Kehuin itse juuri toisaalla @Verneri_Pulkkinen ansiokkaita ROASTeja ja sieltähän löytyy listoilta myös Harvia. Kuuntelin itse tämän eilen ja vaikka haastis taitaa olla liki pari vuotta vanha, antoi se hyvin näkökulmaa tähän caseen vielä näin vuonna 2020. Jälkikäteen voi myös todeta, että nyt Harvia on päässyt tekemään sellaisia strategisia yritysostoja, joista se pari vuotta sitten vasta haaveili. Ainakin tuon perusteella homma on edennyt uomissaan ja suunnitelmien mukaan.
Kannattaa muuten ylipäätään aina välillä palata vanhoihin haastatteluihin ja materiaaleihin. Ne kertoo karun rehellisesti, että ollaanko tehty sitä, mitä luvattiin.
Tuo oli kyllä huikea roasti. Luodit kimpoili toimarista niinkuin Vernerikin sanoi. Yksi hyvistä seikoista ennen sijoittamista on aina johtoryhmän ja hallituksen tarkistus, kaikille varmaan selviö, mutta poikkeuksetta kun toimari on innostunut ja kiinnostunut jakamaan kerta toisensa samaa tietoa sijoittajille tuotot ovat loistavat.
Hyvää pohdintaa, ja samoilla perusteilla kasvatin Harvian OST:n isoimmaksi omistukseksi reilu viikko sitten. Ilmeisen huono ajoitus, kun kurssi on polkenut sen jälkeen paikoillaan indeksien jatkaessa koilliseen n. 7-8%. SEB (ja isot ulkkaripankit) näyttäisi olleen nettomyyjänä ainakin useampana päivänä, ja laput näyttäisivät päätyvän NON-POH-NRD -linjalle.
Palautteesta johtuen olen päivittänyt suositukseni tasolle pidä, ja päivittänyt verrokin paremmin sopivaan Rapalaan (Inderesin verrokit). Tähän nähden arvostus on sama (ev ebit, 2020 ja 2021) ja näinollen täysin balanssissa.
Enemmän olisin kiinnostunut miten uudisrakentaminen vaikuttaa Harvian liiketoimintaan ja mikä osuus bisneksestä on vanhan remppaamista. Tältä osin vertailua voisi tehdä Niben kaltaisiin toimijoihin
Tai no saattaahan tähän vastaus ollakin, mutta en niin tarkasti ole perehtynyt firmaan
Historiallisesti kiukailla ei ole ollut tiheä korvausväli, joten en ymmärrä tuota Harvian tiedotetta. Kun puhutaan mökkeilytrendistä koronan jälkeisessä ja aikaisessa maailmassa, puhutaan puukiukaiden menekistä. Harvalla on sähkökiuas mökillä. Niiden nykyinen tiheä korvausväli johtuu siitä, että kiuasvalmistajat ovat kilvan rynnänneet huonontamaan kiukaiden laatua (pellin paksuus), ja niiden korvausväli sen kun lyhenee. 30 ja 40 vuotta vanhat kiukaat ovat useimmiten vielä ehjiä, mutta 5-10 vuotta vanhat ovat pääsääntöisesti hajalla. Ostajat ovat pikkuhiljaa alkaneet huomata tämän, ja kyselevät asiantuntijoilta ja muita kiukaidenkäyttäjiltä suosituksia kauemmin kestävistä kiukaista. Harvia korvataan Harvialla muutaman kerran koska merkkiuskollisuus on suurta, kunnes tulee mieleen että jos olisi jokin puukiuasmerkki joka kestäisikin hieman pidempään. Vaihtaminen kumminkin aina isohko homma, vaikka halvat kiukaat ovat halpoja. Ja kun sitten kysytään nuohoojalta neuvoa kestävän puukiukaan suhteen, niin se ei kyllä ole Harvia.
Sitten pitää toki muistaa, että puukiukaiden korvauskysyntä Suomessa on kuitenkin kohtalaisen maltillinen osa Harvian liiketoiminnasta. Pajuharjun mukaan suomalaiset kuluttajat ovat saunabisneksessä tietotaidollisesti täysin omaa luokkaa. Osaavat hieman kysellä, että minkälaista kiuasta kannattaisi laittaa ja kertoa, että mitä ominaisuuksia kaipaavat. Muualla maailmassa kuluttaja on näissä asioissa “tyhmä” ja tekee valinnan korkeintaan ammattilaisen antamien vaihtoehtojen perusteella.
Toki sitten astuu kuvaan se, että kyllähän ammattilainenkin varmasti arvostaa kestävyyttä, joskin kun kyseessä on jälleenmyyjä/suunnittelija/arkkitehti/jakelija tms., niin ehkä heidänkään intressinä ei ole myydä 30-40 vuotta kestävää tuotetta, vaikka se asiakkaan näkökulmasta varmaan edullisinta joskus olisikin.
Summa summarum, en itse usko, että Harvian puukiukaiden kestämättömyys olisi sellainen tekijä, joka oleellisesti nakertaisi yhtiön uskottavuutta tai kilpailuetuja. Pidän itseäni ihan pätevänä nikkarina ja juuri asentelin itselleni uuden Harvian puukiukaan omakotitaloon, mutta ei esimerkiksi mulla ole mitään käsitystä siitä, että miten Harvian kiukaat kestävät vs. muut puukiuasvalmistajat. Lynchmäisesti sanoisin, että asialla ei siis ole merkitystä.
Sama tarina kuin muissakin kulutushyödykkeissä nykyään. Hyvin näyttää Applet ja Samsungit silti myyvän, vaikkei tuotteet lähtökohtaisesti kestä paria vuotta kauempaa.
Osaatko sanoa, mikä kiuas nykyään kestäisi 30 vuotta? Meidän mökkikiuas (puu totta kai) on yleensä vaihtunut 10 vuoden välein, koska vähäsuolainen löylyvesi ruostuttaa väkisinkin jonkin verran. Valintana yleensä Harvia tai vastaava. Nykyään vaihtoväli on noin 5-7 vuotta, joten ihan en maksaisi tuplahintaa kestävämmästä merkistä.
Red Dot -tuotesuunnittelupalkinnon raati arvioi ja palkitsee vuosittain markkinoiden parhaita tuotteita 49 tuotekategoriassa. Arviointikriteereihin kuuluvat muun muassa:
Osaatko sanoa, mikä kiuas nykyään kestäisi 30 vuotta?
Olen nähnyt tuhansia käytössä olevia puukiukaita, ja uudemmista kestävimpiä näyttäisi olevan Kota- ja Iki-kiukaat. Iki-kiukaat on kyllä huollon kannalta ongelma, ne on huonosti putsattavissa. Ei pysty kyllä varsinaisesti suosittelemaan mitään tavallisen hintaista uutta kiuasmerkkiä, toinen toistaan surkeampia tuntuvat olevan. Ei nykyään ole 30 vuotta kestäviä kiukaita, 10 vuotta on ihan maksimi. Merenrannassa 5 vuotta.
Yksi positiivinen signaali viikonlopulta: Harvian kokosivun mainos sunnuntai-hesarin kannessa. Toki mieluummin sitä näkisi myös digitaalista mainontaa Harvialta, mutta ainakaan markkinointibudjetteja ei ole pahemmin leikelty tässä tilanteessa.
Olen itse onnistunut välttelemään Harvian kutsua toistaiseksi, en vaan saa otetta siitä kasvutarinalupauksesta. Monella fiksulla pitämälläni on Harviaa salkussa mutta seuraan itse sivusta kunnes joku osaa kertoa minulle että mistä se kasvu oikein tulee.
