Niin, valitettavasti aina elämässä kaikki ei mene monestikaan täysin järjen mukaan. Varsinkin mitä tulee politiikkaan.
Käsittääkseni tuo Kamupak on kuitenkin ottanut aika hyvin tuulta alleen ja on saanut hankittua jo aika merkittäviä pelureita mukaan (Wolt, Sodexo, Palmia jne.). En jaksa uskoa, että nämä palautettavat astiat ovat mikään ohimenevä trendi. Tulevaisuudessa tuo tulee olemaan kuluttajalle yhtä helppoa tai helpompaakin kuin vaikka pullojen palautus. Tähän kun aletaan poliittisella tasollakin tekemään mahdollisia taloudellisia kannustimia, niin kyllä aika moni kuluttaja saattaa alkaa valita palautettavan astian.
Ei tässä missään nimessä ole silti mielestäni markkina Huhtamäen alta kokonaan sulamassa, mutta kyllä muutos saattaa mielestäni huomattavasti vaikeuttaa yhtiön kasvusuunnitelmia. Toki itsekin Huhtamäen omistajana haluaisin nähdä asian toisin, mutta valitettavasti en vain tällä hetkellä niin näe.
En silti usko, että tämä olisi mikään mahdoton haaste taklattavaksi yhtiön tulevaisuuden kasvun suhteen. Ehdottomasti hereillä pitää silti olla ja mielestäni nykyinen kehitys vaatisi tosiaan Huhtamäeltä toimia ihan yhtiön sisälläkin, eikä vain keskittyä narisemaan EU:n päätöksien suhteen. Ihan siitä riippumatta, kuinka huonoja ne EU:n päätökset ovat. Kaikkea ei voi mielestäni yksinkertaisesti vain laittaa sen varaan, että EU:n suunnitelmat onnistutaan lobbaamaan kumoon.
Huhtamäellä on tuotantoa aika paljon Euroopassa. Alkaako jäsenmaat sitten hyväksymään päätöksiä, jotka potentiaalisesti potkii heikossa kantimissa olevaa taloutta lisää päähän.
Eiköhän Euroopan nykyisissä haasteissa ole tarpeeksi purtavaa ennen kuin lähdetään kategorisesti kieltämään jotain kokonaan, jotta voidaan palata käyttämään enemmän öljypohjaisia tuotteita joiden raaka-aineen alkuperä pitää ostaa muualta kuten vaikka Venäjältä.
Voihan tuo kaikessa huvittavuudessa vielä triggeröidä myös sen, että ihmiset syövät mielummin take away annoksia kuin vaikka paikanpäällä muovilautasista. Kuitenkin tuntuu, että tuossa yritetään taklata isoja nimiä: mcdonaldseja, starbuckseja yms. Toki Huhtamäki joutuu tulilinjalle, mutta pitäisi myös olla aidosti kestävä markkinaehtoinen ratkaisu eikä virkamiesten huutelemia tavoitteita.
Pitäisin mielummin ostohousut jalassa Huhtamäen suhteen ennen kuin lähtisin repimään pelihousuja. Huhtamäki on vastuullisuudessa aika paljon pidemmällä mitä EU:n komissio visioi tulevaisuutta yhdellä silmällä toisen silmän ollessa täysin sokea.
Olet täsmälleen oikeassa että liiankin monesti huonommat vaihtoehdot voittavat ja kompromissit vesittävät päätöksiä.
Mutta nyt oli puhe siitä onko se selviö, että kierrätettävät laatikot korvaa kertakäyttöiset. Käsittääkseni esim Suomen mallin mukaista muovipullojen palautusjärjestelmää ei ole saatu suurimmassa osassa Euroopan maita aikaiseksi.
Eli mielestäni se ei ole niin helppoa. Jos pakkausteollisuus, pikaruoka"teollisuus" ja metsäteollisuus kaikki tehokkaasti osaavat viestiä kierrätettävien ja biohajoavien tuotteiden puolesta niin on sekin mahdollista että järki voittaa ja tuleva säätely kääntyy Huhtamäelle plussaksi.
Jos taas tällaiset kestoastiat voittavat niin niissäkin tajuttaneen aika pian ettei ne kestä kuin vain 10 käyttökertaa sen näköisinä että asiakas tahtoo niistä vielä syödä. Tällöin luonteva jatkumo on että niidenkin tulisi olla kierrätettävästä materiaalista ja biohajoavia. Tällaisia ei kai vielä oikein kukaan tee ja aikaa näiden keksimiseen ja valmistuksen aloittamiseen on olemassa.
Oon aina halunnut tilata ruokaa kotiin, niin että joudun jälkikäteen kuitenkin käymään siellä ravintolassa viemässä astiat takaisin. Eli helpompi olisi vain käydä itse hakemassa ne safkat ravintolasta ja jos ne silti tulee tuollaisessa astiassa, niin sitten sama suoraan syödä ravintolassa. Jos tilaan jotain kotiin, niin en todellakaan ole valmis käymään sen takia yhtään missään. Siitähän minä suorastaan maksan. Itse asiassa, jos se kuski soittaa alaovelta, että ei osaa aukaista ovea, niin kaduttaa automaattisesti koko ruokatilaus. Niin pitkään, kun se noiden astioiden kierrätyspiste ei ole meidän roskakatoksella tai joku käy hakemassa niitä kämpältä niin ei kiitos. Mieluummin vain kokkaan sitten itse. Toki jos tuollaiselle on kysyntää, niin mikäs siinä. Oletan kuitenkin, että en ole yksin ajatuksen kanssa, että ei oikein kiinnosta noita palautella. En jotenkin ihan ilman tutkittua tietoa suostu uskomaan, että keskivertokuluttaja oikeasti tällaista haluaisi.
Ja kaikessa rehellisyydessä, jos miulle tuodaan 1€ pantillinen muovikippo joka pitäisi viedä parin kilsan päähän, niin se löytyy sieltä roskakatoksesta muovikierrätyksestä. Ei kuitenkaan vaikuta merkittävästi tuollaisen tilauksen kokonaishintaan ja ei ole itselle tuo euro sen reissun arvoinen. Ympäristölle toki huonompi, mutta se nyt harvoin näissä hankkeissa onkaan ollut pointti. Pullopalautuksessa on se etu, että ne voi palauttaa kauppoihin, joten ei erillisesti tarvitse missään käydä.
Hei! Pari tarkennusta aiemmin ketjussa esitettyihin kohtiin monikäyttöjärjestelmien osalta.
Ensinnäkin emme ole siirtymässä tekemään kovamuovisia monikäyttöjärjestelmiä. Kuten aiemmin totesin, eivät nämä monikäyttöjärjestelmät ole ympäristönäkökulmasta parempia kuin kertakäyttö, kun katsotaan elinkaarimallia pikaruokalakäytössä. Päivitetyn tutkimuksen mukaan monikäyttöjärjestelmät aiheuttavat 48% enemmän CO2-päästöjä ja käyttävät 39% enemmän vettä. Tämä siitäkin huolimatta, että monikäyttöjärjestelmien oletettua keskimääräiisiä käyttökertoja laskettiin 50:een (aiemmin 100). LIsäksi oletetaan, että peseminen ja kuivaamonen tapahtuu ravintoloissa, mutta mahdollisesti näitä jouduttaisiin rahtaamaan muualle pestäväksi.
McDonalds Ranskassa; regulaation vuoksi Ranskassa yritykset alkaneet jo siirtymään uudelleenkäytettäviin ruoka-astioihin ”new packaging law is having an amazing effect even on large corporations”
Tutkimus on tilattu EUROOPAN paperipakkausteollisuuden etujärjestö EPPA toimesta konsulttitoimistolta.
Konsulttitoimisto EI OLE puhtaasti riippumaton tietolähde.
Tutkimuksessa ei oteta huomioon metsän käyttöä lainkaan, metsä on kuitenkin hiilinielu ja jos pahvin kulutus nousee metsän käyttöasteen täytyy nousta ja kutistaa hiilinielua.
Iso osa tutkimuksen päästölisäyksistä kestotuotteelle syntyi pesemiseen käytetystä energiasta, ja jos tulevaisuudessa energiantuotannon co2 päästöt laskee, niin kuin EU:n tavoitteissa olisi, niin pesemisen päästöt laskee.
Myös se miksi muovi on mörkö on jäänyt hieman vaille kontekstia, iso ongelma on esimerkiksi kevyiden muoivipakkauksien päätyminen meriin ja sisävesistöihin mikä ei kestomuovituotteilla ole samanlainen ongelma.
Miksi se ei kestomuovituotteilla ole yhtä iso ongelma?
Muovia nekin ovat ja kuluvat samalla tavalla kuin muutkin muovit, ellei jopa nopeammin koska niiden pitää olla biohajoavia.
Eri muovilaadut hajoavat eri tavalla, eikä niiden hajoamisesta ole yleensä tarkkaa muovilaatu kohtaista tutkimusta.
Se mitä hajoamisesta tiedetään on se, että UV säteily vaikuttaa vahvasti muovin hajoamiseen.
Kevyt muovipakkaus siis päätyy helpommin esimerkiksi tuulen tai sateen mukana mereen, jossa se altistuu UV säteilylle.
Mikromuoviksi hajoamien keittiöastioissa ei siis ole yleensä samaa luokkaa kuin ulkona UV säteilylle altistuneissa.
Tsori että vänkään vastaan, yritän ymmärtää löytyykö väitteesi takaa kovaa faktaa.
Nyt ei ole kyseessä keittiöastiat, vaan biohajoava astia jonka tarvitseee kestää vain X määrä käyttöä. Jonka jälkeen se on puhdasta jätettä, jonka kuuluisi maatua, mutta kuten on jo todettu biohajoavien pussien kohdalla, ne eivät oikeasti ole kovin biohajoavia. Kysymys kuuluu, miten näistä astioista onnistuttaisiin tekemään oikeasti biohajoavia?
Käsittääkseni komission ehdotuksessa on vain tarkoitus päästä eroon kertakäyttöpaketoinnista ja lisätä muovin kierrätystä.
Mihin viittaat kun sanot, että muovi olisi biohajoavaa? Komission ehdotuksessa biohajoavista muoveista sanotaan näin: Biodegradable plastics must be approached with caution. They have their place in a sustainable future, but they need to be directed to specific applications where their environmental benefits and value for the circular economy are proven.
En tiiä jotenkin tulee mieleen diesel keskustelu jota mm. Anttonen on käynyt. Eli jotenkin on vaan päätetty että diesel paha vaikka teknologia siinä oli kehittymässä ja korvaavaa tuotetta ei ole tai on epävarmaa onko se yhtään ekologisempi (mm. Akkujen materiaalit ja sähkön tuottaminen fossilisilla).
Nyt sitten pakkauksissa on päätetty että kertakäyttöinen on paha vaikka biopohjaisia tuotteita kehittämällä ja tuottamalla muoveista ollaan pääsemässä kokonaan eroon. Lisäksi ei ole tarkkaa tieto miten noiden muovikippojen kierrätykset ja pesut hoidetaan ja mikä on niiden ekologinen jalanjälki.
Poliitikkojen on ikäänkuin “pakko” tehdä yleistä mielipidettä mukailevia päätöksiä riippumatta päätöksien todellisista vaikutuksista.
Mutta tästä on nyt kohtuullisesti väännetty. Olisi kiva että päästäisiin yksi steppi keskustelussa eteenpäin ja mietittäis skenaarioiden kautta paljonko huhtamäen liikevaihto ottais hittiä jos vaikka mäkkäri ja kumppanit euroopassa vaihtais kestomuoveihin. Direktiivi ja lait ei ole valmiina mutta taitais toi alavirettä tuoda vuosiksi.
Olisi tosiaan mukavaa nähdä laskuharjoitus. Tuskin vaikutus olisi lähellekään maailmanlaajuisen pandemian tasoa, josta Huhtis otti paljon luultua vähemmän osumaa. Tämä on loistava tilaisuus ostaa laatuyhtiötä kohtuullisilla kertoimilla. Nyt vaan odotetaan milloin pohjat on nähty ja ostetaan.
“Kaikista pakkauksista on tarkoitus tehdä kierrätettäviä vuoteen 2030 mennessä.”
“Pakkausalan mukaan komission esitys lisäisi muovipakkausten käyttöä.”
ja
“Lisäksi pakkaukset on suunniteltava kierrätyskelpoisiksi. Jos pakkauksessa on yli 30 prosenttia materiaaleja, joita ei voi kierrättää, pakkausta ei voi tuoda markkinoille lainkaan.”
“Jos käytössä on biohajoavia muovipakkauksia, niissä lukee, kuinka kauan niiden hajoamiseen kuluu missäkin olosuhteissa.”
Tulee mieleen palmuöljyn käyttö bensassa (vai missä polttoaineessa olikaan), sivuvaikutus oli että viidakko kaatui ja luonto tuhoutui.
Tällä asetuksella voi olla paljon ei-toivottuja vaikutuksia ja mielestäni olisi hyvä suosia uusiutuvia materiaaleja, kuten puuta, ja siten käyttää kartonkia pakkauksissa. Kartongin kierrätysaste on lisäksi käytännössä 100%. Mutta.
Otetaan esimerkiksi McDonalds. Elintarvikekäytössä käytetyn kartongin voi kierrättää vain ei-elintarvikekäyttöön. Tämä on selkeä rajoite ja peruste siirtyä pois kartonkien käytöstä pikaruokaravintoloissa. On myös aihan älytöntä pakata ateria kartonkiin, kävellä aterian kanssa 10 metrin päähän pöytään ja sitten syömisen jälkeen heittää pahvit roskiin. Ei se vain ole kovin fiksua.
Mietin tätä samaa tässä joku päivä syödessäni hampurilaista ja mieleeni palasi vanhat ajat, jolloin hampurilaisia pakattiin styroksipakkauksiin. Pikku hiljaa on siirrytty kevyempiin pakkauksiin mutta jotenkin tuntuu yhä vähän hullulta, että pikaruokailusta syntyy niin paljon roskaa.
En sitten tiedä, onko tähän mitään helppoa ratkaisua. Ja ympäristövaikutuksia on vaikea vertailla, kun eri pakkausmateriaaleilla on eri syyt, miksi niitä pitäisi välttää.
Pelkkä pesu voi olla kuormittavampaa riipuen aineista ja lämpötilasta. Puhumattakaan logistiikasta. Ja mikä kesto ja hävikki. Parin vuoden välein muoviastiat uusiksi. Kuormitus luonnolle voi * x mutta eipä se EU:ta estä kun tunteella vedetään.
