Vähän lähihistoriaa, tuossa 2021 oli (pien)yhtiöiden listautumisbuumi. Katselin taannoin näiden listautujien kurssikehityksiä ja on hämmästyttävää, miten niin monen yhtiön arvo on tippunut niin rajusti näin lyhyessä ajassa. (Nousijoita ei juuri taida olla muita kuin Kempower?).
Sijoituskonkari Hannu Angervuo tuolloin listautumisbuumin aikana oli hyvin skeptinen listautuvien yhtiöiden suhteen. Hän Talouselämän haastattelussa joulukuussa 2021 totesi listautumisista mm. seuraavaa:
Olisi mielenkiintoista jos tästä listautumisbuumista tehtäisiin kunnon analyysi, on ollut senverta kovat miinukset osakekursseissa, että väkisinkin tulee mieleen osasyyllisenä tuo Hit and run -ilmiö. Kymmenien prosenttien kurssilasku kolmessa vuodessa kertoo, että jokin on ollut pielessä jo alunperinkin.
Löysin mielenkiintoisen kirjoituksen teknokuplasta. Siinä kerrotaan, miten kupla oli pitkän kehityskaaren aikaansaannos ja sen syntymiseen vaikuttivat yhtä aikaa hyvin monet eri tekijät aina politiikasta ja demografiasta alkaen.
Kuplan opetuksia pohditaan myös, ehkä olennaisin opetus on Warren Buffetin jo silloin (1999) esittämä väite, että sijoittamisessa ei ole olennaista kuinka paljon uudet keksinnöt / alat vaikuttavat yhteiskuntaan vaan se, millaisia kilpailuetuja yrityksillä on ja kuinka pysyviä nämä edut ovat. Siksi moni trendikäs toimiala on tuottanut pettymyksiä sijoittajille. Erilaiset (mega-)trendit yms. voivat olla jopa vaarallisia käsitteitä sijoittamisessa.
Kirjoituksessa myös todetaan, että kuplautuminen on nykyään jo melkein sisäänrakennettu ominaisuus Yhdysvaltain markkinoilla (Consequently, the American investing culture has become bubble-obsessed, continually looking for the next boom-and-bust, pointing out lofty valuations and irrational exuberance wherever its found.)
Luin jälleen ajatuksella läpi tuon Buffetin vuonna 1999 pitämän puheen, jossa hän varoitti sijoittajien epärealistisista odotuksista osakemarkkinoiden tuottojen suhteen. Hän puhui 17 vuoden aikajänteistä ja esitti, että seuraavan 17 vuoden aikana sijoittajien tuotto tulee olemaan merkittävästi huonompi kuin siihen asti:
Katsoin huvikseni tuotot 17 edeltävältä ja 17 seuraavalta vuodelta ja ero todellakin oli hurja:
S&P 500 -indeksin kehitys:
1982-1999 +900%
1999-2016 +70%
Buffett ei yleensä ennusta markkinoiden kehitystä mutta tuossa kohtaa teknokuplan aikana esitti tämän väitteen. Seitsemäntoista vuoden ajanjakso on monelle piensijoittajalle hyvin pitkä jakso ja jos sinä 17 vuoden aikana indeksi nousee yhteensä vain +70% on se monelle pettymys.
Musta maanantai oli maailmanlaajuinen ja monille suurelta osin odottamaton pörssiromahdus, joka tapahtui maanantaina 19. lokakuuta 1987. Maailmanlaajuiset tappiot arvioitiin olevan noin 1,71 biljoonaa dollaria. Romahduksen vakavuus herätti pelkoa pitkään jatkuvasta taloudellisesta epävakaudesta tai jopa uuden suuren laman alkamisesta.
Mahdollisia syitä osakehintojen alkuperäiseen laskuun olivat pelko siitä, että osakkeet olivat merkittävästi yliarvostettuja ja väistämätön korjausliike oli tulossa, tätä pelkoa tukivat lisäksi myös Yhdysvaltojen pysyvät kauppa- ja budjettivajeet sekä nousevat korot.
Yksi selitys mustalle maanantaille liittyy dollarin heikkenemiseen ja epäuskoon hallitusten yrityksiin pysäyttää sen lasku. Helmikuussa 1987 johtavat teollisuusmaat olivat allekirjoittaneet Louvren sopimuksen toivoen, että rahapolitiikan koordinointi vakauttaisi kansainväliset rahamarkkinat, mutta epäilykset sopimuksen toimivuudesta loivat osaltaan luottamuskriisin.
Laskua saattoivat kiihdyttää myös eräänlaiset " salkkuvakuutuksen" suojaustoimet esim. tietokonepohjaiset mallit, jotka ostavat tai myyvät osakeindeksifutuureja eri pörssiolosuhteissa tai itseään vahvistava pelon leviäminen sekä asioiden kumuloituminen.
Vaikuttais vielä tolta aikaväliltä pidemmän aikavälin laskutrendiltä! Täs tulee TA:n kohdalla ehkä ongelmaks (niinku monien muun analyysimetodien kanssa) lähinnä toi aikajänne ku se on niin pitkä
“Pitkällä aikavälillä olemme kaikki kuolleita” - J.M. Keynes
Trendihän on aika selvä, mutta silti tuolle ajalle taitaa mahtua kokonaisia sukupolvia, joiden elinaikana korot ovat nousseet. Eli ehkei trendistä kannata vetää kovin lyhyen aikavälin johtopäätöksiä.
Tuosta on korkotason maltillistumisen lisäksi, teknisesti analysoitavissa varsin suurella luottamuksella,
että suhteellisen jyrkkää ja merkittävää laskua seuraa melko suurella varmuudella suhteellisen jyrkkä ja merkittävä nousu.
Alla oleva artikkeli kannattaa lukea, josta referoin nämä:
Nasdaq nousi keskiviikkona 12 prosenttia, mikä oli indeksin toiseksi paras päivä kautta aikojen. Vastaavia nousupäiviä on historiassa nähty lähes yksinomaan karhumarkkinoiden keskellä: dot-com-kuplan puhjetessa vuosina 2000–2002 sekä finanssikriisissä 2008–2009 että pandemian alkuvaiheessa 2020.
Esimerkiksi lokakuussa 2008 Nasdaq koki kaksi viidestä parhaasta nousupäivästään ja vuoden 2000 marraskuussa nähtiin 23 prosentin romahdus, jota seurasi voimakkaita korjausliikkeitä. Indeksin kuudenneksi paras päivä osui maaliskuuhun 2020, kun Covid pelotti markkinat.
Näistä 25 parhaasta Nasse-päivästä 22 osuu juuri edellä mainittuihin kriisiaikoihin. Vain kolme tapausta ovat poikkeuksia esim. yksi Black Mondayn jälkimainingeissa vuonna 1987, toinen marraskuussa 2022 ja nyt tämä – huhtikuu 2025. Jutun mukaan toistuva kaava on selvä; suurimmat rallit tapahtuvat pahimpien epävarmuuksien keskellä - eivät vakauden aikaan.
Tällä kertaa tekijänä oli Trumpin ilmoitus tullien kevennyksestä 90 päiväksi, joka piristi tunnelmaa viikon jatkuneen laskun jälkeen. Moni sijoittaja näkee tilanteen tietysti itse aiheutettuna ja herkästi kääntyvänä, koska politiikka määrittää suunnan.
Historia opettaa: helpotusralleja nähdään useimmiten myrskyn silmässä – ei sen jälkeen.
Laitetaanpas tämä tännekin, kun sopii historian kaivamiseen:
Kaivelin tuossa pidemmän aikavälin tuottoja, Seligsonilta löytyy helposti rahastojen 20 vuoden tuotot annualisoituina niin niistä saa suuntaa-antavaa ideaa tuotoista pitkällä aikavälillä.
Kuten näkyy, pitkällä aikavälillä jopa matalakuluisten indeksirahastojen tuotot jäävät yksinumeroisiin prosentteihin. (Amerikka-rahasto on tuottanut hyvin mutta sillä ei ole vielä 20 vuoden historiaa, 15 vuoden vuosituotto on +12,4%).
Äkkiseltään ajatus sijoituksesta markkinoille, mistä saa tyyliin alle 10% tuottoa toisinaan yli 50% laskujen kanssa ei kuulosta niin houkuttelevalle. Mutta korkoa korolle -ilmiö antaa pitkäjänteiselle sijoittajalle ihan kelpo tuotot.
No, tämä oli tällainen pieni ajatusleikki mutta yhdistettynä tuohon @CitizenJ :n postaukseen antaa vähän realismia pitkän aikavälin sijoittamisesta ja siitä, millaisiin tuottoihin ja heiluntaan kannattaa henkisesti varautua.
Edit. Samalla 20 vuoden ajanjaksolla pitkän koron rahastot (niin valtiolaina- kuin corporate bond -rahastot) ovat tuottaneet n. 2,4% vuodessa. Eli kaikki osakerahastot ovat voittaneet korot tänä aikana.
Katselin huvikseni hiukan lisää rahastojen tuottoja, tällä kertaa rahastoraportista, jonka pisin aikajänne on 10 vuotta. Muutama poiminta:
Hedge-rahastot* ovat tuottaneet keskimäärin n. 1,7% vuodessa. Aktiivisen salkunhoidon lisäarvo on valunut rahastojen palkkioihin, jotka ovat vaihdelleet 1,25% - 2,24%, eli salkunhoidon siivu tuotoista on ollut suurempi kuin sijoittajan saama siivu.
Suomeen sijoittavat osakerahastot ovat tuottaneet 5,7% vuodessa indeksin tuottaessa 6,7% vuodessa. Tässä rahastot ovat ennen kuluja hiukan voittaneet indeksiä mutta kulujen jälkeen on jääty indeksistä. Indeksin parhaiten voittaneet rahastot ovat pääasiassa pienyhtiörahastoja.
Eurooppaan sijoittavat rahastot ovat tuottaneet 4,2% vuodessa indeksin tuotn ollessa 5,6% vuodessa. Eli on jääty suunnilleen hallinnointipalkkion verran jälkeen.
Pohjois-Amerikkaan sijoittavat rahastot ovat tuottaneet 9,1% vuodessa indeksin tuoton ollessa 11,5%, tässä on jääty selvästi indeksistä.
Kehittyviille markkinoille sijoittavat rahastot ovat tuottaneet 2,2% vuodessa indeksin tuoton ollessa 3,7%, eli on jääty melkoisesti jälkeen
Pitkän koron rahastot (Euroalue, valtionlainat) ovat tuottaneet -0.5% vuodessa
Eli 10 vuotta sitten jos olisi ollut kristallipallo, olisi nähnyt tällaisen tuottotaulukon seuraavalle 10 vuodelle:
Ovathan nämä nyt pitkää korkoa lukuunottamatta positiivisia tuottoja mutta veikkaan että moni rahastosijoittaja vuonna 2015 ei olisi arvannut vuosituottojen jäävän kautta linjan yksinumeroisiksi. Hajautettu salkku olisi tuottanut jotain tyyliin 4-5 prosenttia vuodessa.
Sen, että aktiivinen salkunhoito ei käytännössä ole luonut mitään lisäarvoa olisi ehkä arvannutkin, kun 10 vuotta on jo pitkä aika tehdä ylituottoa ja tutkimukset osoittavat tämän asian.
Summa summarum, rahastojen toteutuneet tuotot ovat olleet ehkä yllättävänkin matalat ja aktiivinen salkunhoito ei ole (pienyhtiöitä lukuunottamatta) luonut mitään lisäarvoa.
*Otin tähän Suomessa markkinoitavat. Luxemburgiin rekisteröidyt Hedge-rahastot, kun niistä sai jonkinlaisen otoksen.
Viime vuosina pienyhtiöt ovat länsimaissa tuottaneet huonommin kuin keski/suuryhtiöt.
Rahastot ovat hakeneet tuottoetua sijoittamalla niin suuriin yhtiöihin kuin se rahaston sääntöjen puitteitta on mahdollista. Esimerkiksi OP Suomi-pienyhtiöt rahaston kolme suurinta omistusta ovat: Konecranes, Valmet ja Huhtamäki.
Tavallaan tuotto ei siten kerro rahastonhoitajan onnistumisesta suhteessa vertailuindeksiin, koska rahasto ei ole sijoittanut vertailuindeksiä vastaaviin pienyhtiöihin.
Kymmentä prosenttia ei sentään mutta kyllä monissa paikoissa puhutaan tyyliin 6-7% reaalituotoista. Tässä nimellistuotot hyvin hajautetulle osakesalkulle ovat olleet 5% luokkaa ja inflaatiotakin on ollut hiukan tällä 10 vuoden ajanjaksolla.
Karkeasti sijoittaja on saanut jonkin verran yli puolet siitä vuosituotosta, mitä olisi voinut odottaa (muistelen tuohon aikaan nyrkkisääntönä olleen joku n. 7% + inflaatio, mitä käytettiin). Se on korkoa korolle aika iso ero. Tietty rahastojen hallinnointipalkkiot selittävät n. 1,5%-yksikköä tästä. Indeksisijoittajilla tilanne on ollut selvästi parempi.
Tietty nyt, kun tarkemmin pyörittelee niin toteutunut tuotto n. 5% + salkunhoidon kustannukset n. 1,5% = 6,5% ja inflaatio on ollut aika matalaa niin tilanne on se, että ennen kuluja on saatu melkein odotettu tuotto.
