Honkarakenne Oyj

Kiitos tästä graafista, Matias. Tämä avasi silmät. Ja Juurikki ei olisi Juurikki, jos asia jäisi penkomatta.

Joskus, kun on vapaata aikaa, Juurikki silmäilee eri firmojen tunnuslukuja varsinkin TV:tä katsoessaan. Ruotsalaiset dekkarit on parhaita, jää 80 % ajasta tärkeämpään. Vasta nyt talouskouluja käymätön Juurikki älysi, miksi Honkarakenteen nettovelkaantumisaste -87% on näyttänyt niin hyvältä, eikun erinomaiselta, tai sanotaan, että ihan loistavalta.

Pikaisella vilkaisulla voisi luulla, että firmalla on velkojen jälkeen nettokassaa 2,3 €/osake, mutta ei, ei ja ei. Olisihan se jo liian hyvää ollakseen totta, kun osakkeen pörssihinta on noin 4,5 €.

Inderesin tapa laskea nettovelkaantumisaste unohtaa kokonaan ennakkomaksut, koska ne eivät ole korollista velkaa, paino sanalla korollista. Aika outo laskentatapa. Johtaa harhaan. Mitähän silläkin oikein halutaan mitata, kun jätetään osa veloista huomioimatta?

Ainakin Juurikki on tähän asti luullut, että kyse olisi Pörssisäätiön kuvaamasta velkaantumisasteesta:

"Gearing-prosentti eli velkaantumisaste on nettovelan suhde omaan pääomaan. Nettovelka saadaan vähentämällä pitkäaikaisten ja lyhytaikaisten velkojen ja saatujen ennakoiden summasta kassavarat ja pankkisaamiset sekä rahoitusarvopaperit. - - "

Siis saadut ennakot lasketaan veloiksi.

Juurikin mielenkiinto Honkarakenteeseen sammui, kun kävi ilmi, että velkaantumisaste onkin kaaviosta katsoen noin +/- 0. Honkarakenne itse kertoo jotenkin, että varoja on enemmän kuin velkoja. Voi olla, mutta Inderesin antama -87% on täyttä fuulaa ainakin entiselle yrittäjälle, joka laskee mukaan myös muut velat, kuin vain korolliset velat.

Ihan kehitysehdotuksena Inderesille, että unohtakaa jo taloustieteen teoreettiset mittaustavat, kun ette te tätä juttua yliopiston opinnäytetyönä tee, vaan te palvelette meitä sijoittajia, joilla ei välttämättä ole tutkintoa taloustieteessä.

Ihan ensiapuna voisitte tarjota nykyisen tunnusluvun laskentakaavan lisäksi toisen, sijoittajia paremmin palvelevan tunnusluvun, jossa myös ennakkomaksut huomioidaan velkoina ihan niin kuin kirjanpitolaki vaatii. Kiitos.

10 tykkäystä

Yksi tapa laskea Net Gearing on: (Korolliset velat - likvidit varat) / omat varat. Myös Honkarakenne itse ilmoittaa näin. H1 2022 raportissa Nettovelkaantumisaste-% ilmoitettu -87%. Ymmärrän tavallaan yskäsi harhaanjohtavuudesta, mutta velan hinnalla on suuri merkitys kun tutkitaan velan/velkaisuuden laatua. Ennakot ovat kuitenkin tyypillisesti NWC mielessä hyvin positiivinen asia.

1 tykkäys

Kiitokset Juurikille, että nostat tikunnokkaan nämä ennakkomaksut ja niiden vaikutukset lukuihin.

Haluaisin saada vielä varmistuksen, että onko nämä ennakkomaksut valunut ns. kassaksi myös kun yritysarvo EV lasketaan? Ja jos kyllä niin millaisella summalla tuota EV:tä tulee korjata ylöspäin? Vuoden 2021 vuosikertomuksesta löytyy että saadut ennakot 10,7 M€.

Tosiaan jos Inderesin taulukon mukaiseen EV:hen (14 M€ 2022e) lisätään tuo 10,7 M€, muuttuu sijoituscase melkoisesti…

Oma ymmärrys jokaisesta taseen erästä ei riitä (mm. Vuokrasopimusvelkojen vaikutukset käytännön tasolla hieman hämärän peitossa), että voisi antaa pommin varman näkemyksen, joten suolan kanssa tämä mutuilu. Kuitenkin kun EV on markkina-arvo + korolliset velat - likvidit varat, niin silloin sen “velkakomponentti” ei sisällä korottomia velkoja, kuten esimerkiksi edellä puhuttuja saatuja ennakoita. H1 likvidit varat olivat noin 10 milj. ja H2 syntynyttä hyvää tulee sitten lisätä siihen päälle. Eli oma näkemykseni olisi, että sijoituscasea ei voisi nähdä laskuharjoituksena, jossa mcapin ja EV:n välinen erotus olisi esimerkiksi omistajille jaettavaa hyvää ja itse liiketoiminta porskuttaisi omana osanaan. Kuitenkin isossa kuvassa niin, että firman taloudellinen puskuri kestää hyvin pari laihempaakin kysynnän vuotta kun kuitenkin korollisia velkoja hyvin vähän ja kassasta saa puskuria.

Yksi pieni huomio mikä itsellä tuli vastaan. Honkarakenne omistaa neljänneksen Puulaakson Energia Oy:sta (Ymmärtääkseni pieni sähkön/kaukolämmön tuottaja). Vaikka 2022 on energian hintojen puolesta ollut tuottajalle erinomainen, niin taloudellinen vaikutus Honkarakenteeseen oletettavasti kuitenkin pieni. Voi kuitenkin viestiä positiivista johdon suhtautumisesta energiaomavaraisuuteen ja täten vähentää ikävien ylläreiden riskiä kulupuolella näin sijoittajan silmin. En tiedä, kunhan mutuilen.

1 tykkäys