Hyväntekeväisyys

Menestyneen sijoittajan viimeisiä merkkipaaluja lienee kun tituloidaan filantropistiksi. Mutta miksei hyväntekeväisyyttä voisi harjoittaa jo sijoittajanalku siinä missä Buffettit ja Daliot?

Olisi mielenkiintoista kuulla millaista filantropiaa keskustelupalstan väki harjoittaa tai suunnittelee harjoittavansa (esim. testamentin muodossa)?

Osaltani voin todeta, että jokusen vuoden on mennyt (hävettävän) pieni kk summa UNICEF:lle ja epäsäännöllisiä lisälahjoituksia erinäisiin kohteisiin (esim. HelsinkiMissio tekee mielestäni äärimmäisen tärkeää työtä). Tänään lukiessani Afganistanin ja Haitin tilanteesta tunsin piston ja päädyin laittamaan kuukausittaisen summan X indeksirahastojen sijaan tässä kuussa UNHCR:lle ja Lääkärit Ilman Rajoja -järjestölle. Luulen, että tälle rahalle oli suurempi tarve muilla nyt kuin minulla tulevaisuudessa (mutta toisaalta, milloin ei olisi ja joskushan sitä oman perheen tulevaisuuden lisäturvaakin pitää rakentaa?). Lisäksi ajattelin, että ehkä bonuksena ei tarvitse tulevaisuudessa harmitella ostaneensa huipulta lisää osakkeita :joy:

47 tykkäystä

Kannattaako lahjoittaa rahojaan nuorena vai antaa niiden kasvaa korkoa korolle ja ryhtyä lahjoittajaksi vasta vanhana? Kasvaako hyvät teot korkoa korolle? Iso lahjoitus heti on parempi tulevaisuuden kannalta kuin iso lahjoitus 40 vuoden päästä, mutta onko pieni lahjoitus nyt parempi kuin iso myöhemmin?

12 tykkäystä

Hyvä avaus. Olen myös UNICEF:in kk-lahjoittaja hyvin pienellä summalla, mutta ei hävetä kun tiedän mihin se jo riittää köyhimmissä maissa.

Olen miettinyt että ehkä olisi paras tehdä jatkuva prosentuaalinen sijoitus tuotoista ja opettaa oma jälkipolvi tekemään samoin.

14 tykkäystä

Olen ollut kuukausilahjoittajana joku 13 vuotta, en muista tarkalleen. Vuodessa lahjoitan joku 1000-1200€ (n. 2%+ nettotuloistani) jaettuna useampaan eri hyväntekeväisyyteen.
Aikuisten joululahjoina ostan hyväntekeväisyyspaketteja" ja irtorahat jaan kerääjille jos sattuvat kohdalle. Aina välillä mietin pitäisikö karsia, mutta sitten ajattelen että joku tarvitsee tällä rahalla saatavaa paljon enemmän kuin minä. Pyrin kasvattamaan lahjoituksia tulojeni kasvaessa.

27 tykkäystä

Hyvä avaus!

Olen harrastanut mikrolainoja kiva.org in kautta. Mielestäni paras kehitysapu on vastikkeellista, mitattavaa ja johtaa tuottavaan toimintaan.

Lisäksi olen antanut https://www.amazonconservation.org/

Sitten vien usein vaatteita yms sälää vähävaraisille paikallisiin hyväntekeväisyyksiin, seuraavaksi lähtee paketti Hope Ry:lle.

Mutta kuten joku tuossa sanoi, merkittävämpiä summia voi antaa sitten kun nettovarallisuus on niin suuri, ettei antaminen tee isoa lovea kertyvään varallisuuteen. Tällöin kaikki voittavat.

19 tykkäystä

SPR:n katastrofirahastoon lahjoittamalla voi ainakin olla varma, ettei välikuluihin mene suurin osa, kuten kuulemma esim. pullonpalautusautomaattien lahjoituksista.

Mm. USA:ssa New Orleansin Catarinan tuhoihin pystyi vastaamaan heti vain Punainen Risti, kun sen ei tarvinnut politikoida, kuuluuko kulut kaupungille, osavaltiolle vai liittovaltiolle.

6 tykkäystä

Löytyi linkki pullonpalautuslahjoituksen kyseenalaisesta hyötysuhteesta:

Hyväntekeväisyyteen 0%, 12,5%, 17% vai 30%?

Ja välittäjälle 70%, 83%, 87,5% vai 100%? :thinking:

Kysykää hyväntekeväisyysyhteistyötä tekeviltä järjestöiltä, jos asia tarkemmin kiinnostaa. Juurikki ei itse asiaa paremmin tunne.

Parempi pieni lahjoitus nyt, kuin unohtunut iso lahjoitus myöhemmin.

Hyvä antaa vähästäkin, paha ei paljostakaan. Kuka näin opetti?

13 tykkäystä

Viikinkipäällikkö pyrkii joka joulu ostamaan lahjoja vähävaraisille perheille…
Viime vuonna vähävarainen perhe sai jouluksi ruuat ja kuusen. Hieno avaus.

20 tykkäystä

Olen lahjoittanut Interpedialle kuukausittain ekasta palkastani lähtien melkein 20 vuotta. Ajatuksena erityisesti tyttöjen asema köyhissä maissa. Silloin oli helppoa alkaa lahjoittamaan kun en omistanut mitään. Nyt tuntuu vaikealta alkaa lahjoittamaan muualle kun on paljon enemmän.

11 tykkäystä

Hieno avaus todella. Pyrin joka vuosi lahjoittamaan vähän suuremman summan kuin edeltävänä vuonna mielenterveystyöhön.

Hyväntekeväisyys ei varmasti sinänsä tarkoita talkoohommia tai harrastuksia, mutta itse toimin nuorten poikien valmentajana eräässä urheilulajissa, ja aika usein tulee sellainen fiilis että siitä on sitä lajia suurempiakin hyötyjä heille. Itse vähän näenkin koko asian niin, että työnteko ja sijoittaminen mahdollistaa minulle tulevaisuudessa vielä enemmän vapaa-aikaa, jonka laittaa tällaiseen toimintaan.

10 tykkäystä

Maksan (vielä) kirkollisveroa. Kai tämänkin voi hyväntekeväisyydeksi lukea?

10 tykkäystä

En anna hyväntekeväisyyteen mitään. Tai no kirkkoon olen kuulunut, jos se lasketaan. Kait sekin laitos jotain ”hyvää” tekee. Tarttis siitäkin erota.

3 tykkäystä

Lahjoitan joulupata-keräykseen vuosittain. Alhaiset hallintokulut ja varat jaetaan paikallisesti.

Ehkä olen hieman kyyninen, mutta rahan pukkaaminen korruptoituneeseen kehitysmaahan ei välttämättä ole kovin kustannustehokasta rahojen valuessa väärille tahoille

7 tykkäystä

Itse en ole (vielä) suoriin rahalahjoituksiin lähtenyt (opiskelijabudjetilla toistaiseksi menyt), mutta silti jotain hyvää haluttu tehdä ja olenkin toiminut nyt toista vuotta tukiperheenä sitä tarvitseville lapsille. Jatkossa kun palkkatyöt tulevat säännölliseksi, niin varmasti allokoin jonkun pienen osan myös rahalahjoituksiinkin.

25 tykkäystä

Olen jouluisin antanut rahaa (pieniä summia) Pelastusarmeijan Joulupata -keräykseen lokaalisti ja Internetissä sekä osallistunut muutamaan pienempään keräykseen silloin tällöin.

5 tykkäystä

Yhden prosentin bruttotuloistani kuukausilahjoitan jakaantuen HelsinkiMissiolle ja Planille. Joku kolmas kohdekin on ollut harkinnassa, mutta pitää vielä pohtia.Taskunpohjakolikoita välillä fiilisten mukaan lahjoittelen romanikerjäläisille ja viinapullon tarvitsijoille, narkomaaneille en sentään erehdy hiluja antamaan.

Afganistanin tilanteeseen Plan ei ole enää jatkossa toimiva ratkaisu, koska varsin synkältä näyttää tilanne nyt siellä ja tyttöjen koulutuksen järjestäminen siellä lienee ylipääsemätön tehtävä avustusjärjestöillekin. Surullista.

Miksikä sitten lahjoitan, itselläkin ollut aikanaan taloudellisesti tiukkoja elämäntilanteita, mutta ylpeys on estänyt taloudellisen avun hakemisen. Ehkäpä voidaan puhua sosiaalisesta omatunnosta. Itse olen saanut nauttia kaikista hyvinvointiyhteiskunnan antimista, mutta joillakin on asiat paljon huonommin. Nykyisessä elämäntilanteessani, kun on varaa sijoittaakin, niin olisi suorastaan noloa olla antamatta muutamia roposia myös hyväntekeväisyyteen.

13 tykkäystä

En ole tähän päivään mennessä tainnut lahjoittaa satunnaisia joulupatoja lukuunottamatta ollenkaan. Olen hieman kyyninen hyötysuhteen kanssa ja jotenkin haluaisin enemmän kontrollia mihin rahat menevät. Mikrolainat kiinnostavat konseptina. Nyt kuitenkin työnantaja lupaa tuplata kaikki tekemät lahjoitukseni. Pitäisi alkaa etsimään hyvää kohdetta.

2 tykkäystä

Tämä on hyvin utilitaristinen näkökulma, mutta tottahan se on, että lähtökohtaisesti isolla rahasummalla saa enemmän hyvää kuin pienellä. Riippuu toki myös tarkasteleeko tilannetta nykyisen vs. tulevien sukupolvien kannalta.

Voisin kyllä argumentoida, että pieni hyvä kasvaa myös “korkoa korolle” – ennaltaehkäisevä työ on yleensä kustannustehokkaampaa niin sairauksien kuin sosiaalisen hyvinvoinnin saralla (esim. hygienia, rokotukset, lasten koulutus yms.). Puhumattakaan eläin- tai luonnonsuojelusta, missä asioita pitää tehdä nyt eikä parin kymmenen vuoden päästä.

7 tykkäystä

Hyvä nosto nuo mikrolainat, pitää tutustua!

1 tykkäys