Seuraavaksi huomataan, että ne puut pitää johonkin käyttää ja se mökin kiuas onkin uusimista vailla. Hauska nähdä, näkyykö Harvian kiukaiden menekissä se, että mökkikausi alkoikin monella jo maaliskuussa.
Oon tässä pohtinut kun Harvian osuus jäi salkussa nousun jälkeen laihaksi notta pitäisikö sitä lisätä vai ei.
Kävin Inderesin rapsoja läpi ja seurannut yhtiön tiedotteet ja videot läpi. Korona tietty on kaikkien huulilla. Arvostus tuntuu kalliihkolta ev ebitin ollessa 13. Mihinkään soveltumaton tunnusluku pe on 15 luokkaa. Ev sales 2,2.
Hattua nostan Inderesin rapsoissa verrokkiryhmittymälle ja sen kokoomiseen, vaikka data tuleekin Thomsonilta. Esimerkkini korostaa räikeästi sen, mitä tulokset on verrokkihinnoittelussa kun yleensä aina Stadin pörden verrokit on huonoja - monien ollessa pieniä, epälikvidejä sekä hyvin spesifillä toimialueella. Kuten Harvia.
Löysin kalliimmasta päästä - kuinkas muutenkaan - kaksi hyvää verrokkia. Niben, joka toimialallisesti joskin paljon kokonaisvaltaisemmin keskittyy rakennuksien mukavuuksiin. Pääoman tuotto huonompi hieman kuin Harvialla sekä marginaali jää kymmeneen prosenttiin.
Sekä Kingspanin, joka keskittyy siitä vielä hieman ulkoisempaan eli eristyspuolelle. Se tekee hieman parempaa tuottoa pääomalle, marginaalin jäädessä myöskin kymmeneen.
Ev Salesilla verrokit hinnoitellaan samalle tasolle, Nibe hieman korkeammalla eli Harvian tasolle 2,2 kun Kingspan 1,8.
Ev ebitillä vuosien 20 ja 21 kertoimet Harvia treidaa karkeasti noin -25%, sekä ev ebitdalla samoin. Osinkotuotoilla Harvia pääsee kolmin- ja nelinkertaiseen verrokkeihin nähden.
Sijoituspäätös ei voi perustua yhteen kahteen eri pieneen asiaan vaan kokonaisuuteen. Edellämainittu erittäin löyhä esimerkki parista verrokista ei saa määrittää osakkeen arvoa eikä ole järkevä verrokkiryhmänä. Koitan silti em. ravistella etenkin kulutuspuolen huonoja verrokkiryhmien määrittelyä.
Pieni koko yhtiöllä ja epälikvidi osake on syystä alennustekijöitä. Yhtiöllä on silti kaksikolmasosaa korvauskiuasmyyntiä yksityishlöille joka on defensiivistä. Marginaalia, kasvua, tasetta sekä brändiä tulee myös korostaa.
Tykkään sairaasti sijoittaa Helsinkiin, koska näitä helmiä löytyy silloin tällöin näinkin vajavaisilla taidoilla kera Inderesin rapsat. Tunne omistaa etenkin tyrskyissä on aivan eri kun tunnet yhtiön ja johdon ja näistä saa erittäin aktiivista tietoa ja videoitakin!
Päätän siis hiukan lisäillä Harviaa kun kyytiin takas pääsin. Ite olen huomannut erittäin hyväksi järkevien verrokkien vertailut, em. järjenkäytön muistaen.
Esimerkiksi, kenellekään ei kelvannut pörssissä Remedy ev ebitillä 9 (13) mikä oli yli -30% verrokkeihin ja liki -50% ev salesilla (5).
25 tykkäystä
Mulle on kelvannut Remedy aina 
Hienoa pohdintaa!
Kehuin itse juuri toisaalla @Verneri_Pulkkinen ansiokkaita ROASTeja ja sieltähän löytyy listoilta myös Harvia. Kuuntelin itse tämän eilen ja vaikka haastis taitaa olla liki pari vuotta vanha, antoi se hyvin näkökulmaa tähän caseen vielä näin vuonna 2020. Jälkikäteen voi myös todeta, että nyt Harvia on päässyt tekemään sellaisia strategisia yritysostoja, joista se pari vuotta sitten vasta haaveili. Ainakin tuon perusteella homma on edennyt uomissaan ja suunnitelmien mukaan.
Kannattaa muuten ylipäätään aina välillä palata vanhoihin haastatteluihin ja materiaaleihin. Ne kertoo karun rehellisesti, että ollaanko tehty sitä, mitä luvattiin.
20 tykkäystä
Tuo oli kyllä huikea roasti. Luodit kimpoili toimarista niinkuin Vernerikin sanoi. Yksi hyvistä seikoista ennen sijoittamista on aina johtoryhmän ja hallituksen tarkistus, kaikille varmaan selviö, mutta poikkeuksetta kun toimari on innostunut ja kiinnostunut jakamaan kerta toisensa samaa tietoa sijoittajille tuotot ovat loistavat.
Kun toimarilla on paloa alalle, se tietää hyvää.
9 tykkäystä
Hyvää pohdintaa, ja samoilla perusteilla kasvatin Harvian OST:n isoimmaksi omistukseksi reilu viikko sitten. Ilmeisen huono ajoitus, kun kurssi on polkenut sen jälkeen paikoillaan indeksien jatkaessa koilliseen n. 7-8%. SEB (ja isot ulkkaripankit) näyttäisi olleen nettomyyjänä ainakin useampana päivänä, ja laput näyttäisivät päätyvän NON-POH-NRD -linjalle. 
2 tykkäystä
Anteeksi, mutta miten ihmeessä vertailet harviaa Nibeen, joka tekee mm. lämpöpumppuja.
Ei muuten, mutta ei noilla ole mitään tekemistä keskenään bisnekseen osalta. Arvostustasoja voi toki aina vertailla miten haluaa
1 tykkäys
Palautteesta johtuen olen päivittänyt suositukseni tasolle pidä, ja päivittänyt verrokin paremmin sopivaan Rapalaan (Inderesin verrokit). Tähän nähden arvostus on sama (ev ebit, 2020 ja 2021) ja näinollen täysin balanssissa.
Enemmän olisin kiinnostunut miten uudisrakentaminen vaikuttaa Harvian liiketoimintaan ja mikä osuus bisneksestä on vanhan remppaamista. Tältä osin vertailua voisi tehdä Niben kaltaisiin toimijoihin
Tai no saattaahan tähän vastaus ollakin, mutta en niin tarkasti ole perehtynyt firmaan
1 tykkäys
Tämän mukaan korvauskysyntää n. 60% ja uudiskysyntää 40%. Löytyi Googlesta haulla “Harvia uudisrakentaminen”:
5 tykkäystä
Historiallisesti kiukailla ei ole ollut tiheä korvausväli, joten en ymmärrä tuota Harvian tiedotetta. Kun puhutaan mökkeilytrendistä koronan jälkeisessä ja aikaisessa maailmassa, puhutaan puukiukaiden menekistä. Harvalla on sähkökiuas mökillä. Niiden nykyinen tiheä korvausväli johtuu siitä, että kiuasvalmistajat ovat kilvan rynnänneet huonontamaan kiukaiden laatua (pellin paksuus), ja niiden korvausväli sen kun lyhenee. 30 ja 40 vuotta vanhat kiukaat ovat useimmiten vielä ehjiä, mutta 5-10 vuotta vanhat ovat pääsääntöisesti hajalla. Ostajat ovat pikkuhiljaa alkaneet huomata tämän, ja kyselevät asiantuntijoilta ja muita kiukaidenkäyttäjiltä suosituksia kauemmin kestävistä kiukaista. Harvia korvataan Harvialla muutaman kerran koska merkkiuskollisuus on suurta, kunnes tulee mieleen että jos olisi jokin puukiuasmerkki joka kestäisikin hieman pidempään. Vaihtaminen kumminkin aina isohko homma, vaikka halvat kiukaat ovat halpoja. Ja kun sitten kysytään nuohoojalta neuvoa kestävän puukiukaan suhteen, niin se ei kyllä ole Harvia.
Sitten pitää toki muistaa, että puukiukaiden korvauskysyntä Suomessa on kuitenkin kohtalaisen maltillinen osa Harvian liiketoiminnasta. Pajuharjun mukaan suomalaiset kuluttajat ovat saunabisneksessä tietotaidollisesti täysin omaa luokkaa. Osaavat hieman kysellä, että minkälaista kiuasta kannattaisi laittaa ja kertoa, että mitä ominaisuuksia kaipaavat. Muualla maailmassa kuluttaja on näissä asioissa “tyhmä” ja tekee valinnan korkeintaan ammattilaisen antamien vaihtoehtojen perusteella.
Toki sitten astuu kuvaan se, että kyllähän ammattilainenkin varmasti arvostaa kestävyyttä, joskin kun kyseessä on jälleenmyyjä/suunnittelija/arkkitehti/jakelija tms., niin ehkä heidänkään intressinä ei ole myydä 30-40 vuotta kestävää tuotetta, vaikka se asiakkaan näkökulmasta varmaan edullisinta joskus olisikin.
Summa summarum, en itse usko, että Harvian puukiukaiden kestämättömyys olisi sellainen tekijä, joka oleellisesti nakertaisi yhtiön uskottavuutta tai kilpailuetuja. Pidän itseäni ihan pätevänä nikkarina ja juuri asentelin itselleni uuden Harvian puukiukaan omakotitaloon, mutta ei esimerkiksi mulla ole mitään käsitystä siitä, että miten Harvian kiukaat kestävät vs. muut puukiuasvalmistajat. Lynchmäisesti sanoisin, että asialla ei siis ole merkitystä. 
5 tykkäystä
Sama tarina kuin muissakin kulutushyödykkeissä nykyään. Hyvin näyttää Applet ja Samsungit silti myyvän, vaikkei tuotteet lähtökohtaisesti kestä paria vuotta kauempaa.
Osaatko sanoa, mikä kiuas nykyään kestäisi 30 vuotta? Meidän mökkikiuas (puu totta kai) on yleensä vaihtunut 10 vuoden välein, koska vähäsuolainen löylyvesi ruostuttaa väkisinkin jonkin verran. Valintana yleensä Harvia tai vastaava. Nykyään vaihtoväli on noin 5-7 vuotta, joten ihan en maksaisi tuplahintaa kestävämmästä merkistä.
2 tykkäystä
https://www.facebook.com/harviaofficial/videos/1162849037393144/. " Sentio by Harvian Qube 360 sähkökiuas on voittanut Red Dot product design -palkinnon. Voittajat julkaistaan 22. kesäkuuta Red Dot Awards:in nettisivuilla.
Red Dot -tuotesuunnittelupalkinnon raati arvioi ja palkitsee vuosittain markkinoiden parhaita tuotteita 49 tuotekategoriassa. Arviointikriteereihin kuuluvat muun muassa:
• Innovatiivisuus
• Funktionaalisuus
• Muotokielen laadukkuus
• Ergonomia
• Tuotteen kestävyys
• ekologisuus
Kilpailussa oli mukana 1.865 yritystä, suunnittelijaa ja arkkitehtia 54:stä maasta.
Tutustu Sentio By Harvia:an: www.sentiobyharvia.fi. Vois lisätä harviaa huomenna jos dippaa vielä lähemmäs 8€ 
9 tykkäystä
Osaatko sanoa, mikä kiuas nykyään kestäisi 30 vuotta?
Olen nähnyt tuhansia käytössä olevia puukiukaita, ja uudemmista kestävimpiä näyttäisi olevan Kota- ja Iki-kiukaat. Iki-kiukaat on kyllä huollon kannalta ongelma, ne on huonosti putsattavissa. Ei pysty kyllä varsinaisesti suosittelemaan mitään tavallisen hintaista uutta kiuasmerkkiä, toinen toistaan surkeampia tuntuvat olevan. Ei nykyään ole 30 vuotta kestäviä kiukaita, 10 vuotta on ihan maksimi. Merenrannassa 5 vuotta.
1 tykkäys
Iltalehden terveys osastolta tänään.
Suomalaistutkijoiden löydöt: saunominen todella kannattaa – laskee verenpainetta ja 10 muuta vaikutusta
5 tykkäystä
Tuleekohan Q1-raportti vaikuttamaan osakkeen suuntaan millä tavalla
1 tykkäys
Hyvä raportti → nousee
Huono raportti → laskee
Sijoittaminen on pirun helppoa loppujen lopuksi, ei tartte kuin tietää tuleeko hyvä vai huono raportti.
33 tykkäystä
Yksi positiivinen signaali viikonlopulta: Harvian kokosivun mainos sunnuntai-hesarin kannessa. Toki mieluummin sitä näkisi myös digitaalista mainontaa Harvialta, mutta ainakaan markkinointibudjetteja ei ole pahemmin leikelty tässä tilanteessa.
5 tykkäystä
Kyllä tuo on tiedossa.
Tässä nyt hain enemmän sitä, että millainenkohan raportti on tulossa…
esim. miten tuo yrityskauppa kerkeää mukaan
2 tykkäystä