Harvia-foorumi eli Haarumi - Kansainvälistä kasvua ja hyvinvoinnin megatrendejä

“valtavaa Wellness toimialaa maailmanlaajuisesti ja mahdollisuuksia luoda lisäarvoa täysin uusille kohderyhmille”

mitä tämä olisi konkreettisesti?

Harviahan on onnistunut, kiuasvalmistajasta (peltilaatikko) saunan jne valmistajaksi, taitaa löytyä kokonaisratkaisuja lauteineen jne.

wellness on hyvin iso ja laaja asia, konkreettisesti voisi ajatella, että vaikkapa biljoonien kosmetiikka-ala voisi toimia saunan lämmössä

voisi tehdä Sauna-kosmetiikka -tuoteperheen, onhan Tapiolla Lumene-tausta

1 tykkäys

Niin. Jospa lähdetään siitä että hetki sitten harvia valmisti kiukaita, eli lämmitettäviä kiviä, wow, dude. Nyt Harvia on rakentanut siihen ympärille konseptin jolla hönöiltä ulkomaalaisilta saadaan enemmän fyffeä kuin pelkillä lämmitettävillä kivillä, joten voidaan todeta, että jotain muutakin kuin tuotannon osaoptimointia on tehty. En tiedä miten trendikäs sana ‘disruptio’ tähän sopii enkä välitä, mutta näen että Harvia on onnistunut kohtuullisen hyvin jos trendikkäiden sanojen sijaan keskitytään liiketoimintaan.

3 tykkäystä

Vastaan tässä nyt sinulle, mutta vastaus sopii muihinkin kommentteihin joita sain. Väittämäsi voi hyvin pitää paikkansa jos tyytyy siihen että Harvian potentiaali on noin 200MM€ laitevalmistaja/oheistuote valmistaja ja rima asetetaan (suomalaisittain) tarpeeksi matalalle että varmasti ylittyy. Kerro minulle mitä strategisia liikkeitä Harvia on tehnyt viime vuosien aikana, joiden avulla käännytetään nykyiset sauna/lämpöön perustuvien terveystuottteiden/palveluiden ”ei käyttäjät” ”käyttäjiksi”? Se mitä Harvia tekee kutsutaan ”Horizon 1” innovaatioiksi, joita tarjotaan samaan kohderyhmään kuin ennenkin. Parhaimmassa tapauksessa innovaatiot ylettyvät “Horizon 2” tasolle, jolloin voidaan horisontaalisesti avaaman vieressä oleva markkina.

Kun puhutaan ”ei käyttäjien” konvertoimista ”käyttäjiksi” se tapahtuu ”Horizon 3” innovaatioilla (täysin uudet ratkaisut täysin uusille kohderyhmille). “Horizon 3” innovaatio ajatusta voi verrat esim. mitä GE (General Electric) teki Intiassa, kun yritys toi markkinoille $500 ECG laitteen, jota voidaan käyttää syrjäseuduilla (vrt. tyypillisen ECG laitteen hinta länsimaissa noin $50 000). Tämä yhdistettynä uuteen liiketoimintamalliin avasi GE:lle järkyttävän ison markkinan Intiassa joka ei olisi ollut mahdollista sillä tuotteella ja strategialla jota toteutetaan länsimaissa.

Tämä ”ei käyttäjien” konvertointi ”käyttäjiksi” on se alue jossa on suurin potentiaali, eritoten Pohjois-Amerikassa. Kuinka saat suurten kaupunkien ”Millennial” kohderyhmät innostumaan saunan/lämmön tuomista terveydellisistä vaikutuksista ja konvertoitumaan säännöllisiksi käyttäjiksi. Ei taida onnistua ihan lineaarisella ja traditionaalisella arvoketjuun perustuvulla strategialla ja inkrementaaliseen tuotekehitykseen perustuvilla tuotteilla (vai ajattelitko että NY Cityssä olevaan kahden huoneen kaksioon laitettaisiin sauna?), vaan uusien liiketoimintamallien systemaattisella kokeilulla.

Btw, satuin tuossa taannoin lukemaan yhden wellness-alaa tutkivan yhtiön tutkimuksen, joka on vuosia tutkinut wellness teollisuuden alaa, ja eritoten sen alaosaa, sauna & spa, sen tulevaisuuden näkymistä ja liikkeistä. Tässä tutkimuksessa tuodaan esiin juuri liiketoimintamalleihin liittyvän disruption näkökulma. Oheisessa tutkimuksessa todetaan pelkästään Pohjois-Amerikan potentiaalin olevan reilut $2.2mrd seuraavan viiden vuoden aikana uusien liiketoimintamallien kautta (tämä siis päälle siihen miten ala maailman laajuisesti oletetaan kasvavan orgaanisesti, olettaen toki että liiketoimintamalli jota käytetään arvon luonnissa on suunnattu juuri kohderyhmäkohtaisesti). Kyse on siis valtavasta potentiaalisti jota yhtiöt ei (Harvia eikä muut valmistajat) pysty lunastamaan traditionaalisella strategialla. Se ei tarkoita sitä etteikö Harvia voisi olla hyvä ja vakaa yhtiö omassa kokoluokassaan, mutta isoin potentiaali jää lunastamatta. Wellness ala on lisäksi monien muiden mielenkiintoisten tutkimusten näkökulmasta katsottuna yksi sellaisista maailmanlaajuisista aloista, joka omaa monia disruption tunnusmerkkejä. Näin ollen alalla toimivien yritysten olisi hyvä pystyä lukemaan näitä “heikkoja” signaaleja sillä kysymykseen voi esim. sauna laitteiden valmistajien osalta tulla - ”oletko allalla innovaattori ja suunnan näyttäjä vai tyydytkö olemaan laitevalmistaja.” Tässäkin hyvä vertauskuva löytyy Nokiasta alan murroksen kynnyksellä reilut 10v sitten. Eivät osanneet lukea “heikkoja” signaaleja ja loppu on historiaa.

Kumman kyydissä olisit enemmin ollut kun smartphonet alkoivat yleistyä, Applen vai Nokian? Asetelma voi hyvinkin olla sama kun mietitään miten wellness ala kokonaisuudessaan kehittyy koko ajan uusien konseptien ja liiketoimintamallien osalta (teknologia yhtenä suurena tekijänä ja toisena juuri nämä platform-ajatteluun tottuneet Millennial ja nuoremmat kohderyhmät). Itse veikkaan että näiden suurien kohderyhmien konvertoiminen asiakkaiksi vaatii hieman enemmän kuin tuoteportfolion jossa on kiukaita, kiviä ja paljuja. Se että olet johtavassa asemassa tänään, ei tarkoita että olet sitä huomenna. Kukaan ei voi täysin ennustaa tulevaisuutta, joten paras tapa yritykselle ja sen johdolle on luoda tulevaisuus itse. Harvialla pitäisi olla kyky ”piirtää” kuva ”huomisen” saunan terveydellisiin vaikutuksiin liittyvästä liiketoiminnasta (englannissa on sanonta ”reimagine your future.”) Tätä kuvaa ei ole Pajuharju pystynyt selkeästi piirtämään, enkä usko että sitä pystyy myöskään Ari Vesterinen piirtämään (vai miten onnistui tulevaisuuden kuvan piirtäminen aikanaan Kallasvuolta Nokiassa?) Pahoin pelkään että suomalaisen koulukunnan yritysjohtajat kuuluvat traditionaalisen strategian “oppilaisiin” jolloin arvon lunastamisen keinot keskittyvät enemmän operatiivisen tehokkuuden parantamiseen ja inkrementaaliseen tuotekehitykseen, missä ei kyetä nähdä ”mitä voidaan olla” ja tyydytään siihen ”mitä olemme”. Tästä mahdollisuudesta (tai uhkasta, miten sen nyt ottaa) on laajemmin kyse.

19 tykkäystä

Tuossa alla vastailen VisL nikille esimerkkien kera. Sama vastaus varmasti avaa myös sinun esittämiin kysymyksiin.

”oletko allalla innovaattori ja suunnan näyttäjä vai tyydytkö olemaan laitevalmistaja.”

mitkä nämä innovaatiot voisivat olla Harvian tapauksessa, joku foorumilla hienosti esitti esim. Aalto-kiuasta,

itsekin näen, että Harvian pitäisi panostaa (enemmän) innovaattorin asemaan

3 tykkäystä

Esittämäsi kyseenalaistukset ovat mielestäni täysin valideja, mutta samaan aikaan joka ikistä maailmassa toimivaa yritystä koskevia. Yhdenkään yrityksen ei pitäisi mukavoitua ja vain luottaa siihen, että se mitä on aina tehty, toimii huomennakin. Kysyn siis sinulta, että koetko harvian olevan erityisen jälkijunassa tulevaisuuden trendeihin nähden verrattuna esim. vaikka kaikkiin muihin maailman pörssilistattuihin yrityksiin? Onko sinulla ehdotuksia uusiksi innovaatioiksi Harvian alalle? Onko jokin syy miksei Harvia kykenisi luomaan innovaatioita tulevaisuudessa ottaakseen osaansa kuvailemastasi valtavasta tulevaisuuden markkinasta? Jos ymmärsin oikein niin et usko yhdenkään suomalaisen yrityksen kykenevän kehittämään tulevaisuuden innovaatioita, koska suomalaisilta yksinkertaisesti puuttuu kyky moiseen. Tällä logiikalla voisi siis sulkea koko helsingin pörssin sijoitusuniversuminsa ulkopuolelle.

5 tykkäystä

Jos vastuuton brainstormailu sallitaan, niin näen, että potentiaali tulee nimenomaan erilaisista saunakulttuureista.

  • Suomessa siihen liittyy usein olut ja HK:n blöö kiukaalla (kärjistettynä)

  • Jenkeissä healing with heat kylmäaltaineen

  • Keski-Euroopassa tuoksut ja rasvat yms.

  • Japanilainen sauna näyttää usein olevan jokin arkkitehtuurinen taideteos.

Voisin siis kuvitella, että innovaatiot voisivat liittyä tuohon käyttökokemukseen. Vähän kuin aikaisemmin mainittu iPhone vs. Nokia. iPhone ei kehittänyt parempaa puhelinta vaan laajensi sekä myös yksilöi käyttökokemusta.

21 tykkäystä

Tämän näkökulman Nokia vs. Apple -vertailuun puhelimissa voisin ostaakin, mutta muuten on vähän epäsuhtaista vertailla tuotetta, joka on hyvin pitkälti high-techia alusta loppuun ja ylipäätään keksintönä (alunperin hyvin erilaisena kuin nyt) vain luokkaa 150 vuotta vanha, tuhansien vuosien saatossa jalostuneeseen asiaan, jota ehkä voisi luonnehtia peseytymisen sekä kehon ja mielen hoidon kulttuuriksi ennemmin kuin tuotteeksi. Tai onhan molemmissa kyllä se samaa, että se mitä käyttäjä haluaa ei niinkään ole se laite, vaan ne kokemukset joita sillä laitteella saadaan.

Mietin eilen illalla @Disruptori:n kirjoitusta sähköuunissa paistettua pakastepitsaa syödessäni, että millä tavalla pitsa - tai sauna - on “disruptoituneet” viimeisen sadan vuoden aikana. Pitsassa lähinnä tuli mieleen tuotteiden puolelta pakaste- ja einesversiot sekä “käyttökokemuksen” puolelta pitsabuffet. Edelleen ihmiset haluaa kuitenkin sitä alkuperäistä, uudemmat versiot on tulleet vain rinnalle täydentämään kokemusta ja palettia.
Saunan puolelta ehkä suurin mullistus on jatkuvalämmitteinen kiuas, seuraavaksi enemmän tuoteinnovaatioiksi laskettavat sähkökiuas ja viime aikoina infrapunasauna. Kertalämmitteiset saunat lähestulkoon katosivat jatkuvalämmitteisten tieltä sotien jälkeen ja muutenkin muuttivat koko kokemuksen (vaikka edelleen Suomessa haetaan sitä savusaunen hämyistä tunnelmaa saunoihin, tämä ei ehkä kuitenkaan päde alueilla joissa ei vanhaa saunakulttuuria ole), ja sähkökiukaat ovat lyöneet läpi isosti. Infrapunaa vois ehkä ajatella vähän isompana innovaationa sikäli, että se mahdollistaa saunan rakentamisen käsittääkseni melkein mihin tahansa ilman rakenteellisia muutostarpeita rakennukseen (vaikka NYC:läiseen kaksioon). En ole itse koskaan infrapunasaunassa ollut, joten en tiedä miten se vertautuu perinteisempää (suomalaiseen) saunaan, mutta epäilen että noissa on vähän sama ero kuin sähköuunissa paistuneella einespitsalla ja perinteisellä pitsauunissa paistetulla pitsalla. Molemmille luultavasti on tilausta jatkossakin. Sauna-As-a-Service on sekin keksitty jo ajat sitten - yleiset/yhteiskäytössä olevat saunat. Varmaan peräkärryyn rakennettuja saunojakin joku vuokraa, jos saunan haluaa kuukausimaksulla kotiinsa. En tiedä miten platform-ajattelu voisi saunomista muuttaa, tai millä tavalla ihmisen ja saunan välinen “käyttöliittymä” voisi tästä vielä merkittävästi muuttua. Kaikkea ei välttämättä voi enää “disruptoida”, vaikka Sodastream-mainoksessa yritetäänkin väittää että kuplien lisääminen jotenkin vettä parantaisi.

Surkealla kosketusnäytöllä (tai vielä pahempaa: olemattoman pienellä näytöllä ja yhtä pienellä näppäimistöllä) varustettua älypuhelinta taas ei juuri kukaan kaipaa arkeensa.

Sadan vuoden päästä minun varmaan voi osoittaa olleen väärässä, mutta onko sillä minulle tänä päivänä Harviaa sijoituskohteena arvioidessa merkitystä, jos mullistus tapahtuu vaikkapa 60 vuoden kuluttua? Mie en silloin enää muutenkaan ole nauttimassa sijoitusteni tuotoista.

27 tykkäystä

Sinänsä kysymys disruptiosta on mielenkiintoinen, mietin sitä nyt itsekin. Alla ovat Harvian tavoite, missio ja visio. Harvia on ottanut sen linjan, että se on maailman johtava tekijä saunabisneksessä. Ja kuten näemme, se on tähän asti toiminut varsin mainiosti. (Olen @eesau kanssa samoilla linjoilla, en nyt toista kaikkea hänen sanomaansa tässä.)

Saunabisnes on vielä varsin sirpaloitunutta mutta jotenkin näkisin, että Harvia on valmiiksi siellä huippujoukossa ja sillä on hyvä näköala alaan. He parhaillaankin luovat sekä omaa, että koko alan tulevaisuutta. Pidin yhdestä tulosinfossa, missä sanottiin, että ei ole mitään “hokkus pokkus -asioita” vaan määrätietoista tekemistä. Vallankumouksellisia toimia tarvitaan hyvin harvoin, yleensä hyvä ja määrätietoinen tekeminen on menestysresepti.

1 tykkäys

Ei tässä ole siitä kyse että yksittäinen yhtiö alalla olisi toista jälkijunassa, vaan siitä mitkä ovat mahdollisuudet kasvattaa liiketoimintaa tavanomaista nopeampaa avaamalla täysin uusia kohderyhmiä joita nykyinen arvolupaus ei tavoita. On sinänsä turha verrata yhtiöitä alalta toiseen sillä vertauspohja ei anna mitään järkevää, koska eroja on niin monia. Taisin kyllä mainita että Harvia voi olla oikein hyvä sijoituskohde omassa kokoluokassaan (kuten moni muukin suomalainen yhtiö), mutta isoin mahdollisuus jää lunastamatta. Toisin sanoen teollisuuden alalla ja sen liikkeissä on mahdollisuus paljon isompaan ja arvostetumpaa yhtiöön.

Mitä tulee innovaatioihin, niin ei varmasti ole minun tehtävä tehdä yrityksen johdon ja hallituksen tehtäviä. Jätetään se heille ja yhtiötä lähellä oleville neuvonantajille. Jos Harvia olisi sen yhtiön asiakas jonka palveluksessa itse olen, niin varmasti lähtisin “piirtämään” uusia liiketoimintamalleja perustuen wellness alan liikkeisiin ja yleisiin megatrendeihin. Tähän ajatukseen kuuluu mm. kuinka yhtiö pääsee käsiksi asiakasdataan (1st party data), kuinka saadaan aikaiseksi toistuva tulovirta (reoccurring revenue), minkälaista roolia platformit pystyvät pelaamaan saunaan liittyvässä kokemuksessa, kuinka nämä yhdistetään sellaiseksi malliksi jolla voidaan markkinalle tuoda täysin uusi arvolupaus (value proposition), jonka avulla yhtiö voi avata sellaiset kohderymät asiakkaikseen jotka eivät muutoin tule yhtiön asiakkaiksi. Tässä työssä on hyvä muistaa se, että monissa maissa ei ole minkäänlaista sauna kulttuuria ja perus suomalainen saunakulttuuri ei välttämättä ole se oikea vaihtoehto. Näin ollen arvolupauksen ja sitä tukevan liiketoimintamallin tulisi pystyä luomaan täysin uniikkia saunakulttuuria.

Innovaatioilla tarkoitan eritoten liiketoimintamalleihin liittyviä innovaatioita. Suomalaiseten innovaatiot ovat pitkälti tuotelähtöisiä ja se kumpuaa tuotelähtöisestä insinööriajattelusta (kyllä hyvä tuote itsensä myy). Usein innovaatioit eivät tarvitse niinkään uutta tuotetta vaan uuden liiketoimintamallin, jonka avulla luodaan asiakkaalle täysin uutta lisäarvoa. Tässä innovaatio puolessa suomalaiset yhtiöt ovat valitettavasti kv-tasoon verrattuna jäljessä.

En ole Harvian osalta nähnyt sellaisia merkkejä, jotka olisivat mitään muuta kuin inkrementaalista olemassa olevaan tuotteeseen perustuvaa innovaatiota. Tämä voi tuki muuttua, mutta jonkun pitää muutosta ajaa.

Kaikkihan on kiinni siitä mihin tyytyy ja mitä tavoittelee. Harvia (ja muutkin saunalaitteiden valmistajat) voivat olla hyviä yhtiöitä omassa kokoluokassaan hyvinkin pitkään ja näin tuottaa mm. osinkojen kautta osakkeenomistajille hyvää. Toiset yhtiöt lähestyvät mahdollisuuksia kysyen “kuinka me voimme olla alan X Apple”, jolloin johdon ja hallituksen ambitiotaso on täysin eri.

6 tykkäystä

Juurikin niin - ei Applen tuoma puhelin tuotteena ollut se mullistava loppujen lopuksi, vaan puhelimen ympärillä oleva ekosysteemi, joka on avoin ja joka tuottaa suuret network efektit, joista Apple yhtiönä hyötyy. Eli ns. lock-in efekti. Puhelin on itse asiassa sivujuonne jos oikein tarkkaan mietitään. Voidaanko Wellness alalla saunan ympärille luomaan samankaltainen lock-in efekti, jossa itse asiassa varsinainen saunassa istuminen ei ole kiinne kohta vaan sen ympärille tuleva laajempi terveyteen liittyvä kokonaisuus. Teollisuuden alan liikkeet tarjoaa tähän mahdollisuuden, kysymys on siitä kuka sitä lähtee ajamaan. Tyypillisesti tällaiset liikkeet eivät tule alan johtavilta toimijoita (legacy players), johtuen heidän “lukkiintuneesta” ajatteluvasta ja “byrokratiasta” yhdistettynä lyhyen aikavälin tulostavoitteisiin, jolloin tärkeämmäksi tulee operatiivisen tehokkuuden jatkuva parantaminen kilpailijoidin nähde. Tilanne yleensä muuttuu kun toimialaa lähellä oleva uusi toimija muuttaa alaa uuden arvolupauksen kautta radikaalisti. Tällöin alan kokonaisasetelma muuttuu, joskus jopa niin että vanha johtava yhtiö marginalisoituu. Yleensä “nyrkkisääntö” on että yrityksen johdon tulisi käyttää noin 30-40% ajastaan määrittelemään millä keinoin yhtiö tulee olemaan johtavassa asemassa vielä vuosikymmenen jälkeen ja pirtää näistä näkymät yhtiötä seuraaville analyytikoille ja sijoittajille. Liian usein johto keskittyy noin 80-90% operatiivisen tehokkuuden parantamiseen, eli toisin sanoen kuinka parhaiten johdetaan nykytilannetta (kvartaalia).

3 tykkäystä

Mutta kuinka usein tällaista oikeasti tapahtuu vakiintuneilla aloilla? Teknologiasektorilla kehitys on nopeaa ja tarjoaa “iskun paikkoja” pienemmille yhtiöille (joista iso osa on sitten huteja) mutta muilla sektoreilla? Tyyliin Coca Colaa on yritetty ja yritetään koko ajan horjuttaa mutta yhtiö porskuttaa vaikka tuote on toista sataa vuotta vanha (markkinalla on vain kaksi oikeasti isoa brändiä). Pankkien piti hävitä kilpailu ketterämpien teknologioiden takia mutta jopa teknologisesti edistyneen Suomen pankkisektoria hallitsevat vanhat nimet. Teleoperaattoreissa sama juttu. Kuluttajabrändit ovat loppujen lopuksi aika vakiintuneita (esim. elintarvikepuolella Fazerin sininen - siinä Fazer on onnistunut brändinluonnissa ja tuotteen monipuolistamisesta eri makuvaihtoehdoilla, kuitenkin vanha tuotelupaus säilyttäen).

Mainitsemasi asiat lukkiintuneesta ajattelutavasta ja byrokratisoitumisesta + lyhyen aikavälin tavoitteet ovat tärkeitä, niihin voi kompuroida yhtiö kuin yhtiö. Tästä toivottavasti Harvialla pidetään huolta, ulkoapäin näihin asioihin ei näe kauhean hyvin. Parhaita kohtia nähdä yhtiön sisään ovat erilaiset kriisit tai isot vastoinkäymiset, silloin näkee, miten yhtiö selviytyy nopeista ja isoista muutoksista. Harvian toiminta nykyisessä kriisissä (Venäjän markkinoiden menetys, kysynnän voimakas heikentyminen yms. ajankohtaiset haasteet) on mielestäni osoittanut ketteryyttä ja osaamista.

Itse näkisin Harvian isona haasteena asiakkaiden ymmärtämisen ja tuntemisen, etenkin uusilla markkinoilla. Toisin kuin Suomessa, jossain Yhdysvalloissa asiakkaan ostoprosessi on erilainen, johtuen siitä, ettei ole saunakulttuuria, jossa käydään vaan hakemassa rautakaupasta kiuas ja sähkäri asentaa sen. Uusilla markkinoilla niin kuluttaja- kuin ammattiasiakkaat tarvitsevat eri lailla tukea ja myös markkinoinnissa tulee tämä huomioida. Asiakkaan tunteminen on iso juttu.

Kokonaisuutena näkisin edelleen, että Harvialla on homma aika hyvin hanskassa ja että valittu tapa kasvaa on ainakin tässä vaiheessa fiksua. Aina voi toki parantaa ja yllä kuvailin jo mahdollisia “vaaranpaikkoja”.

9 tykkäystä

Harvia on lineaarinen tuote- ja brändiyhtiö.

Houkuttelevaksi keissin tekee se, että se toimii riittävän pienellä nichellä, joka ei jättejä toistaiseksi kiinnosta. Harvialla on sopiva sopukka kasvaa ja pitää kiinni kilpailueduistaan.

Kiukaita, saunoja, paljuja, ja mitä ikinä palettiin tulee kuulumaankin pitää jatkossakin jonkun tehdä. Tuotetarjoomaa laajentamalla se markkinapotentiaalikin siitä kasvaa. Samoin saunan tunnettuuteen maailmalla vaikuttamalla.

Toki relevantti kysymys nykypäivänä on alalla kuin alalla, että voiko tämän yhtiön liiketoiminnan joku platform disruptoida. Harvian kohdalla on helppo vastata: ei. Harvia on tuoteyhtiö, ja vieläpä globaalissa mittakaavassa hyvin pienessä rajatussa nurkassa häärivä. Se ei poista erinomaisten tuottojen mahdollisuutta - pikemminkin päinvastoin. Kyllä se on joku toinen perinteinen brändi ja tuoteyhtiö, joka Harvialle kilpailussa lyö kapuloita rattaisiin sen minkä on lyödäkseen.

Innovoida täytyy jatkossakin pelissä mukana pysyäkseen, alan trendejä täytyy haistella jatkuvasti. Mutta jos Harvia alkaisi tyhjästä kehittelemään suurin panostuksin jotain alustataloushuttua olisin hyvin huolissani.

45 tykkäystä

Tämähän ei ole “nollasummapeliä”, jossa on voittaja ja häviäjä. Vaan pikemminkin kyse siitä kuka pystyy näkemään alan todellisen mahdollisuuden ja sitä kautta luomaan sitä. Kyse on päivittäisproblematiikan yläpuolella olevasta asiasta, johon aivan liian harvoin perehdytään. Siinä onkin usein syyt siihen miksi yhtiöitä katoaa (pahimmassa tapauksessa). Coca-Cola on yhtiönä täysin eri koko luokassa markkinassa joka on hyvin ennakoitava (FMCG). Teknologia on vaikuttanut ja tulee vaikuttamaan alaan kuin alaan, periaatteessa mikään ala ei tule olemaan immuuni sen vaikutukselle. Se että uskoo että oma ala on immuuni tarkoittaa juuri “sokeutta” nähdä signaaleja taikka hyväksyä niitä. Lopputulos tälllaisesta ajatustavasta voi olla fataali. Jos ei usko toimialojen disruptioon niin kannattaa ottaa otos Fortune 500 yrityksistä vuodelta 1980 ja verrata tätä samaista otosta tähän päivään. Montako samaa yritystä löydät listalta?

1 tykkäys

Niin onneksi Harvialla on johtoryhmässä innovointiin erikoistunut Juolahti, toivotaan hänelle onnistumisia ja luovaa tulevaa vuotta 2023.
Hän saattaa jopa lukea ed postauksissa olleita vinkkejä.

Itse etsin sellaista pakettia Harvialta, että saisi normisaunasta hybridin kätevästi. Kaipaisi 2kpl infrapunasäteilijää, sopivan ohjauskeskuksen ja sopivat asennusohjeet (myös sähköasentajalle).
Näitä kamoja on toki myynnissä, mutta valmis nippu Harvian brändiltä olisi hakusessa. Harvian sivuilla pyydettiin olemaan yhteydessä, mutta eikö tällainen muutos ole niin simppeli ettei viitsisi sillä tehtaan väkeä häiritä?

11 tykkäystä

miten paljon Harvialla on resurssoitu omaan innovaatiotoimintaan, myyntiin ja tuotantoon kylläkin, ja hyvä niin

millaiset innovaatiotulokset johtoryhmässä innovointiin erikoistuneella on ko. toimialalla, Fazer?

1 tykkäys
16 tykkäystä

Juttelin keski-Italiassa Marchen alueella maaseudulla asuvan tuttavaperheen kanssa. Heillä on iso piha ja oli kuulemma haaveena hankkia poreallas pihalle. Kerroin sitten pienistä saunoista, joka sopisi mainiosti siihen kaveriksi. Rakastavat kuulemma saunaa ja käyvät usein kylpylässä saunassa, muttei he olleet edes ajatelleet, että sauna voisi olla myös omalla pihalla. Kun näytin kuvaa tynnyrisaunasta, niin hoksasivat, että noitahan ovat nähneet jo monesti Alpeilla, mutteivät ole tienneet mitä ne ovat. Innostuivat ajatuksesta ja saattavat jopa jonkinlaisen saunan laittaa. Potentiaalista markkinaa voisi olla tuolla melko lämpimälläkin seudulla, mutta siellä ei ainakaan vielä juuri saunoja näy.

56 tykkäystä

Keittiöremontti: -2500kpl
image

27 tykkäystä

Tämän pohjalta en odottaisi tajunnan räjäyttävää Q4 tulosta ainakaan Suomen osalta :smiley:

28 tykkäystä