Ehkä tarjottiin sen verran parempaa palkkaa kuin nykyisessä pestissä, että kannattaa lähteä.
2 tykkäystä
Toimitusjohtajana oman firman osakkeiden myynti on toki mahdollista, mutta siihen on aina tietynlainen kynnys olemassa, eikä niitä osakkeita siinä asemassa huvikseen tahdo myydä ja jakaa tahattomia signaaleja sijoittajille. Nyt tuo kynnys on kokonaan poistunut.
Voisin myös kuvitella että Pajuharju haluaa tai on velvoitettu sitoutumaan Kamxiin jonkinlaisella omistusosuudella, jota varten joudutaan Harviaa myymään.
Vieläpä kurssin ollessa suht pohjilla.
Kuka tämän kurssipohjan on siis määritellyt ja suhteessa mihin? Huipuista ollaan ehkä laskettu reilusti, mutta kupla nyt jälkeenpäin katsottuna oli ilmiselvä. 3V ajalta ollaan silti +108%
Nykykurssi voi hyvinkin olla se firman käypä arvo, eipä sitä oikein varmaksi voi sanoa tässä kohtaa, vaikka sitä kaikki täällä yritetäänkin.
Itse pidän sitä enemmän kuin todennäköisenä että Pajuharju keventää omistuksiaan merkittävästi, vaikkei välttämättä kaikkea myykkään. Isossa kuvassa tällä ei pitäisi olla suurta merkitystä.
8 tykkäystä
Pajuharju istuu Kamuxin hallituksessa ja tarkasti tietoinen missä Kamux menee. Tänään osari, joka ei mairittele nyt eikä nähtävillä olevassa lähitulevaisuudessa. Silti pestin vaihto sinne!
Pistää miettimään missä kunnossa näkymät Harviassa on. Eilen vertasin muutosta Bottaksen “siirtymiseen” Aston Martinille. Tänään uusien tietojen jälkeen mieluumminkin Williamsille!
8 tykkäystä
Ymmärrän kuitenkin huolen ja en itsekään voi olla ajattelematta sijoittana että kaikki jatkuu ennallaan, tehtaat pyörii ja Harvian organisaationa jatkaa kuin mitään ei muuttuisi. Parhaassa tapauksessa niinkuin sanoit kaikkien motivaatio kasvaa ja yritys parantaa nousujohteisesti. Mutta mahdollisuus myös toimitusjohtajan valinnassa on että mennään pieleen. Tuleva TJ voi nähdä yrityksen asiat toisin, haluaa tuoda oman kädenjälkensä toimintaa, joka ymmärrettävää. Mutta esimerkiksi tuntematta yrityskulttuuria ja toimialaa, voi vaikutukset olla suuria ihan rivityöntekijään asti. Tällöin alamäki voi yrityksessä olla jyrkkä vaikka olisi markkinajohtaja. Eli epävarmuutta nyt on tältäkin osin tiedossa mielestäni, ennenkuin uusi TJ valittu.
5 tykkäystä
Pajuharju on ollut Harvialla jo 6+ vuotta ja on sinä aikana saanut todella paljon hyvää aikaan, joten siinä mielessä en koe uusien haasteiden hakemista niin erikoiseksi. Yllättäväähän se on aina, varsinkin kun sijoittajilla tuntuu olevan poikkeuksellisen kova luotto nimenomaan Tapioon, mutta tuskin taustalla on mitään sen kummempaa.
Kamuxissa on mahdollisesti isompaa kasvupotentiaalia ja kovia tavoitteita minkä lisäksi herra tuntee firman hyvin jo ennestään hallitustyöskentelyn kautta, joten sekin on siinä mielessä aika looginen siirto. Toki Kamux on imagoltaan aika Harvian vastakohta, mutta ehkä sitä lähdetään parantaan TP:n johdolla. Itse näen tämän siirron suht merkittävänä riskinä Harvian kannalta ja isona mahdollisuutena Kamuxille, toki paljon riippuu Pajuharjun seuraajasta.
11 tykkäystä
Ja tähän lisäisin, että tuohan on aika pitkä aika (nykypäivänä) olla samassa firmassa töissä.
On tavallaan luontaista hakea vaihtelua työpaikkaa vaihtamalla. Aika useinhan siinä tilipussikin kasvaa.
9 tykkäystä
Alla Kauppalehden juttu Pajuharjun siirtymisestä. En tiedä onko maksumuurin takana joten otanpa muutaman sitaatin Harviaan liittyen alle:
Siirtymäkausi on siis noin puolen vuoden mittainen.
”Sen mukaan mennään, mitä aikoinaan on sovittu”, Pajuharju sanoo.
Pajuharjun mukaan hänen siirtoliikkeensä taustalla on monta asiaa.
”Toukokuussa tulee melkein seitsemän vuotta täyteen Harvian toimitusjohtajana, mikä on melkomoinen pätkä. Kiva päästä tekemään uutta”, hän sanoo.
Pajuharju kehuu vuolaasti Harviaa.
”Harvia on hieno yhtiö, joka on tosi vahvassa kunnossa.”
”Markkina on aina oikeassa, mutta yhtiö on kovassa tuloskunnossa. Vaikka ylärivi putosi kolmannella kvartaalilla 20 pinnaa, firma teki 20 pinnaa tulosta.”
Pajuharjun toimitusjohtajakaudella Harvian liikevaihto on yli kolminkertaistunut. Vuonna 2016 yhtiön liikevaihto oli 50,1 miljoonaa euroa, kun viime vuonna se oli 179,1 miljoonaa euroa. Liukuva 12 kuukauden liikevaihto on 180,8 miljoonaa euroa.
38 tykkäystä
Harvian tarina on hyvin samankaltainen kuin monella suomalaisella yhtiöllä. Ns. strategia keskittyy suhteellisen puhtaasti operatiivisen tehokkuuden parantamiseen ja innovaatiot ovat lähinnä “Horizon 1” tuotelähtöisiä innovaatioita, joita tarjotaan samaan kohderyhmään ja markkinaan kuten muitakin yhtiön portfolioon kuuluvia tuotteita. Tämä ns. traditionaalinen strategia ei välttämättä ole oikea strateginen valinta jos mietitään valtavaa Wellness toimialaa maailmanlaajuisesti ja mahdollisuuksia luoda lisäarvoa täysin uusille kohderyhmille ja näin kasvattaa niin liikevaihtoa kuin tulosta kokonaan eri luokkaan kuin mitä se nyt on. Pajuharju on onnistunut kasvattamaan yhtiötä, mikä on toki aika luonnollista kun lähtöpiste on hyvin pieni yhtiö. Nyt näyttää siltä että uusi kasvu vaatii täysin uudenlaisen liiketoimintamallin tuomista, jolla voidaan saattaa “lämmön tuomat terveysvaikutukset” täysin uusille kohderyhmille. Tämä taas vaatii ns. “Horizon 3” innovaatioita, jotka ovat yleensä muita kuin tuotekohtaisia. Vaikea nähdä että tätä osaamista löytyy suomalaisesta yritysjohdosta, sillä lähes kaikkien yhtiöiden johdon strategiatyökalupakki perustuu traditionaaliseen malliin jossa teollisuuden alan oletetaan olevan hyvinkin stabiili ja ennustettavissa. Ulkoisia tekijöitä ja aloihin kohdistuvia disruptoreita ei juurikan nähdä tai noteerata. Valtava potentiaali ja lisäarvo jää mahdollisesti lunastamatta kokonaan ja ihmiset päätyvät juhlimaan pienehkön yhtiön kvartaalitulosta suurina saavutuksina.
14 tykkäystä
Samanaikaisesti Harvian osakekurssi on (osinkoineen) n. nelinkertaistunut, että osakekurssi on seurannut löyhästi yhtiön kasvua.
Kannattavuushan on ollut ja on yhäkin erinomaista, kasvu tyssäsi nyt vähäksi aikaa monista syistä johtuen mutta pidemmällä aikavälillä uskon Harvian kasvavan edelleen hieman markkinaa nopeammin.
5 tykkäystä
Ymmärrän pointtisi mutta eikö nyt kuitenkin ole, että monet erittäin kannattavat ja menestyvät yritykset ole lopulta aika konservatiivisia ja rajattuja fokukseltaan? Jotkut yhtiöt kasvattavat uusia liiketoimintahaaroja mutta yleensä saavat päätulonsa ja -kannattavuutensa aika rajallisesta määrästä tuotteita ja palveluita.
Nykyisellä toimintamallilla Harvia on kyennyt muutamassa vuodessa moninkertaistamaan liikevaihtonsa ylläpitäen samalla erinomaista kannattavuutta ja luonut omistajille merkittävää arvoa osinkojen ja arvonnousun muodossa. Yhtiöllä on vielä runsaasti kasvunvaraa (markkinat ovat yhä aika sirpaloituneet) niin orgaanisesti kuin yritysostoin. Kun kerta on löydetty hyvin toimiva toimintamalli niin ei sitä kannata radikaalimmin muuttaa, keskittyy mieluummin hiomaan ja ylläpitämään sitä.
14 tykkäystä
“valtavaa Wellness toimialaa maailmanlaajuisesti ja mahdollisuuksia luoda lisäarvoa täysin uusille kohderyhmille”
mitä tämä olisi konkreettisesti?
Harviahan on onnistunut, kiuasvalmistajasta (peltilaatikko) saunan jne valmistajaksi, taitaa löytyä kokonaisratkaisuja lauteineen jne.
wellness on hyvin iso ja laaja asia, konkreettisesti voisi ajatella, että vaikkapa biljoonien kosmetiikka-ala voisi toimia saunan lämmössä
voisi tehdä Sauna-kosmetiikka -tuoteperheen, onhan Tapiolla Lumene-tausta
1 tykkäys
Niin. Jospa lähdetään siitä että hetki sitten harvia valmisti kiukaita, eli lämmitettäviä kiviä, wow, dude. Nyt Harvia on rakentanut siihen ympärille konseptin jolla hönöiltä ulkomaalaisilta saadaan enemmän fyffeä kuin pelkillä lämmitettävillä kivillä, joten voidaan todeta, että jotain muutakin kuin tuotannon osaoptimointia on tehty. En tiedä miten trendikäs sana ‘disruptio’ tähän sopii enkä välitä, mutta näen että Harvia on onnistunut kohtuullisen hyvin jos trendikkäiden sanojen sijaan keskitytään liiketoimintaan.
3 tykkäystä
Vastaan tässä nyt sinulle, mutta vastaus sopii muihinkin kommentteihin joita sain. Väittämäsi voi hyvin pitää paikkansa jos tyytyy siihen että Harvian potentiaali on noin 200MM€ laitevalmistaja/oheistuote valmistaja ja rima asetetaan (suomalaisittain) tarpeeksi matalalle että varmasti ylittyy. Kerro minulle mitä strategisia liikkeitä Harvia on tehnyt viime vuosien aikana, joiden avulla käännytetään nykyiset sauna/lämpöön perustuvien terveystuottteiden/palveluiden ”ei käyttäjät” ”käyttäjiksi”? Se mitä Harvia tekee kutsutaan ”Horizon 1” innovaatioiksi, joita tarjotaan samaan kohderyhmään kuin ennenkin. Parhaimmassa tapauksessa innovaatiot ylettyvät “Horizon 2” tasolle, jolloin voidaan horisontaalisesti avaaman vieressä oleva markkina.
Kun puhutaan ”ei käyttäjien” konvertoimista ”käyttäjiksi” se tapahtuu ”Horizon 3” innovaatioilla (täysin uudet ratkaisut täysin uusille kohderyhmille). “Horizon 3” innovaatio ajatusta voi verrat esim. mitä GE (General Electric) teki Intiassa, kun yritys toi markkinoille $500 ECG laitteen, jota voidaan käyttää syrjäseuduilla (vrt. tyypillisen ECG laitteen hinta länsimaissa noin $50 000). Tämä yhdistettynä uuteen liiketoimintamalliin avasi GE:lle järkyttävän ison markkinan Intiassa joka ei olisi ollut mahdollista sillä tuotteella ja strategialla jota toteutetaan länsimaissa.
Tämä ”ei käyttäjien” konvertointi ”käyttäjiksi” on se alue jossa on suurin potentiaali, eritoten Pohjois-Amerikassa. Kuinka saat suurten kaupunkien ”Millennial” kohderyhmät innostumaan saunan/lämmön tuomista terveydellisistä vaikutuksista ja konvertoitumaan säännöllisiksi käyttäjiksi. Ei taida onnistua ihan lineaarisella ja traditionaalisella arvoketjuun perustuvulla strategialla ja inkrementaaliseen tuotekehitykseen perustuvilla tuotteilla (vai ajattelitko että NY Cityssä olevaan kahden huoneen kaksioon laitettaisiin sauna?), vaan uusien liiketoimintamallien systemaattisella kokeilulla.
Btw, satuin tuossa taannoin lukemaan yhden wellness-alaa tutkivan yhtiön tutkimuksen, joka on vuosia tutkinut wellness teollisuuden alaa, ja eritoten sen alaosaa, sauna & spa, sen tulevaisuuden näkymistä ja liikkeistä. Tässä tutkimuksessa tuodaan esiin juuri liiketoimintamalleihin liittyvän disruption näkökulma. Oheisessa tutkimuksessa todetaan pelkästään Pohjois-Amerikan potentiaalin olevan reilut $2.2mrd seuraavan viiden vuoden aikana uusien liiketoimintamallien kautta (tämä siis päälle siihen miten ala maailman laajuisesti oletetaan kasvavan orgaanisesti, olettaen toki että liiketoimintamalli jota käytetään arvon luonnissa on suunnattu juuri kohderyhmäkohtaisesti). Kyse on siis valtavasta potentiaalisti jota yhtiöt ei (Harvia eikä muut valmistajat) pysty lunastamaan traditionaalisella strategialla. Se ei tarkoita sitä etteikö Harvia voisi olla hyvä ja vakaa yhtiö omassa kokoluokassaan, mutta isoin potentiaali jää lunastamatta. Wellness ala on lisäksi monien muiden mielenkiintoisten tutkimusten näkökulmasta katsottuna yksi sellaisista maailmanlaajuisista aloista, joka omaa monia disruption tunnusmerkkejä. Näin ollen alalla toimivien yritysten olisi hyvä pystyä lukemaan näitä “heikkoja” signaaleja sillä kysymykseen voi esim. sauna laitteiden valmistajien osalta tulla - ”oletko allalla innovaattori ja suunnan näyttäjä vai tyydytkö olemaan laitevalmistaja.” Tässäkin hyvä vertauskuva löytyy Nokiasta alan murroksen kynnyksellä reilut 10v sitten. Eivät osanneet lukea “heikkoja” signaaleja ja loppu on historiaa.
Kumman kyydissä olisit enemmin ollut kun smartphonet alkoivat yleistyä, Applen vai Nokian? Asetelma voi hyvinkin olla sama kun mietitään miten wellness ala kokonaisuudessaan kehittyy koko ajan uusien konseptien ja liiketoimintamallien osalta (teknologia yhtenä suurena tekijänä ja toisena juuri nämä platform-ajatteluun tottuneet Millennial ja nuoremmat kohderyhmät). Itse veikkaan että näiden suurien kohderyhmien konvertoiminen asiakkaiksi vaatii hieman enemmän kuin tuoteportfolion jossa on kiukaita, kiviä ja paljuja. Se että olet johtavassa asemassa tänään, ei tarkoita että olet sitä huomenna. Kukaan ei voi täysin ennustaa tulevaisuutta, joten paras tapa yritykselle ja sen johdolle on luoda tulevaisuus itse. Harvialla pitäisi olla kyky ”piirtää” kuva ”huomisen” saunan terveydellisiin vaikutuksiin liittyvästä liiketoiminnasta (englannissa on sanonta ”reimagine your future.”) Tätä kuvaa ei ole Pajuharju pystynyt selkeästi piirtämään, enkä usko että sitä pystyy myöskään Ari Vesterinen piirtämään (vai miten onnistui tulevaisuuden kuvan piirtäminen aikanaan Kallasvuolta Nokiassa?) Pahoin pelkään että suomalaisen koulukunnan yritysjohtajat kuuluvat traditionaalisen strategian “oppilaisiin” jolloin arvon lunastamisen keinot keskittyvät enemmän operatiivisen tehokkuuden parantamiseen ja inkrementaaliseen tuotekehitykseen, missä ei kyetä nähdä ”mitä voidaan olla” ja tyydytään siihen ”mitä olemme”. Tästä mahdollisuudesta (tai uhkasta, miten sen nyt ottaa) on laajemmin kyse.
19 tykkäystä
Tuossa alla vastailen VisL nikille esimerkkien kera. Sama vastaus varmasti avaa myös sinun esittämiin kysymyksiin.
”oletko allalla innovaattori ja suunnan näyttäjä vai tyydytkö olemaan laitevalmistaja.”
mitkä nämä innovaatiot voisivat olla Harvian tapauksessa, joku foorumilla hienosti esitti esim. Aalto-kiuasta,
itsekin näen, että Harvian pitäisi panostaa (enemmän) innovaattorin asemaan
3 tykkäystä
Esittämäsi kyseenalaistukset ovat mielestäni täysin valideja, mutta samaan aikaan joka ikistä maailmassa toimivaa yritystä koskevia. Yhdenkään yrityksen ei pitäisi mukavoitua ja vain luottaa siihen, että se mitä on aina tehty, toimii huomennakin. Kysyn siis sinulta, että koetko harvian olevan erityisen jälkijunassa tulevaisuuden trendeihin nähden verrattuna esim. vaikka kaikkiin muihin maailman pörssilistattuihin yrityksiin? Onko sinulla ehdotuksia uusiksi innovaatioiksi Harvian alalle? Onko jokin syy miksei Harvia kykenisi luomaan innovaatioita tulevaisuudessa ottaakseen osaansa kuvailemastasi valtavasta tulevaisuuden markkinasta? Jos ymmärsin oikein niin et usko yhdenkään suomalaisen yrityksen kykenevän kehittämään tulevaisuuden innovaatioita, koska suomalaisilta yksinkertaisesti puuttuu kyky moiseen. Tällä logiikalla voisi siis sulkea koko helsingin pörssin sijoitusuniversuminsa ulkopuolelle.
5 tykkäystä
Jos vastuuton brainstormailu sallitaan, niin näen, että potentiaali tulee nimenomaan erilaisista saunakulttuureista.
-
Suomessa siihen liittyy usein olut ja HK:n blöö kiukaalla (kärjistettynä)
-
Jenkeissä healing with heat kylmäaltaineen
-
Keski-Euroopassa tuoksut ja rasvat yms.
-
Japanilainen sauna näyttää usein olevan jokin arkkitehtuurinen taideteos.
Voisin siis kuvitella, että innovaatiot voisivat liittyä tuohon käyttökokemukseen. Vähän kuin aikaisemmin mainittu iPhone vs. Nokia. iPhone ei kehittänyt parempaa puhelinta vaan laajensi sekä myös yksilöi käyttökokemusta.
21 tykkäystä
Tämän näkökulman Nokia vs. Apple -vertailuun puhelimissa voisin ostaakin, mutta muuten on vähän epäsuhtaista vertailla tuotetta, joka on hyvin pitkälti high-techia alusta loppuun ja ylipäätään keksintönä (alunperin hyvin erilaisena kuin nyt) vain luokkaa 150 vuotta vanha, tuhansien vuosien saatossa jalostuneeseen asiaan, jota ehkä voisi luonnehtia peseytymisen sekä kehon ja mielen hoidon kulttuuriksi ennemmin kuin tuotteeksi. Tai onhan molemmissa kyllä se samaa, että se mitä käyttäjä haluaa ei niinkään ole se laite, vaan ne kokemukset joita sillä laitteella saadaan.
Mietin eilen illalla @Disruptori:n kirjoitusta sähköuunissa paistettua pakastepitsaa syödessäni, että millä tavalla pitsa - tai sauna - on “disruptoituneet” viimeisen sadan vuoden aikana. Pitsassa lähinnä tuli mieleen tuotteiden puolelta pakaste- ja einesversiot sekä “käyttökokemuksen” puolelta pitsabuffet. Edelleen ihmiset haluaa kuitenkin sitä alkuperäistä, uudemmat versiot on tulleet vain rinnalle täydentämään kokemusta ja palettia.
Saunan puolelta ehkä suurin mullistus on jatkuvalämmitteinen kiuas, seuraavaksi enemmän tuoteinnovaatioiksi laskettavat sähkökiuas ja viime aikoina infrapunasauna. Kertalämmitteiset saunat lähestulkoon katosivat jatkuvalämmitteisten tieltä sotien jälkeen ja muutenkin muuttivat koko kokemuksen (vaikka edelleen Suomessa haetaan sitä savusaunen hämyistä tunnelmaa saunoihin, tämä ei ehkä kuitenkaan päde alueilla joissa ei vanhaa saunakulttuuria ole), ja sähkökiukaat ovat lyöneet läpi isosti. Infrapunaa vois ehkä ajatella vähän isompana innovaationa sikäli, että se mahdollistaa saunan rakentamisen käsittääkseni melkein mihin tahansa ilman rakenteellisia muutostarpeita rakennukseen (vaikka NYC:läiseen kaksioon). En ole itse koskaan infrapunasaunassa ollut, joten en tiedä miten se vertautuu perinteisempää (suomalaiseen) saunaan, mutta epäilen että noissa on vähän sama ero kuin sähköuunissa paistuneella einespitsalla ja perinteisellä pitsauunissa paistetulla pitsalla. Molemmille luultavasti on tilausta jatkossakin. Sauna-As-a-Service on sekin keksitty jo ajat sitten - yleiset/yhteiskäytössä olevat saunat. Varmaan peräkärryyn rakennettuja saunojakin joku vuokraa, jos saunan haluaa kuukausimaksulla kotiinsa. En tiedä miten platform-ajattelu voisi saunomista muuttaa, tai millä tavalla ihmisen ja saunan välinen “käyttöliittymä” voisi tästä vielä merkittävästi muuttua. Kaikkea ei välttämättä voi enää “disruptoida”, vaikka Sodastream-mainoksessa yritetäänkin väittää että kuplien lisääminen jotenkin vettä parantaisi.
Surkealla kosketusnäytöllä (tai vielä pahempaa: olemattoman pienellä näytöllä ja yhtä pienellä näppäimistöllä) varustettua älypuhelinta taas ei juuri kukaan kaipaa arkeensa.
Sadan vuoden päästä minun varmaan voi osoittaa olleen väärässä, mutta onko sillä minulle tänä päivänä Harviaa sijoituskohteena arvioidessa merkitystä, jos mullistus tapahtuu vaikkapa 60 vuoden kuluttua? Mie en silloin enää muutenkaan ole nauttimassa sijoitusteni tuotoista.
27 tykkäystä
Sinänsä kysymys disruptiosta on mielenkiintoinen, mietin sitä nyt itsekin. Alla ovat Harvian tavoite, missio ja visio. Harvia on ottanut sen linjan, että se on maailman johtava tekijä saunabisneksessä. Ja kuten näemme, se on tähän asti toiminut varsin mainiosti. (Olen @eesau kanssa samoilla linjoilla, en nyt toista kaikkea hänen sanomaansa tässä.)
Saunabisnes on vielä varsin sirpaloitunutta mutta jotenkin näkisin, että Harvia on valmiiksi siellä huippujoukossa ja sillä on hyvä näköala alaan. He parhaillaankin luovat sekä omaa, että koko alan tulevaisuutta. Pidin yhdestä tulosinfossa, missä sanottiin, että ei ole mitään “hokkus pokkus -asioita” vaan määrätietoista tekemistä. Vallankumouksellisia toimia tarvitaan hyvin harvoin, yleensä hyvä ja määrätietoinen tekeminen on menestysresepti.
1 tykkäys
Ei tässä ole siitä kyse että yksittäinen yhtiö alalla olisi toista jälkijunassa, vaan siitä mitkä ovat mahdollisuudet kasvattaa liiketoimintaa tavanomaista nopeampaa avaamalla täysin uusia kohderyhmiä joita nykyinen arvolupaus ei tavoita. On sinänsä turha verrata yhtiöitä alalta toiseen sillä vertauspohja ei anna mitään järkevää, koska eroja on niin monia. Taisin kyllä mainita että Harvia voi olla oikein hyvä sijoituskohde omassa kokoluokassaan (kuten moni muukin suomalainen yhtiö), mutta isoin mahdollisuus jää lunastamatta. Toisin sanoen teollisuuden alalla ja sen liikkeissä on mahdollisuus paljon isompaan ja arvostetumpaa yhtiöön.
Mitä tulee innovaatioihin, niin ei varmasti ole minun tehtävä tehdä yrityksen johdon ja hallituksen tehtäviä. Jätetään se heille ja yhtiötä lähellä oleville neuvonantajille. Jos Harvia olisi sen yhtiön asiakas jonka palveluksessa itse olen, niin varmasti lähtisin “piirtämään” uusia liiketoimintamalleja perustuen wellness alan liikkeisiin ja yleisiin megatrendeihin. Tähän ajatukseen kuuluu mm. kuinka yhtiö pääsee käsiksi asiakasdataan (1st party data), kuinka saadaan aikaiseksi toistuva tulovirta (reoccurring revenue), minkälaista roolia platformit pystyvät pelaamaan saunaan liittyvässä kokemuksessa, kuinka nämä yhdistetään sellaiseksi malliksi jolla voidaan markkinalle tuoda täysin uusi arvolupaus (value proposition), jonka avulla yhtiö voi avata sellaiset kohderymät asiakkaikseen jotka eivät muutoin tule yhtiön asiakkaiksi. Tässä työssä on hyvä muistaa se, että monissa maissa ei ole minkäänlaista sauna kulttuuria ja perus suomalainen saunakulttuuri ei välttämättä ole se oikea vaihtoehto. Näin ollen arvolupauksen ja sitä tukevan liiketoimintamallin tulisi pystyä luomaan täysin uniikkia saunakulttuuria.
Innovaatioilla tarkoitan eritoten liiketoimintamalleihin liittyviä innovaatioita. Suomalaiseten innovaatiot ovat pitkälti tuotelähtöisiä ja se kumpuaa tuotelähtöisestä insinööriajattelusta (kyllä hyvä tuote itsensä myy). Usein innovaatioit eivät tarvitse niinkään uutta tuotetta vaan uuden liiketoimintamallin, jonka avulla luodaan asiakkaalle täysin uutta lisäarvoa. Tässä innovaatio puolessa suomalaiset yhtiöt ovat valitettavasti kv-tasoon verrattuna jäljessä.
En ole Harvian osalta nähnyt sellaisia merkkejä, jotka olisivat mitään muuta kuin inkrementaalista olemassa olevaan tuotteeseen perustuvaa innovaatiota. Tämä voi tuki muuttua, mutta jonkun pitää muutosta ajaa.
Kaikkihan on kiinni siitä mihin tyytyy ja mitä tavoittelee. Harvia (ja muutkin saunalaitteiden valmistajat) voivat olla hyviä yhtiöitä omassa kokoluokassaan hyvinkin pitkään ja näin tuottaa mm. osinkojen kautta osakkeenomistajille hyvää. Toiset yhtiöt lähestyvät mahdollisuuksia kysyen “kuinka me voimme olla alan X Apple”, jolloin johdon ja hallituksen ambitiotaso on täysin eri.
6 tykkäystä