Juurikin niin - ei Applen tuoma puhelin tuotteena ollut se mullistava loppujen lopuksi, vaan puhelimen ympärillä oleva ekosysteemi, joka on avoin ja joka tuottaa suuret network efektit, joista Apple yhtiönä hyötyy. Eli ns. lock-in efekti. Puhelin on itse asiassa sivujuonne jos oikein tarkkaan mietitään. Voidaanko Wellness alalla saunan ympärille luomaan samankaltainen lock-in efekti, jossa itse asiassa varsinainen saunassa istuminen ei ole kiinne kohta vaan sen ympärille tuleva laajempi terveyteen liittyvä kokonaisuus. Teollisuuden alan liikkeet tarjoaa tähän mahdollisuuden, kysymys on siitä kuka sitä lähtee ajamaan. Tyypillisesti tällaiset liikkeet eivät tule alan johtavilta toimijoita (legacy players), johtuen heidän “lukkiintuneesta” ajatteluvasta ja “byrokratiasta” yhdistettynä lyhyen aikavälin tulostavoitteisiin, jolloin tärkeämmäksi tulee operatiivisen tehokkuuden jatkuva parantaminen kilpailijoidin nähde. Tilanne yleensä muuttuu kun toimialaa lähellä oleva uusi toimija muuttaa alaa uuden arvolupauksen kautta radikaalisti. Tällöin alan kokonaisasetelma muuttuu, joskus jopa niin että vanha johtava yhtiö marginalisoituu. Yleensä “nyrkkisääntö” on että yrityksen johdon tulisi käyttää noin 30-40% ajastaan määrittelemään millä keinoin yhtiö tulee olemaan johtavassa asemassa vielä vuosikymmenen jälkeen ja pirtää näistä näkymät yhtiötä seuraaville analyytikoille ja sijoittajille. Liian usein johto keskittyy noin 80-90% operatiivisen tehokkuuden parantamiseen, eli toisin sanoen kuinka parhaiten johdetaan nykytilannetta (kvartaalia).
Mutta kuinka usein tällaista oikeasti tapahtuu vakiintuneilla aloilla? Teknologiasektorilla kehitys on nopeaa ja tarjoaa “iskun paikkoja” pienemmille yhtiöille (joista iso osa on sitten huteja) mutta muilla sektoreilla? Tyyliin Coca Colaa on yritetty ja yritetään koko ajan horjuttaa mutta yhtiö porskuttaa vaikka tuote on toista sataa vuotta vanha (markkinalla on vain kaksi oikeasti isoa brändiä). Pankkien piti hävitä kilpailu ketterämpien teknologioiden takia mutta jopa teknologisesti edistyneen Suomen pankkisektoria hallitsevat vanhat nimet. Teleoperaattoreissa sama juttu. Kuluttajabrändit ovat loppujen lopuksi aika vakiintuneita (esim. elintarvikepuolella Fazerin sininen - siinä Fazer on onnistunut brändinluonnissa ja tuotteen monipuolistamisesta eri makuvaihtoehdoilla, kuitenkin vanha tuotelupaus säilyttäen).
Mainitsemasi asiat lukkiintuneesta ajattelutavasta ja byrokratisoitumisesta + lyhyen aikavälin tavoitteet ovat tärkeitä, niihin voi kompuroida yhtiö kuin yhtiö. Tästä toivottavasti Harvialla pidetään huolta, ulkoapäin näihin asioihin ei näe kauhean hyvin. Parhaita kohtia nähdä yhtiön sisään ovat erilaiset kriisit tai isot vastoinkäymiset, silloin näkee, miten yhtiö selviytyy nopeista ja isoista muutoksista. Harvian toiminta nykyisessä kriisissä (Venäjän markkinoiden menetys, kysynnän voimakas heikentyminen yms. ajankohtaiset haasteet) on mielestäni osoittanut ketteryyttä ja osaamista.
Itse näkisin Harvian isona haasteena asiakkaiden ymmärtämisen ja tuntemisen, etenkin uusilla markkinoilla. Toisin kuin Suomessa, jossain Yhdysvalloissa asiakkaan ostoprosessi on erilainen, johtuen siitä, ettei ole saunakulttuuria, jossa käydään vaan hakemassa rautakaupasta kiuas ja sähkäri asentaa sen. Uusilla markkinoilla niin kuluttaja- kuin ammattiasiakkaat tarvitsevat eri lailla tukea ja myös markkinoinnissa tulee tämä huomioida. Asiakkaan tunteminen on iso juttu.
Kokonaisuutena näkisin edelleen, että Harvialla on homma aika hyvin hanskassa ja että valittu tapa kasvaa on ainakin tässä vaiheessa fiksua. Aina voi toki parantaa ja yllä kuvailin jo mahdollisia “vaaranpaikkoja”.
Harvia on lineaarinen tuote- ja brändiyhtiö.
Houkuttelevaksi keissin tekee se, että se toimii riittävän pienellä nichellä, joka ei jättejä toistaiseksi kiinnosta. Harvialla on sopiva sopukka kasvaa ja pitää kiinni kilpailueduistaan.
Kiukaita, saunoja, paljuja, ja mitä ikinä palettiin tulee kuulumaankin pitää jatkossakin jonkun tehdä. Tuotetarjoomaa laajentamalla se markkinapotentiaalikin siitä kasvaa. Samoin saunan tunnettuuteen maailmalla vaikuttamalla.
Toki relevantti kysymys nykypäivänä on alalla kuin alalla, että voiko tämän yhtiön liiketoiminnan joku platform disruptoida. Harvian kohdalla on helppo vastata: ei. Harvia on tuoteyhtiö, ja vieläpä globaalissa mittakaavassa hyvin pienessä rajatussa nurkassa häärivä. Se ei poista erinomaisten tuottojen mahdollisuutta - pikemminkin päinvastoin. Kyllä se on joku toinen perinteinen brändi ja tuoteyhtiö, joka Harvialle kilpailussa lyö kapuloita rattaisiin sen minkä on lyödäkseen.
Innovoida täytyy jatkossakin pelissä mukana pysyäkseen, alan trendejä täytyy haistella jatkuvasti. Mutta jos Harvia alkaisi tyhjästä kehittelemään suurin panostuksin jotain alustataloushuttua olisin hyvin huolissani.
Tämähän ei ole “nollasummapeliä”, jossa on voittaja ja häviäjä. Vaan pikemminkin kyse siitä kuka pystyy näkemään alan todellisen mahdollisuuden ja sitä kautta luomaan sitä. Kyse on päivittäisproblematiikan yläpuolella olevasta asiasta, johon aivan liian harvoin perehdytään. Siinä onkin usein syyt siihen miksi yhtiöitä katoaa (pahimmassa tapauksessa). Coca-Cola on yhtiönä täysin eri koko luokassa markkinassa joka on hyvin ennakoitava (FMCG). Teknologia on vaikuttanut ja tulee vaikuttamaan alaan kuin alaan, periaatteessa mikään ala ei tule olemaan immuuni sen vaikutukselle. Se että uskoo että oma ala on immuuni tarkoittaa juuri “sokeutta” nähdä signaaleja taikka hyväksyä niitä. Lopputulos tälllaisesta ajatustavasta voi olla fataali. Jos ei usko toimialojen disruptioon niin kannattaa ottaa otos Fortune 500 yrityksistä vuodelta 1980 ja verrata tätä samaista otosta tähän päivään. Montako samaa yritystä löydät listalta?
Niin onneksi Harvialla on johtoryhmässä innovointiin erikoistunut Juolahti, toivotaan hänelle onnistumisia ja luovaa tulevaa vuotta 2023.
Hän saattaa jopa lukea ed postauksissa olleita vinkkejä.
Itse etsin sellaista pakettia Harvialta, että saisi normisaunasta hybridin kätevästi. Kaipaisi 2kpl infrapunasäteilijää, sopivan ohjauskeskuksen ja sopivat asennusohjeet (myös sähköasentajalle).
Näitä kamoja on toki myynnissä, mutta valmis nippu Harvian brändiltä olisi hakusessa. Harvian sivuilla pyydettiin olemaan yhteydessä, mutta eikö tällainen muutos ole niin simppeli ettei viitsisi sillä tehtaan väkeä häiritä?
miten paljon Harvialla on resurssoitu omaan innovaatiotoimintaan, myyntiin ja tuotantoon kylläkin, ja hyvä niin
millaiset innovaatiotulokset johtoryhmässä innovointiin erikoistuneella on ko. toimialalla, Fazer?
Juttelin keski-Italiassa Marchen alueella maaseudulla asuvan tuttavaperheen kanssa. Heillä on iso piha ja oli kuulemma haaveena hankkia poreallas pihalle. Kerroin sitten pienistä saunoista, joka sopisi mainiosti siihen kaveriksi. Rakastavat kuulemma saunaa ja käyvät usein kylpylässä saunassa, muttei he olleet edes ajatelleet, että sauna voisi olla myös omalla pihalla. Kun näytin kuvaa tynnyrisaunasta, niin hoksasivat, että noitahan ovat nähneet jo monesti Alpeilla, mutteivät ole tienneet mitä ne ovat. Innostuivat ajatuksesta ja saattavat jopa jonkinlaisen saunan laittaa. Potentiaalista markkinaa voisi olla tuolla melko lämpimälläkin seudulla, mutta siellä ei ainakaan vielä juuri saunoja näy.
Keittiöremontti: -2500kpl
Tämän pohjalta en odottaisi tajunnan räjäyttävää Q4 tulosta ainakaan Suomen osalta 
Jos vähän vajaasta 67k possasta (en tiedä onko ennen vai jälkeen myynnin) myy 2500 osaketta näin joulun alla niin en liikaa vetäisi johtopäätöksiä.
Erikoinen hetki myydä nyt, kun Q4 jälkeen kurssi tuplaa. Sillä firmallahan menee lujaa ja näkymät on hyvät, mitä ainakin firman sijoitusviestintää uskon. Ei jaksanut myyntijohtaja odottaa paria kuukautta.
Joku toinen vetäisi tästä johtopäätökset, että nyt ei ihan muutamaan vuoteen ole parempaa odotettavissa tässä sijoituskohteessa, joten keittiöremontti tai jonkun toisen yhtiön osakkeet ovat parempi sijoituskohde.
Tosiaan about 3,5% kevennys, joten kovin vahvoja johtopäätöksiä en tän perusteella tekis. Eiköhän Anssilla oo kans ihan hyvä siivu omaisuudestaan kiinni Harvian osakkeissa niin kevennelköön kuluttamista varten, sitä varten niitä loppujen lopuksi kuitenkin hankitaan.
Tällainen ~50k kevennyshän menis jopa ihan klassisen ”remonttimyynnin” alle.
Aikalailla taisesti on myyntilaidalla oltu 14.8.2020 alkaen. Välillä paremmalla välillä huonommalla ajoituksella.
Syytä voimme vain arvailla.
Harvia oli viikko sitten mukana alppihiihdon maailmancupin kisoissa Levillä. Tuosta tunnelmia. 
No, jos kuitenkin ajattelee, että samalla kun Harvia tuplaa, “Kamux” kolminkertaistuu tai “Optomed” nelinkertaistuu, silloin kannattaa myydä - varsinkin jos asiaan liittyy vielä täälläkin mainittu veromyyntinäkökulma. Itsekin myin kaikki Harviani syksyllä verovähennysten vuoksi ja palautin osan myöhemmin takaisin. Eipä tarvitse maksella puun myyntitulosta 34 % veroa.
Historiasta kiinnostuneille Harvian pidemmän aikavälin liikevoitto-% ja 2022 ennuste Inderes. Yhtiö on pystynyt pitkään pitämään kannattavuutensa erinomaisena, eräänlaisessa “putkessa”, ilman isompia heilahteluita. Hyvää, tasaisesti kannattavaa liiketoimintaa.
Lähde: Inderes
Marraskuun omistajalistauksessa (Osakkeenomistajat - Harvia Group) ei suurempia muutoksia. Jonkun verran oli uusia nimiä listalle noussut mm. Kyösti Kakkonen (sija 96, 5000kpl omistuksella), joka taas palannut listalle.
Kotitaloudet vähentäneet ja käytännössä Hallintarekisteröidyt omistajat ostaneet kyseiset osuudet:
Kotitaloudet vähentäneet ja käytännössä Hallintarekisteröidyt omistajat ostaneet kyseiset osuudet:
Voiko tämän selvempää merkkiä mahdollisesta käänteestä ollakkaan?
Tähän asti kotitaloudet on kuukaudesta toiseen tankanneet ja lisänneet omistuksiaan kurssien laskiessa ja instikoiden myydessä. Nyt sitten sopivasti kotitaloudet on myyneet ja instikat kääntyneet ostolaidalle ja kurssikin lähtenyt vähän elpymään 