Moi @Yu_Gong
Tuleeko kuponki sähköpostiin vasta yhtiökokouksen jälkeen?
Tuli ilmottauduttua heti, mutta vielä ei näy pizzaa postissa 
4 tykkäystä
Kauppa julkistettiin 18.3 (alle kaksi viikkoa sitten) eli kyllä silloin oli jo hyvin tiedossa tämä globaali pandemia, eli en nyt ihan "jälki"viisaudesta puhuisi. Jos kauppa tosiaan olisi tehty joulukuussa ja siitä nyt mutisisi niin silloin kyse olisi jälkiviisaudesta kun ei voinut vielä tietää mihin tämä eskaloituu. Ymmärrän kyllä yrityksen esittämät ja sinun toistamasi perusteet ja näkemykset, olen vain niiden kanssa eri mieltä
2 tykkäystä
@Erno_Hilvenius lähettää ne vähän viiveellä Mutta joo sähköpostilla kokouksen jälkeen.
4 tykkäystä
Parannettavaa silti on. Harvia meni aika pahasti 
Mutta mites olisi @Verneri_Pulkkinen, paikkailetteko jos laskee uudelleen 6.xx?
1 tykkäys
Ei oo tännekään tullut vielä pizzakuponkia, vaikka ilmottauduttu jo 25.3.2020. Kauhee nälkäkin ois.
5 tykkäystä
Erno lähtettelee minkä ehtii! 
2 tykkäystä
Kuuntelin sivukorvalla yhtiökokousta ja kuulinko oikein että hallitus harkitsee 0,19 ylimääräistä osinkoa vielä tälle vuodelle?
1 tykkäys
Toinen osa etukäteen maksettavaksi suunnitellusta osingosta eli ihan suunnitelmien mukaan maksetaan 0,38 euroa tältä vuodelta.
Toinen osa vain teknisesti lisäosingon nimellä, kun maksetaan 2 kertaa vuodessa osinkoa.
Tuo on mahdollisuus myös perua, jos maailma menee täysin hulluksi, mutta Pajuharjun mukaan näillä näkymin se maksetaan täysin normaalisti.
9 tykkäystä
Otetaampas tähän @Petri_Kajaani kommentit? Mitä mieltä Harvian velan määrästä ja laadusta näinä aikoina?
Kauppahinta on 19,7 MEUR ja perustuu koko EOS:n kaupantekohetken 25,5 MEUR:n velattomaan arvoon. Harvia ostaa kaupassa 78,6 % EOS:n Saksan toiminnoista ja 80 % Venäjän toiminnoista, ja sillä on optio ostaa myös vähemmistöosakkeet. Harvia rahoittaa kaupan korollisella lainalla ja kassavaroilla.
Oliko jossain tietoa, että minkälaista on tuo korollinen laina ja paljonko sitä on tähän kauppaan otettu? Tulkitsenko viimeistä yhtiöraporttia oikein jos katson, että lainat rahoituslaitoksilta kasvavat 2019 vs. 2020 n. 9 M€ (pitkäaikaset) ja n. 5 M€ (lyhytaikaiset)? Likvidit varat näyttää raportissa tippuvan n. 5 M€. En ole todellakaan mikään taseen tulkitsemisen expertti, mutta tuostahan tuo jo muodostuisi. 
Harvia taitaa olla lainoittajalle ihan hyvä yritys, ettei mitään YIT-tason korkoja tarvitse ottaa maksaakseen?
Osaako Petri ottaa vielä kantaa tuohon, että minkälainen tilanne tämä oli tehdä yrityskauppa? Voidaanko luottaa siihen, että johto on tilanteen tasalla ja saanut ostoksen sopuhintaan (kuten raportissa synergiaetujen myötä laskeskelit) vai olisiko tässä ollut paikka odottaa vielä alempaa hintaa? Näitähän toki valmistellaan pitkän aikaa ja varmaan ihan kevyein perustein ei lähdetä kauppoja siirtämään saati perumaan.
3 tykkäystä
Ihan ensimmäiseksi pitää todeta, että en itse ole mitenkään huolissani Harvian velan määrästä, laadusta tai sen hoitokyvystä. Tällaisina aikoina kyllä monen sijoittajan ja pankin katse kääntyy yllättävän nopeasti tulosnumeroista taseen ja kassavirran puolelle ja niitä mahdollisia kriisipesäkkeitä on ihan järkevää yrittää haarukoida, ettei tule ikäviä yllätyksiä. Harvia on kuitenkin niin kaukana kriisipesäkkeestä kuin voi olla.
Harvian vertailukelpoinen käyttökate vuonna 2019 oli 17,0 MEUR. Yhtiöllä oli kassavaroja vuoden lopussa 11 MEUR ja nettovelka oli 28,3 MEUR. Yhtiön velkaantumista kuvaava nettovelka/käyttökate oli 1,7x, mikä on aivan yhtiön taloudellisten tavoitteiden alalaidassa (taloudellinen tavoite nettovelka/käyttökate 1,5-2,5x). Yhtiöllä oli siis hyvin varaa nostaa velkaantumisastetta vuoden lopun tilanteesta ja pysyä vielä omalla mukavuusalueellaan.
Nyt EOS-kaupan jälkeen Harvian nettovelka nousee 50 MEUR:oon ja Harvia/EOS-kokonaisuuden yhteenlaskettu käyttökate vuodelta 2019 on 20,2 MEUR. Tästä laskettuna nettovelka/käyttökate nousee juuri yhtiön taloudellisten tavoitteiden ylälaitaan (nettovelka/käyttökate 2,5x).
Harvia on todella hyvää kannattavuutta tekevä, vahvan kassavirran ja pienen investointitarpeen yhtiö vakaalla markkinalla, joten uskoisin yhtiön olevan aika matalan riskin kohde lainanantajapankkien näkökulmasta. Yhtiö kertoi EOS-kaupanteon yhteydessä, että kauppahinta (19,7 MEUR) rahoitetaan uudella 20 MEUR:n pitkäaikaisella lainalla. Yhtiö ei kuitenkaan ole antanut tarkempaa tietoa, että minkälainen laina on kyseessä (korko, maturiteetti jne…).
Yrityskauppa sinänsä tuli aika riskiseen hetkeen, koska se tehtiin jo siinä vaiheessa, kun koronapandemian leviämistä oli jo markkinoilla vähä keretty pelästyä (18.3.2020). Siinä mielessä aika riskaabeli hetki se oli, mutta ehkä siinä oli myös hyvä sysäys vanhoille EOS:n omistajille tehdä kaupat vielä siinä vaiheessa, kun kohteesta saattoi vielä saada edes jonkinlaiset rahat irti. Ilman koronan puhkeamista vanhat omistajat olisivat ehkä vielä halunneet pitää yhtiöstä kiinni pidempään ja kauppojen ei olisi syntynyt? Jälkiviisaasti voisi sanoa, että Harvialla olisi ehkä ollut mahdollisuus saada kaupasta kuukauden tai parin päästä joku pieni alennus, mutta en ole siitä yhtään huolissani, että Harvia teki kaupan, kun tilaisuus avautui. Näitä hyviä kohteita ei nimittäin kovin usein tule tarjolle, joten arvostan Harvian johdossa sitä, että silloin laukaistaan, kun on paikka. KONE teki yleisen mielipiteen mukaan hyvän ratkaisun, kun perääntyi Thyssen-kaupasta, mutta omasta mielestäni Harvia olisi tehnyt huonon ratkaisun, jos olisi perääntynyt EOS-kaupasta esim. hinnan tai koronatilanteen takia. Harvia-EOS-kaupassa tilanne on myös siinä mielessä erilainen, että EOS on jo valmiiksi hyvin kannattava yhtiö, eikä tässä olla ostamassa mitään kriisikohdetta.
Harvia on käsittääkseni katsonut EOS:ää jo pidempään ja yhtiö itsekin kommentoi, että tämä on ollut hyvien yritysostokohteiden ”short-listillä” jo pitkään. Vanhoilla omistajilla ei kuitenkaan ole ollut myyntihalukkuutta ennen tätä. Harvialla on todella hyvä historia näiden yritysostojen ja niiden integrointien kanssa, joten synergiat ei varmastikaan ole ihan tuulesta temmattuja. Ainakin 2018 lopussa tehty Almost Heaven Saunas -kauppa meni todella paljon odotuksiamme paremmin ja synergiat on tullut läpi selvästi nopeammin ja paremmin kuin mitä odotimme. Harvialla on työkalupakissa hieno kyky tehdä omistaja-arvoa kasvattavia yrityskauppoja, joten mielelläni näen tätä mahdollisuutta käytettävän hyväksi.
EOS-yrityskaupan hinnoittelu toteutuneilla luvuilla oli EV/EBIT 9x, mikä ei ole kovin korkea. Jos Harvian tavoittelemat 2,2 MEUR:n synergiat tulevat läpi, niin kauppahinta laskee EV/EBIT 5x tasolle, mikä on todella matala näin hyvästä liiketoiminnasta. Harvian ja EOS:n portfoliot (asiakas-tuote-maantiede) täydentävät hyvin toisiaan. EOS:n asiakaskunnassa on paljon kuntosaleja, hotelleja, kylpylöitä jne. Niillä tulee varmaankin olemaan seuraavina kvartaaleina edessä aika haastavat ajat, mutta itse pidän yrityskauppaa pitkällä aikavälillä Harvian markkina-aseman vahvistumisen ja tuloskasvun kannalta todella hyvänä liikkeenä.
31 tykkäystä
Inderes ei ole muuttanut 8 euron suositushintaa, vai onko - en ehtinyt nyt tarkistaa?
Eikös se ole 9€?
2 tykkäystä
5 tykkäystä
Sitaatti “EOS:n asiakaskunnassa on paljon kuntosaleja, hotelleja, kylpylöitä jne. Niillä tulee varmaankin olemaan seuraavina kvartaaleina edessä aika haastavat ajat”
Eikö tässä olisi myös mahdollista että nämä paikat käyttävät nyt tilaisuutensa tehdä suuria remontteja? Mahdollisesti jopa pitkään lykättyjä sellaisia ja tilauksia saattaisi nyt sadella mukavastikin. Vai eikö näihin vain nyt ole rahaa tai uskallusta ryhtyä?
1 tykkäys
Tästähän keskusteltiin jo koronan alussa. Itekin mietin jo tuolloin että tämä on vakavaraisille firmoille paikka investoida. Koska remontoidessa paikat pitää sulkea. Toki huonotaseisemmat on pinteessä. Tässäkin konsolidaatio on iso sana jatkossa jota on hiukan joskin todella suhteellisen vähän tapahtunut vasta.
Mitä tulee yksityiseen kulutukseen, on jo laajalti Suomessa rapsattu suomalaisten innosta remontoida.
2 tykkäystä
Mutuilen sen verran, että luulis mökkiläisten keväällä tekevän saunaremonttinsa koronasta huolimatta, jos vaan K-Rautaan uskaltavat. Ja jos pääsevät mökeilleen eivätkä ole eristettyinä asuinpaikalleen. 
3 tykkäystä
Ne joilla on vielä varaa. Ne jotka on kortistossa tai lomautettuna sitten skippaavat rempan.
3 tykkäystä
Seuraavaksi huomataan, että ne puut pitää johonkin käyttää ja se mökin kiuas onkin uusimista vailla. Hauska nähdä, näkyykö Harvian kiukaiden menekissä se, että mökkikausi alkoikin monella jo maaliskuussa.
Oon tässä pohtinut kun Harvian osuus jäi salkussa nousun jälkeen laihaksi notta pitäisikö sitä lisätä vai ei.
Kävin Inderesin rapsoja läpi ja seurannut yhtiön tiedotteet ja videot läpi. Korona tietty on kaikkien huulilla. Arvostus tuntuu kalliihkolta ev ebitin ollessa 13. Mihinkään soveltumaton tunnusluku pe on 15 luokkaa. Ev sales 2,2.
Hattua nostan Inderesin rapsoissa verrokkiryhmittymälle ja sen kokoomiseen, vaikka data tuleekin Thomsonilta. Esimerkkini korostaa räikeästi sen, mitä tulokset on verrokkihinnoittelussa kun yleensä aina Stadin pörden verrokit on huonoja - monien ollessa pieniä, epälikvidejä sekä hyvin spesifillä toimialueella. Kuten Harvia.
Löysin kalliimmasta päästä - kuinkas muutenkaan - kaksi hyvää verrokkia. Niben, joka toimialallisesti joskin paljon kokonaisvaltaisemmin keskittyy rakennuksien mukavuuksiin. Pääoman tuotto huonompi hieman kuin Harvialla sekä marginaali jää kymmeneen prosenttiin.
Sekä Kingspanin, joka keskittyy siitä vielä hieman ulkoisempaan eli eristyspuolelle. Se tekee hieman parempaa tuottoa pääomalle, marginaalin jäädessä myöskin kymmeneen.
Ev Salesilla verrokit hinnoitellaan samalle tasolle, Nibe hieman korkeammalla eli Harvian tasolle 2,2 kun Kingspan 1,8.
Ev ebitillä vuosien 20 ja 21 kertoimet Harvia treidaa karkeasti noin -25%, sekä ev ebitdalla samoin. Osinkotuotoilla Harvia pääsee kolmin- ja nelinkertaiseen verrokkeihin nähden.
Sijoituspäätös ei voi perustua yhteen kahteen eri pieneen asiaan vaan kokonaisuuteen. Edellämainittu erittäin löyhä esimerkki parista verrokista ei saa määrittää osakkeen arvoa eikä ole järkevä verrokkiryhmänä. Koitan silti em. ravistella etenkin kulutuspuolen huonoja verrokkiryhmien määrittelyä.
Pieni koko yhtiöllä ja epälikvidi osake on syystä alennustekijöitä. Yhtiöllä on silti kaksikolmasosaa korvauskiuasmyyntiä yksityishlöille joka on defensiivistä. Marginaalia, kasvua, tasetta sekä brändiä tulee myös korostaa.
Tykkään sairaasti sijoittaa Helsinkiin, koska näitä helmiä löytyy silloin tällöin näinkin vajavaisilla taidoilla kera Inderesin rapsat. Tunne omistaa etenkin tyrskyissä on aivan eri kun tunnet yhtiön ja johdon ja näistä saa erittäin aktiivista tietoa ja videoitakin!
Päätän siis hiukan lisäillä Harviaa kun kyytiin takas pääsin. Ite olen huomannut erittäin hyväksi järkevien verrokkien vertailut, em. järjenkäytön muistaen.
Esimerkiksi, kenellekään ei kelvannut pörssissä Remedy ev ebitillä 9 (13) mikä oli yli -30% verrokkeihin ja liki -50% ev salesilla (5).
25 tykkäystä
Mulle on kelvannut Remedy aina 