Sijoitusfoorumi

Historianurkka: pörssin historiaa, finanssihistoriaa

#1

Historianurkassa voi keskustella pörssin historiasta, globaalista historiasta ja kaikista kuriositeeteistä mitä mieleen juolahtaakaan :slight_smile:

Aloitetaan tällä: jos 2018 jää plussalle, on käsillä pörssin pisin nousukausi sitten I. maailmansodan.

3 Likes
#2

Jatketaan historianurkkaa. Credit Suisse on julkaissut uusinta dataa pörssien pitkän aikavälin kehityksestä. (Aiheesta kannattaa katsoa myös InderesQA).

Tässä mielenkiintoinen, ja havainnollistava kuva, kuinka maailmantalouden painopiste on muuttunut reilussa sadassa vuodessa pois Euroopasta:

Eurooppalaiset suurvallat, eli Britti-Imperiumin, Saksan ja Ranskan, osuudet ovat surkastuneet ja samalla USA on noussut, ja on edelleen, todellinen talouden supervalta. Kiinan pörssin koko on vielä pieni: kenties näemme sen ohittavan USA:n vielä ennen vuotta 2100 jos talouden kasvu jatkuu?

1 Like
#3

Kumulatiiviset ja reaaliset (inflaatio huomioitu, osingot sijoitettu uudelleen) tuotot 1900–2017:

Lähde.

#4

LehmanBrothersin kaatumisesta tulee tänään 10 vuotta. Meiltä muisteli Juha Kinnunen, Erkki Vesola ja Petri Aho, missä he olivat kun Lehman kaatui ja miltä markkinan syöksylasku näytti heidän silmin. Juhalla hyviä pointteja kanssa siitä, mitä yhtäläisyyksiä kriisiä edeltävällä ajalla on tähän päivään ja miten pörssin romahdus vaikutti hänen sijoitustyyliinsä.

1 Like
#5

Oi niitä aikoja. Päästäispä taas kokemaan samanlaista :smiley:

#6

Kiitos erinomaisesta videosta!

Muistan finanssikriisin kuin eilisen päivän, olin itse tehnyt ensimmäiset osakeostot kesällä 2008.

Ensimmäinen ostos oli Spondaa Eqonlinen kautta heinäkuussa 2008.
Ensimmäiset pari kuukautta oli aika rauhallista aikaa markkinoilla, pääsin jopa niukasti voitolle ekojen sijoitusten kanssa. Vähänpä tiesin, mitä oli tulossa…

Syyskuussa 2008 Lehmanin konkurssin jälkeen alkoi sitten tapahtua. Plussat vaihtuivat miinuksiksi todella nopeasti ja sen jälkeen miinusta tuli rutkasti joka päivä lisää…

Sitten otettiinkin yli 6kk putkeen turpaan lähes päivittäin hetkellisiä laskumarkkinaralleja lukuunottamatta :slight_smile:

Aloittelevana sijoittajana en tietenkään malttanut odotella, että mistähän ne pohjat löytyvät, vaan koko ajan laskevat osakkeet tuntuivat aina vaan halvemmilta ja pakkohan niitä oli ostaa kun kerran halvalla sai. Nopeimmillaan hinta lähes puolittui muutamassa viikossa sen jälkeen kun oli ostanut (näin mm. Rautaruukki ja Metso)

Jossain kohtaa myin kaiken laitaan, kun ei enää pää kestänyt. Ja sitten ostamaan samat osakkeet halvemmalla takaisin, tottakai. Tuossa kohtaa sain hetken aikaa vältettyä laskumarkkinan, mutta en varmaan viikkoa pidempään pystynyt olemaan pois markkinoilta. Sitä mietti, että nousumarkkina on ihan kulman takana ja siitä ei ainakaan halua jäädä sivuun.

Rahat ehti loppua syksyn 2008 aikana monta kertaa, jos sitä sai jostain raavittua lisää, niin kaikki tungettiin osakkeisiin. Maltti olisi ollut valttia, mutta kun sitä ei ollut…

Mutta en vaihtaisi tuota kokemusta todellakaan pois, tuon kun kokee niin, että on omat rahat pelissä, niin on todella opettavainen kokemus ja itse uskon, että opin tuona aikana enemmän kuin monena hyvänä vuotena yhteensä.

Mielenkiintoinen aihe, toivottavasti tulisi kommentteja muiltakin, jotka tuon ajan muistavat…

Syksy 2008, never forget…

2 Likes
#7

Kiitos :blush: ja mielenkiintoinen ja elävä muistelu, toivottavasti tänne kumpuaa ajan saatossa lisääkin näitä!

#8

Lokakuun vallankumouksen “kunniaksi” (juliaaninen kalenteri 25.10., meillä 7.11.) pieni nosto, mitä vallankumous Venäjällä teki pörssille 1917:


Leninin näköinen heppu Eisensteinin elokuvasta Lokakuu.

Ehkä äärimmäisin esimerkki (Maon Kiinan ja Weimarin Saksan hyperinflaation ohella) mitä yhteiskunnallinen mullistus voi tehdä omistusten arvolle; tällä kertaa omistukset meni kirjaimellisesti nollaan. Venäjä oli ennen I. maailmansotaa “kuuma” kasvumarkkina jonne erityisesti ranskalaiset sijoittivat rahojaan. Jostain syystä keisarillisen Venäjän velkakirjat kuitenkin treidasivat Pariisissa vielä pari vuotta vallankumouksen jälkeen, vaikka takaisinmaksun toivo oli lähes olematon.

1 Like
#9

Pieni katsaus, ehkä jotain historiahifistelijää innostaa.:nerd_face:

I. maailmansodan päättymisestä tuli viikonloppuna kuluneeksi 100 vuotta.

Osakemarkkinoita sota kohteli vaihtelevasti. Sodan alkaminen yllätti täysin markkinat, aiheuttaen vuosisadan pahimman finanssikriisin (30-luvun lama menee mahd. edelle ainoastaan): ainutlaatuisesti pörssit suljettiin puoleksi vuodeksi (tätä ei ole käynyt kertaakaan globaalissa mittakaavassa ennen eikä jälkeen, ainakaan vielä, I. maailmansodan). Monet ajattelee, että I. maailmansota oli ennakoitavissa mutta usealle aikalaiselle sen realisoituminen oli täysi yllätys, tai ainakin finanssimarkkinalle se oli (markkina on todella huono ennakoimaan poliittisia käänteitä yleensäkin).

USA:ssa ja Briteissä pörssi pärjäsi inflaation huomioidenkin hyvin, Saksalaiset saivat maistaa tappiota myös pörssissä inflaation tuhotessa säästöt täysin.

Tässä Fergusonilta hyvä paperi markkinoista maailmansodissa.

Edit. Blumman aamukirjeessä hyvä kokoelma artikkeleita myös:

"The Risk of Another World War

A century after the end of World War I, the chances of such a nightmare happening again seem remote. Of course, they seemed pretty remote 100 years ago, too.

Just before the start of the Great War, Hal Brands writes, Europe hadn’t seen continent-wide hostilities in about a century, and experts thought globalization had ended such great-power conflicts for good. Sound familiar? Then all hell broke loose. The lessons of that, Hal writes, are that peace is more fragile than you realize; that war will be much, much worse than you expect; and that risks rise when the U.S. retreats from the world stage – as it seems to be doing under President Donald Trump. Read the whole thing.

To hammer that last point home, Trump spent the weekend making World War I remembrances in France as awkward as possible, highlighting his ambivalence toward European allies and the post-World War II order the U.S. anchored and enjoyed for decades. So far, this is mostly window-dressing and bluster: His administration has quietly been increasing its spending in Europe, Bloomberg’s editors note. Emmanuel Macron, in response to Trump’s mixed signals, has called for a new European self-defense force. But Europe still can’t muster the kind of manpower and firepower the U.S. provides to NATO, Bloomberg’s editors note.

Still, as Leonid Bershidsky notes, avoiding future conflicts will require a level of cooperation and flexibility not currently in evidence. World War I’s aftermath, Leonid writes, is proof of how poorly handled peace can lead to decades of horror.

More World War I Reading: The war changed the military forever; in many ways today’s armies, navies and air forces are still fighting it. – James Stavridis"

#10

Huomenna Suomi täyttää 101 vuotta. Suomalaisena voi olla monesta asiasta ylpeä viimeisen 101 vuoden ajalta: Suomi on ollut huikea menestystarina köyhästä maataloudesta hyvinkin vauraaksi hyvinvointivaltioksi. Myös suomalaiset yhtiöt ovat menestyneet, ja siinä sivussa palkinneet omistajia ruhtinaallisesti: pörssi on, inflaatiokorjattuna, 390 -kertaistunut itsenäisyyden aikana, jos olisi sijoittanut osingot uudelleen. Keskimäärin pörssi on tuottanut itsenäisyyden aikana n. 6 % per vuosi kumulatiivisesti.

Eiköhän oteta pienet sille. :clap::finland:

Tuolle aikavälille osuu sisällissota, kaksi maailmansotaa, pari melkein hyperinflaatiota, useita kriisejä, kylmä sota, talouden muuntuminen maataloudesta teolliseen ja siitä palveluvaltaiseen talouteen, Neuvostoliiton hajoaminen, globalisaatio. Kokonaisuutena pörssiyhtiöt ovat adaptoituneet ja pystyneet luomaan arvoa omistajilleen. Seuraavan 100 vuoden suuria teemoja on mahdoton nähdä etukäteen, jos seuraavaa 100 vuotta pörssiä edes on, mutta ilmaston lämpeneminen ja teknologinen kehitys tulevat suurella varmuudella värittämään sitä.

3 Likes
#11

Naulan kantaan, Verneri. Pienet sille! :tumbler_glass:

2 Likes
#12

Näin joulun alla mikä sen parempaa ajanvietettä kuin amatöörihistoriantutkimus. Mieleeni muistui tämä vanhan näköinen, mutta informaatioltaan verraten kattava sivusto suomalaisista pörssiyhtiöistä:

https://www.porssitieto.fi/

Tuolta löytyy käytännössä kaikista pörssiyhtiöistä (myös jo kauan sitten sieltä poistuneista) perustietoja osakesarjoista, anneista jne.

Oudoimpia lintuja pörssissä koskaan lienee ollut “Holding” eli Korvausosakkeiden hallintayhteisö, jonka osakkeiden avulla korvattiin sodassa omaisuutensa menettäneille taloudellista vahinkoa (markka oli valuuttana menettänyt rajusti arvoaan, jolloin Holdingin pörssiosakkeet oli hyvää likvidiä tavaraa).

https://www.porssitieto.fi/osake/holding.html

Kaikille foorumilaisille oikein rauhallista joulua.

5 Likes
Pörssien suunta
#13

Tuoreimmat statsit pörssistä on taas saatavilla, eli eiköhän päivitellä tännekin:

Helsingin pörssin kumuloituva, osingon uudelleensijoittaen laskettu reaalituotto (inflaatiokorjattu) on ollut sen historian aikana 5,35 %.

-Miinusvuosia on ollut 39 106:sta, ja yli 50 % on laskettu kolmena vuotena ja vastaavasti noustu kymmenenä vuotena, reaalisesti.

-Jos katsotaan 20 vuoden rullaavia tuottoja, havaitaan, ettei sijoittamisen aloittaminen ainakaan kertarysäyksellä aina kannata: 80-luvulla aloittaneille onnittelut, vuonna 2000 aloittaneilla on toivottavasti ollut ajallinen hajautus kunnossa.

Lisäys: tässä kattavampi artikkeli Helsingin pörssin historiasta https://www.inderes.fi/fi/artikkeli/helsingin-porssin-historiaa-kuplia-manioita-ja-unohduksen-kausia

4 Likes
#14

Kiitos. Tärkeitä tilastoja ja hienoa että ne on täällä tarjolla.

Kysymys: Viimeksi 2018 kuvassa oli CAGR 6%. Nyt se on tullut alas 0,65%, mikä on aika paljon. Miksi näin?

1 Like
#15

Viime kuvassa oli pyöristetty 5,5 % --> 6 % yksinkertaisuuden vuoksi. CAGR:iin toki vaikuttaa myös loppuvuosi jonkin verran, ymmärrettävästi.

1 Like
#16

Törmäsin twitterissä twiittiin Iso-Britannian, joka ensimmäisenä kehittyi teollisuusmaaksi ja sieltä on myös hyvin dataa saatavilla, pitkän aikavälin talouskasvusta:

Iso-Britannian talous on kasvanut sekä 1800- että 1900-luvuilla 2,1 %, jos katsotaan BKT:ta. Keskimääräiset työtunnit ovat vastaavasti laskeneet ja tuottavuus noussut. Moni nykykommentaattori ja ekonomisti aina valittelee, kun 1900-luvun lopun 3-4 % kasvuajat ovat länsimaissa aikalailla ohi, mutta tämä nykyinen heikon kasvun periodi on isossa kuvassa melkein “normaalia” tai paluu normaaliin, parin prosentin kasvuun. Nopeaa kasvua toisen maailmansodan jälkeen selittää osin mm. naisten osallistuminen työelämään, temppu jota on vaikea toistaa (robotit?).

1 Like
#17

Kopioin päivän knopin tähän, minkä laitoin Osakesijoittaminen-ryhmään:

Päivän knoppi: valtion velka. Ihmettelen, miksi monilla kommentoijilla on usein mustavalkoinen käsitys valtioiden velkaantumisesta. Liika velkaantuminen on aina liikaa, mutta velkaantuminen ei ole aina paha asia: päinvastoin. Alphavillessä (vaatii maksuttoman kirjautumisen) hyvä ja napakka kirjoitus aiheesta:

"The basic message in the end was: debt is probably not good on net, but you can use it, it’s not the end of the world, but use it for the right things. If the economy is very weak and monetary policy cannot be used, use it. If there is public investment to be done, the infrastructure is in terrible shape, use it. Don’t use it for no reason at all, so don’t have the deficits we have in the US at this point. It doesn’t make any sense. But you can use it. It’s a tool, it’s not a tool you should avoid to use at any price. It’s a tool you should use when you need to. "

https://ftalphaville.ft.com/2019/01/30/1548824403000/Give-the-kids-permission-to-fool-around/

Yrityksille velka voi olla keino laajentua tai “optimoida” pääomarakennetta ja kaikki hyväksyy sen, mutta valtion velkaantumiseen suhtaudutaan kiihkoillen tai häpeillen.

Lyhyesti: syömävelka ja liian suuret vajeet liian pitkään ovat huono ja rajaavat valtiontalouden liikkumavaraa, hallitut vajeet ja investoinnit järkeviin hankkeisiin ovat jees.



Esim. Yhdistyneessä Kuningaskunnassa isoista velkamääristä on selvitty talouskasvulla. Napoleonin sotien jälkeen velkoja tosin myös oikeasti lyhennettiin, mutta toisen maailmansodan jälkeen velkapottia kutistettiin kasvun avulla.

1 Like
#18

Juu. Oikein kun kasvaa, niin velatkin muuttuu saataviksi::slight_smile:

Pohtii,

FA Masse

#19

Ihan sama tunne muuten viidennen grogin jälkeen…

1 Like
#20

Suomea voi pitää hienona kasvuesimerkkinä “kehitysmaasta” kehittyneeksi taloudeksi 40-luvulta 2000-luvulle, mutta viimeiset 10 vuotta eivät ole kovin mairittelevia, kuten kuvasta näkee. Euroalueen maista Suomi on häntäpäässä mitä tulee BKT per nuppi kehitykseen.

Blogikirjoitus aiheesta (taloushistorian proffani aikoinaan yliopistossa): https://blogs.helsinki.fi/talouttajahistoriaa/2019/01/01/paluu-tulevaisuuteen/

Tämä kuvaaja on myös “kuvaava” tehtävänsä mukaisesti: verrattuna verrokkeihinsa Suomi on jäämässä jälkeen myös. Ennen finanssikriisiä saattoi vielä ajatella, että saataisiin tuo muutaman prosentin ero kurottua umpeen mutta nyt se näyttää vaikealta saavuttaa.

2 Likes