Nyt tuntuu että katsotaan asiaa turhan monimutkaisesti.
Palataan Hyzonin keissiin ja esimerkiksi yksittäiseen diiliin, jossa vaikkapa Raven, tai Greenlane olisi sopinut tekevänsä yhteistyössä laitoksen, jossa kaatopaikalta orgaanisen jätteen avulla tuotetaan biokaasua, josta sitten tuotetaan vetyä reformoimalla. Ei sinne reaktoriin tungeta ihmisten sohvia ja muovipusseja, koska ei ne muutu reaktorissa biokaasuksi. Sinne kaasutusreaktoriin laitetaan orgaanista jätettä ja siitä saadaan prosessissa biokaasua. Tuotettu kaasu jalostetaan ja puhdistetaan ja siitä Biokaasusta tuotetaan vetyä höyryreformoinnilla. Muu jäte kaatopaikalla sitten poltetaan tai jätetään mihin jätetään, mutta sitä ei käytetä tämän vihreän vedyn tuotantoon.
Mikä tässä prosessissa sinun mielestäsi on viherpesua? Jos aletaan mennä sinne koko elinkaaren tasolle CO2 asioissa, niin kyllä, se orgaaninen jäte joudutaan kuskaamaan kaatopaikalle (siitä tulee CO2 jälkeä), jätteen käsittely ja lajittelu tuottaa CO2, tuottoprosessilaitteistot on valmistettu ja siitä aiheutuu CO2, prosessien sähkö saattaa olla tuotettu niin, että se on tuottanut CO2…
Sen verran osallistun tähän värikeskusteluun, että minusta on hyvä ottaa kaatopaikalta talteen kaikki mitä irtoaa. Kun taas keskustellaan vihreydestä yms. sustainabilitystä niin minun mielestä hyvin oleellinen pointti on tämä:
At the beginning of the process, oxygen is entirely removed from the feedstock before it is fed into the first-stage reformer, so that there is no combustion. As the municipal solid waste, organic waste and/or methane is fed into our reformer, it is heated until it breaks down into synthetic gas without the use of catalysts.
Huhtikuussa olin prujailevani, että tässä tarvittiin luokkaa 600-700 asteen lämmöt nyt ainakin. Miten se lämpö tuotetaan??? Tai entäs se reformointihöyry? Käytetäänkö sitä erotettua synteettistä kaasua vai pitääkö olla maakaasuputki laitoksen kyljessä?
Eli olisi kiva tietää paljonko nyt vaikka tonnista jätettä keskimäärin irtoaa C:ta ja H:ta ja kuinka paljon itse prosessi tarvitsee entalpiaa, jäädäänkö plussalle vai ei. Ainoa peruste arvaukselle on se, että jos oltaisiin plussalla niin se olisi melko kovaa markkinointikamaa…
ARVAUS ja korostan että puhdas arvaus on että ei, tarvitaan energiaa prosessiin toisaalta.
EDIT: ei vaikuta mun Hyzon sijoituscaseen pätkääkään tämä värihomma nyt tässä kohtaa
Favorite Disruptive EV OEM: Faraday Future Intelligent Electric (NASDAQ:FFIE)
Favorite Commercial Last Mile Name: Electric Last Mile Intelligent Electric (NASDAQ:ELMS)
Top Hydrogen /Long Haul Trucking Play: Hyzon Motors (NASDAQ:HYZN)
Favorite Auto Stalwart Transitioning to EV: General Motors (NYSE:GM) followed by Volkswagen (OTCPK:VWAGY).
Favorite China EV Names: Nio (NYSE:NIO) and Xpeng (NYSE:XPEV).
An even broader way to play EVs is through the Global X Autonomous & Electric Vehicles ETF (NASDAQ:DRIV), KraneShares Electric Vehicles and Future Mobility Index ETF (NYSEARCA:KARS) or Ideanomics NextGen Vehicles & Technology ETF (NYSEARCA:EKAR). Compare DRIV, KARS and EKAT side by side.
Hyzon Motors Inc (NASDAQ:HYZN) – Research analysts at Colliers Securities raised their FY2021 earnings per share estimates for Hyzon Motors in a note issued to investors on Thursday, August 12th. Colliers Securities analyst R. Ryan now forecasts that the company will post earnings per share of ($0.21) for the year, up from their prior estimate of ($0.27). Colliers Securities also issued estimates for Hyzon Motors’ FY2022 earnings at ($0.23) EPS.
Eli parempaan päin
Edit: Tarkennuksena siis jos joku ei vielä perillä, luvut () sisällä ovat jenkki raporteissa negatiivisia.
Mersuja näyttävät olevan ja polttomoottorit vielä paikoillaan, Hyzonilla ei taida MB:n kanssa olla diiliä että saisivat suoraan pelkkiä alustoja. Tai voihan nuo olla asiakkaan omia autoja jotka Hyzon muuttaa vedylle.
Eikös ostaja toimita rungon Holthausenille? Eli itse näkisin pullonkaulana työntekijöiden määrän. Nyt kun jonossa on vielä alle 10 runkoa, niin löytyykö osaajia sitten kun “pitäisi” tehdä 1000 runkoa? Vai onko muunnosprosessi sen verran helppo, että se ei vaadi suuria koulutuksia työntekijöille?
Arvelisin että sähkö/ohjelmapuoli vaatii eniten koulutusta, muuten perus asentaja saa varmasti aika pienellä perehdytyksellä muutostyöt tehtyä. Joskus olen muutamalle mersun alustalle rakentanut erikoisajoneuvoja.
Siinä vaiheessa kun ko. prosessi on standardoitu ja dokumentoitu ohjeeksi niin periaatteessa homman voi tehdä ns. kuka tahansa, jolla pysyy työkalut kädessä. Tämän pitäisi olla tavoitteena.
Yritän selvittää faktoja. Mielipiteitä on kaikilla mutta on tärkeää että selvitetään faktat.
Virheeni oli se että esitin pettymykseni ennen kuin olin kunnolla tarkastanut faktat.
Otteita alla ko APR 27 julkaisusta joista koin jäävän epäselvä kuva siitä onko kyseessä vain biokaasu. Sanamuodot jättävät tilaa tulkinnoille eli sille mihin haluaa uskoa. Jatkan alla.
Kaksi slideä alla.
Slide 2: Käytetään gasification esimerkkinä. Jos bion osuus 50%, average emissions ei ole alle benchmarkin eli prosessia ei voida määritellä tuottavan vihreää saati low-carbon H2 (Slide 1: “Production unit NOT ELIGIBLE”). Jos bion osuus on 80% (slide 2), ollaan alle benchmark mutta ollaan yli “carbon intensity limit’in” joka on 40% benchmarkista eli kokonaisuutena tuotettu vety ei ole vihreää eikä “low-carbon” mutta todennäköisesti bion osuus siitä (80%) on vihreää. Eli tuote on sekoitus vihreää ja ei vihreää. Vähän samaan tapaan kuin slidessä 4 on esitetty.
Laitetaan kiinteää suoraan prosessiin? Mitä tämä tarkoittaa? Tuossa kuvan teksittsä viitataan, että biokaasua tuotettaisi kompostoituvasta jätteestä, johon tuo food waste myös määritellään, vaikka mainitaan erikseen. Ja nuotarkemmat määritelmät vihreästä vedystä jne jätän itse toistaiseksi tarkemmasta käsittelystä, koska niistä voidaan politisoida jne paljon, nimenomaan kuten jo aiemmin mainitsin riippuen siitä tarkastellaanko koko elinkaarta kaikessa, vai tarkastellaanko vain tuotannon (tässä tapauksessa) yksinkertaista prosessia.
Lähinnä keskustelu menisi mielestäni liikaa jo vihreyden kinaamiseksi ja sama keskustelu voidaan käydä kaikesta tuotannosta lähtien tuulivoimasta, joka määritellään kuitenkin vihreäksi, vesivoimasta, aurinkovoimasta jne.
Kannattaa muuten perehtyä biokaasun tuotantoon tarkemmin jos haluaa saada lisää perspektiiviä sen asian tiimoilta. Täälläkin jossain ketjussa joskus asiaa käsiteltiin hieman, musitelen itsekin kirjoitelleen karkeasti Greenlaneen liittyen. (voin muistaa väärinkin).
edit. sehän löytyikin haulla näppärästi, en kyllä jaksanut uusiksi lukea että onko tämä nyt se mitä muistelin.
edit. no joo, oikeastaan nyt oli kyse enemmänkin sen kaasun alkuperästä, eli tuo mitä tuossa käyddään on ennemminkin nimenomaan alkulähteen jälkeen. Kaasu saadaan aikaan reaktoreissa johon sitten syötetään milloin mitäkin orgaanista jätettä, esim juuri green waste ja food waste, jotka molemmat luokitellaan kompostoituvaksi jätteeksi, jotka molemmat kelpaa vihreän vedyn tuotantoon.
Ja siis tämä biokaasun tuotanto sopisi ihan omaksi ketjuksi (täällä inderes-foorumilla on kuitenkin biokaasuun erikoistuneita yrityksiä joita seurataan ja joihin on sijoitettu. itsekin olen mukana mm. Greenlane rnw ja seuraan muitakin toimijoita.
Piti nyt ihan palata tähän mistä tämä lähti ja lukea uudestaan ajatuksella läpi.
Helposti menee puurot ja vellit sekaisin jos ei ajatuksella kirjoita ja lue, ja tuossa lainauksessa siis puhutaan nimenomaan “Clean hydrogen”. Sen lisäksi kerrotaan ettei tuoteta kaasua polttamalla, eli nimenomaan näkisin että viitataan biokaasun tuottamiseen, ts. tarkoitetaan orgaanisen aineksen anaerobisen hajoamisen tuotteita ja biomassasta kaasuttamalla tuotettua biokaasua.
Tästä nyt sitten kuitenkin päästään politiikkaan ja määrittelyihin, eli onko se biokaasusta tuotettu vety vihreää vai ei? Itse tässä keskustelussa oikaisin ja yksinkertaistin että se luettaisi vihreäksi, mutta käsi pystyyn virheen merkistä, että enpä enää edes olisi varma onko se vihreää vai puhdasta ja mikä tämän hetken tarkka määrittely edes onkaan. Lähdin itse enemmän sinne uusiutuvan energialähteen haaralle, joka siis ei ole välttämättä sama kuin vihreä…Alla pikaisesti löydetty EU prujusta otettu ote:
Mutta olisiko tästä sitten hyvä jatkaa toisessa ketjussa jos käsitellään tätä ja palata takaisin asiaan siltä osin, että mitä Hyzon väittää valmistavan? Lähinnä Hyzonin keissiä miettien kiinnostaa toki se, että jos alkavat suuremmin määrin väittämään omissa / yhteiskymppanien hubeissa tuotettavan vihreää vetyä, niin tällöin sen määritelmä on ihan hyvä tietää (ja onko sitten maakohtaisia eroja määritelmissä, sehän vaikuttaa missä se vety tuotetaan).
Gasumin prujuista:
Hiilidioksidineutraali biomassa on raaka-aine, josta biokaasua tuotetaan. Se on biologista alkuperää olevien tuotteiden, jätteiden ja tähteiden tai teollisuus- ja yhdyskuntajätteiden tai vedenpuhdistuslaitosten lietteiden biohajoava osa. Turve ei ole hiilidioksidineutraalia biomassaa.
CO2 neutraalius myös sekoittaa pakkaa, sillä se ei välttämättä myöskään liity vihreään…
Mitä kannattavampaa se on asiakkaalle, sen kannattavampaa se on myös sen muutoksen tekijälle, no ei noista kuvista tietysti kaikkea voi päätellä.
Äkkiä ajatellen “puhtaaseen” alustaan rakentaminen olisi järkevintä, mutta tässä varmaan haetaan referenssejä markkinoita varten, tämä siis arvaus, kuten tiesittekin
