoistasi ja silti vaimo ei häivy minnekään.
Mutta ydinasiana sentään on fakta että sauna ilmiönä on vakaa ja sen terveyshyötyjä vaan löytyy yhä lisää.

51 tykkäystä