Molemmilla. USA:n korkomenot ovat suht maltilliset huolimatta velan kasvusta, eli 523 miljardia USD v. 2018. Toki nykymenolla ne tulevat olemaan 2020-luvulla liittovaltion isoin menoerä armeijan menojen päällä, ellei korot laske edelleen voimakkaasti.
USA:n absoluuttinen valtion velka on suunnilleen tuplannut 10 vuodessa (~10 biljoonaa → 22 biljoonaa), mutta korkomenot ovat nousseet “vain” noin +16 %. BKT:kin on kasvanut ja velkaa on nyt reilu 100 % BKT:sta:
Ei vielä olla toisen maailmansodan aikaisessa tasossa 
Tottakai, jossain vaiheessa vajeiden on pakko tasoittua kenties 2 %:iin BKT:sta (jos oletetaan, että pitkän aikavälin USA:n talouskasvu on noin 2 % per annum jolloin velan suhde BKT:hen pysyisi vakiona). Samalla USA:n valtion velkakirjamarkkina on maailman isoin, turvallisin ja likvidein mikä tukee entisestään maksukykyä: maailmalla ei rahalla ole yksinkertaisesti riittävän suurta ja turvallista “parkkipaikkaa” korvaamaan USA:ta. Ja on USA:n valtiollakin paljon assetteja mitä voisi myydä, mutta jonkun Yellow Stone National Parkin myyntiarvo on hyvin spekulatiivinen 
Jos perehtyy valtioiden velan historiaan (aiheesta olen kirjoittanut muutamaan otteeseen Historianurkassa), huomaa että jahka instituutiot ovat kunnossa voi piikkiä venyttää todella pitkään. Iso-Britannia ja nyt Japani ovat esimerkkejä, että edes yli 200 % velkaa BKT:sta ei välttämättä ole ongelma.